Terveydenhuolto 2000-luvulle. Erikoissairaanhoidon palvelujen tuotanto ja saatavuus maan eri osissa 1999

Terveydenhuolto 2000-luvulle hankkeen eräitä keskeisiä kysymyksiä olivat hoidon saatavuus sekä potilaan oikeudet. Jatkotyönä Terveydenhuolto 2000-luvulle hankkeelle selvitettiin erikoissairaanhoidon palvelujen saatavuuden alueellisia eroja, tavallisimpien sairauksien hoitopäivä-, hoitojakso ja leikkausfrekvenssieroja sekä merkittävimpiä erikoissairaanhoidon palvelujen saatavuusongelmia ja niiden syitä. Selvitys perustuu hoitoilmoitusrekisterin vuosien 1999 ja 1997 tietoihin, Stakesin ylläpitämään benchmarking-aineistoon sekä sairaanhoitopiireille toimitettuun kyselyyn. Tässä kyselyssä selvitettiin sellaisten sairauksien hoitojen jonotusaikoja, jotka rekisteritietojen perusteella olivat ongelmallisimpia jonotusaikojen suhteen. Kaksi kolmasosaa vuodeosasto hoitoon tulevista potilaista tulee sairaaloihin joko päivystyspoliklinikoilta tai muuten kiireelliseen hoitoon. Erikoissairaanhoidon resursseista suurin osa kuuluu vuodeosastohoitoon. Yksittäisistä diagnooseista ja diagnoosiryhmistä eniten vuodeosastoresursseja kuluttavia ovat skitsofrenia, sepelvaltimoiden ahtautumiin, sydämen toiminnan vajavuuteen ja rytmihäiriöihin liittyvät tilat, valtimokovettumatautiin liittyvät tilat, normaali synnytys, reisiluun kaulamurtuma sekä polven ja lonkan nivelrikko ja sappikivitauti. Tavallisimpienkin vuodeosastohoidon resursseja kuluttavien sairauksien hoitofrekvensseissä ikä- ja sukupuolivakioituun väestöön nähden on suuria eroja. Perusleikkausten osalta erot ovat suurimmillaan viisinkertaisia ja harvinaisempien toimenpiteiden osalta jopa kymmenkertaisia. Eniten vuodeosastohoidon resursseja kuluttavien diagnoosiryhmien hoitojaksojen, hoidettujen potilaiden sekä hoitopäivien määrässä ikä- ja sukupuolivakioituun väestöön nähden on huomattavia alueellisia eroja. Avohoitokäyntien ja vuodehoitojaksojen vertailu sellaisten hoitojen osalta, mihin ei liity leikkaustoimenpiteitä ei ole ongelmatonta. Osa aiemmin vuodeosastolla toteutetuista hoidoista on siirretty polikliinisiksi ja osa polikliinisista hoidoista perusterveydenhuoltoon. Hoitoilmoitusrekisteriin kirjautuu diagnoosi nykyisellään vain noin 50 %:sta poliklinikkakäyntejä. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon tietojärjestelmät eivät kaikilta osin ole yhteensopivat. Samaa asiaa saatetaan jollakin alueella hoitaa pääosin perusterveydenhuollossa tai pääosin polikliinisesti, kun taas joillakin alueilla toimintatapa on erikoissairaanhoito- ja vuodeosastohoitopainotteisempi. Pisimmät jonotusajat ovat kaihileikkauksiin, moniin ortopedisiin toimenpiteisiin ja erityisesti tekonivelkirurgiaan. Jonotusaikojen mediaanit kuitenkin näissäkin sairausryhmissä ovat yleensä 150–200 vuorokautta, joten valtaosan potilaista voidaan katsoa saavan näissäkin sairausryhmissä hoidon kohtuuajassa. Erikoissairaanhoidon avohoitokäyntien määrä on vuodesta 1994 lisääntynyt 5,7 miljoonasta vuoden 1999 6,2 miljoonaan. Päiväkirurgisten toimenpiteiden määrä on vastaavana ajanjaksona kolminkertaistunut. Päiväkirurgisia toimenpiteitä tehtiin vuonna 1994 50 000 ja vuonna 1998 158 000. Samana ajanjaksona vuodeosastohoitojaksot ovat jonkin verran vähentyneet. Kokonaisuutena erikoissairaanhoidon tarjoamien palvelujen määrää on 1990-luvun viimeisellä puoliskolla selvästi lisääntynyt. Muihin Pohjoismaihin verrattuna Suomessa on korkea tuki- ja liikuntaelinten sekä hermoston sairauksien vuodeosastohoidon frekvenssi. Verrattuna muihin Pohjoismaihin Suomessa tehdään paljon kohdunpoistoleikkauksia, nikamavälityräleikkauksia sekä sappileikkauksia. Lonkan ja polven tekonivelleikkauksia tehdään huomattavasti vähemmän kuin muissa Pohjoismaissa. Alueiden välisten erojen tasaaminen edellyttää hoitoindikaatioiden uudelleen tarkastelua sekä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyön tiivistämistä. Suomen Akatemian ja Lääkäriseura Duodecimin käynnistämä Käypä Hoito projekti sekä alueelliset hoito-ohjelmat edesauttavat hoidon ja indikaatioasettelun yhdenmukaistamisessa ja järkeistämisessä. Selvitysmies esittää, että vuoden 2002 loppuun mennessä niissäkin sairausryhmissä, missä jonotusajat ovat pisimmät, potilaille turvataan hoidon saaminen vuoden kuluessa hoitopäätöksestä sekä hoidon arvio kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun lähete on tullut sairaalaan. Tavoitteeseen pääseminen edellyttää työn uudelleen organisointia, indikaatioasettelun uudelleen tarkastelua, hyvää yhteistyötä erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon kanssa, lisätyöjärjestelmien käyttöä sekä paikoin lisäresursointia

ERCP in Evaluating The Mode of Therapy in Pancreatic Pseudocyst

Twenty patients with ultrasonographic or computed tomographic diagnosis of pancreatic pseudocyst were referred for endoscopic retrograde cholangiopancreatography (ERCP). Two of these were found at laparotomy not to have pseudocysts and were excluded. Pancreatography was successful in 15 out of 18 cases (83%) and cholangiography in 12 out of 18 cases (67%). Three types of pseudocysts were noticed according to the communication of the pseudocyst to the main pancreatic duct and the presence of pancreatic duct stensosis. Successful treatment included two spontaneous resolutions, two internal drainages and three left pancreatic resections. In the eight percutaneous external drainages four recurrences (50%) occurred, one after closure of temporary pancreatocutaneous fistula. All the recurrences occurred in Type III pseudocysts with communication of the pseudocysts to stenotic main pancreatic duct. In these cases internal drainage would have been the preferable treatment method. We believe that by ERCP one can identify pseudocysts not suitable for external drainage

Compositional Development of Bifidobacterium and Lactobacillus Microbiota Is Linked with Crying and Fussing in Early Infancy

OBJECTIVES: Our aim was to establish whether there is an interconnection between the compositional development of the gut microbiota and the amount of fussing and crying in early infancy. METHODS: Behavioral patterns of 89 infants during the 7(th) and 12(th) week of life were recorded in parental diaries. Total distress was defined as the sum of daily amounts of crying and fussing. Infants' gut microbiota profiles were investigated by several molecular assays during the first six months of life. RESULTS: The median (range) duration of total distress among the infants was 106 (0-478) minutes a day during the 7(th) and 58 (0-448) minutes a day during the 12(th) week. The proportion of Bifidobacterium counts to total bacterial counts was inversely associated with the amount of crying and fussing during the first 3 months of life (p = 0.03), although the number of Bifidobacterium breve was positively associated with total distress (p = 0.02). The frequency of Lactobacillus spp. at the age of 3 weeks was inversely associated with total infant distress during the 7(th) week of life (p = 0.02). CONCLUSIONS: Bifidobacterium and Lactobacillus appear to protect against crying and fussing. Identification of specific strains with optimal protective properties would benefit at-risk infants

Money laundering as a transnational business phenomenon: a systematic review and future agenda

Purpose – Money laundering continues to emerge as a transnational phenomenon that has harmful consequences for the global economy and society. Despite the theoretical and practical magnitude of money laundering, international business (IB) research on the topic is scarce and scattered across multiple disciplines. Accordingly, this study aims to advance an integrated understanding of money laundering from the IB perspective.Design/methodology/approach – The authors conduct a systematic review of relevant literature and qualitatively analyze the content of 57 studies published on the topic during the past two decades.Findings – The authors identify five streams (5Cs) of research on money laundering in the IB context: the concept, characteristics, causes, consequences and controls. The analysis further indicates six theoretical approaches used in the past research. Notably, normative standards and business and economics theories are dominant in the extant research.Research limitations/implications – The authors review the literature on an under-researched but practically significant phenomenon and found potential for advancing its theoretical foundations. Hence, the authors propose a 5Cs framework and a future agenda for research and practice by introducing 21 future research questions and two plausible theories to help study the phenomenon more effectively in the future.Practical implications – In practical terms, the study extends the understanding of the money laundering phenomenon and subsequently helps mitigating the problem of money laundering in the IB environment, along with its harmful economic and societal impacts.Originality/value – The authors offer an integrative view on money laundering in the IB context. Additionally, the authors emphasize wider discussions on money laundering as a form of mega-corruption.</p

Emerging international compliance: Policy implications of a money laundering case

By conducting a qualitative single case study, we have depicted in this study a suspected case of international money laundering in Finland, and described its consequences in terms of policy changes. The case allowed us to investigate how new anti-money laundering policies emerge over time and thus advance knowledge relevant to formulating effective international business policies. Building on institutional heterogeneity and the co-evolutionary nature of change, we have proposed a new framework depicting emerging international compliance in order to promote understanding of this complex, yet dynamic phenomenon. The literature repeatedly highlights the role of formal policies in mitigating international money laundering, however, we have paid additional attention to unethical business practices and the moral aspect recognised to be important in terms of curbing the problem. This is particularly relevant for MNCs, as they can aid institutional change internationally by spreading ‘company best practices’. We also present the managerial and policy implications of solving moral problems related to money laundering from the perspective of governments, society and organisations. </p

The development of a new measure of quality of life in the management of gastro-oesophageal reflux disease: the Reflux Questionnaire.

INTRODUCTION This paper reports on the development of a new measure of health-related quality of life for use among patients with gastro-oesophageal reflux disease (GORD), funded as part of the REFLUX trial. This is a large UK multi centre trial that aims to compare the clinical and cost effectiveness of minimal access surgery with best medical treatment for patients with GORD within the NHS. Method Potential items were identified via a series of interviews and focus groups carried out with patients who were receiving/had received medical or surgical treatment for GORD. The final measure consisted of 31 items covering 7 categories (Heartburn; Acid reflux; Wind; Eating and swallowing; Bowel movements; Sleep; Work, physical and social activities). The measure produced two outputs: a quality of life score (RQLS) and five Reflux symptom scores. Reliability (internal consistency), criterion validity with the SF-36 and, sensitivity to change in terms of relationship with reported change in prescribed medication were assessed amongst a sample of 794 patients recruited into the trial. RESULTS The measure was shown to be internally consistent, to show criterion validity with the SF-36 and sensitive to changes in patients use of prescribed medication at baseline and 3 month follow-up. DISCUSSION The Reflux questionnaire is a new self-administered questionnaire for use amongst patients with GORD. Initial findings suggest that the new measure is valid, reliable, acceptable to respondents and simple to administer in both a clinical and research context

Late preterm birth has direct and indirect effects on infant gut microbiota development during the first six months of life

Aim: Preterm infants display aberrant gut microbial colonisation. We investigated whether the differences in gut microbiota between late preterm and full-term infants results from prematurity or external exposures.Methods: This study comprised 43 late preterm infants (34(0/7)-36(6/7)) and 75 full-term infants based on faecal samples collected following birth and at two to four weeks and six months of age. We assessed clinically relevant bacteria using quantitative polymerase chain reaction. Logistic regression analyses were performed to determine whether the observed differences in gut microbiota were attributable to prematurity or perinatal exposure.Results: The prevalence of bifidobacteria differed in the intestinal microbiota of the fullterm and late preterm neonates. Differences in the presence of specific species were detected at the age of six months, although the microbiota alterations were most prominent following delivery. As well as prematurity, the mode of birth, intrapartum and neonatal antibiotic exposure, and the duration of breastfeeding had an additional impact on gut microbiota development.Conclusion: The gut microbiota composition was significantly different between late preterm and full-term infants at least six months after birth. Antibiotic exposure was common in late preterm infants and modulated gut colonisation, but preterm birth also affected gut microbiota development independently