Understanding implementation in child and family social work : Process evaluation of the Systemic Practice Model in Finland

As process evaluations can provide in-depth, practice-level understanding of change efforts, they offer valuable information to policy and practice stakeholders to facilitate implementation. This article-based dissertation comprises a process evaluation of the Systemic Practice Model (SPM) in Finland. The model is an adaptation of the Reclaiming Social Work (RSW) model, originally developed in England. The model aims to improve the quality of service by delivering systemic practice in child and family social work. To investigate other models and knowledge about their effectiveness, the study also sought to synthesise previous research on the effectiveness of child protection practice models. Through combining a process evaluation and systematic review, the overall objective of this research is to facilitate the future implementation of empirically supported interventions in child and family social work. The research involved three overlapping tasks. First, systematic searches were conducted across 10 electronic databases and the grey literature to identify outcome evaluations of practice models (Article I). Second, qualitative data was collected from various stakeholders (n = 83) at the system, organisation, practitioner, and service user levels to examine the means of achieving the SPM implementation, the contextual factors that influenced it and the actual changes to practice delivered (Articles II and III). Third, to investigate the way the SPM can attain its outcomes, and the underlying reasons for and the context in which this occurs, a programme theory for the model was created in a collaborative workshop process with key informants (n = 12) (Article IV). Despite their popularity, the systematic review identified limited evidence of the effectiveness of child protection practice models, such as the RSW. Notwithstanding, the SPM was initially implemented at 31 municipal children’s service sites as part of a broader children’s service reform initiated by the government. The implementation analyses found complex linkages between implementation outcomes and influencing factors at different levels. Essentially, challenges related to the Finnish adaptation and its national implementation strategy, along with problematic circumstances, seemed to percolate down from central government to the local agencies, thereby creating several unintended effects. Although social workers felt positive about the model itself, barriers to its practical application seemed to weaken their motivation to change. Factors that hindered the adoption of systemic practice were a lack of clarity concerning systemic social work practice, insufficient training, and different organisational factors such as inadequate resources and leadership. Subsequently, the fidelity assessment and family interviews indicated limited changes in practice. The teams that were more successful in adopting systemic practice enjoyed a positive learning environment with little staff turnover and received hands-on coaching in systemic practice. In order to support the implementation and evaluation in the future, a realist programme theory for the SPM, describing its core components and causal chains, was formulated. In conclusion, the present research indicates that careful preparation, a clear intervention description, high-quality training, a supportive leadership and work environment and ongoing support at multiple levels are important for future implementation. Without adequate implementation support, interventions seemingly fail to achieve their anticipated outcomes or succeed to only a limited extent. Despite their good intentions, change processes may also generate unintended outcomes, such as implementation-related stress for practitioners. Prior to taking an implementation decision, assessing the intervention’s research evidence, fit to the host context and the overall feasibility of implementation is also crucial. This study also recommends that future implementation efforts should proceed carefully from small-scale testing to wider implementation and should aim for rigorous, co-produced outcome and process evaluations with practice and research stakeholders. In essence, the field of social work should treat implementation challenges with the appropriate care they deserve and use tools, strategies and knowledge from implementation research to improve service outcomes.Tämä artikkeliväitöskirja keskittyy systeemisen lastensuojelun toimintamallin prosessiarviointiin Suomessa. Malli on sovellus englantilaisesta Reclaiming Social Work (RSW) -mallista. Mallin tavoitteena on parantaa lasten ja perheiden sosiaalityön laatua systeemisen työskentelyn avulla. Tutkimuksen päätavoitteena on tuottaa tietoa edistämään empiirisesti tutkittujen interventioiden käyttöönottoa lasten ja perheiden sosiaalityössä. Tutkimus sisälsi kolme tehtävää: (1) systemaattinen kirjallisuuskatsaus lastensuojelun toimintamallien vaikuttavuudesta (osatutkimus I), (2) implementointitutkimus, jossa arvioitiin eri tason toimijoiden (n = 83) haastattelujen keinoin systeemisen mallin implementoinnin toteutusta, prosessiin vaikuttaneita tekijöitä ja käytännön tasolla tapahtuneita muutoksia (osatutkimukset II ja III), (3) mallin ohjelmateorian eli yksityiskohtaisen kuvauksen rakentaminen mallin kehittäjien ja levittäjien kanssa (n = 12) (osatutkimus IV). Katsauksessa havaittiin, että vaikka lastensuojelun toimintamallit (esim. RSW) ovat suosittuja monessa maassa, niiden vaikuttavuudesta tiedetään vielä vähän. Tästä huolimatta systeemistä mallia pilotoitiin ympäri Suomea osana lasten ja perhepalvelujen muutosohjelmaa (LAPE) 2016-2018. Pohjimmiltaan suomalaiseen sovellukseen ja sen implementointistrategiaan liittyneet haasteet näyttivät tihkuvan valtion keskushallinnosta paikallisiin lastensuojeluorganisaatioihin, millä oli epäsuotuisia vaikutuksia mallin käytännön toteutukselle. Vaikka sosiaalityöntekijät suhtautuivat itse malliin myönteisesti, mallin fideliteetin arviointi ja palvelunkäyttäjien haastattelut osoittivat, että pilotointivaiheessa saavutettiin vain vähäisiä muutoksia varsinaisessa työskentelyssä. Mallin jatkototeutuksen ja -tutkimuksen tueksi mallille rakennettiin ohjelmateoria, jossa kuvataan sen ydinelementit ja vaikutusketjut. Johtopäätöksenä voi todeta, että huolellinen valmistelu, selkeä kuvaus interventiosta, laadukas koulutus ja menetelmäohjaus sekä toimiva johtaminen ja työympäristö kaikilla tasoilla ovat tärkeitä laadukkaalle implementoinnille. Ilman riittävää tukea interventiot eivät saavuta toivottuja tuloksia tai onnistuvat siinä vain rajoitetusti. Ennen implementointipäätöksen tekemistä on olennaista arvioida intervention tutkimusnäyttöä ja yhteensopivuutta uuteen ympäristöön sekä hankkeen toteuttamiskelpoisuutta. Tulevissa muutospyrkimyksissä tulee edetä asteittain pienimuotoisesta testauksesta laajempaan levitykseen, mikäli tutkimustulokset puoltavat sitä. Implementointitutkimus tarjoaa tietoa ja välineitä palvelujen parantamiseksi

Fidelity and influencing factors in the Systemic Practice Model of children's social care in Finland

Given that multiple countries have recently adopted social work practice models in children’s services, it is striking that only a few studies have systematically analysed both the level of fidelity and potential implementation barriers and facilitators. The aim of this study is to provide an in-depth analysis of how and why the Reclaiming Social Work (RSW) model works in different settings. The study context was the implementation in Finland of an adaptation of the model, the Systemic Practice Model (SPM). This mixed-methods study evaluates 1) fidelity to the SPM and 2) the possible influencing factors. The results reveal high variability in the extent of fidelity in 23 implementation sites, and even among individual teams within the same site. A lack of clarity concerning systemic social work practice, insufficient training, and inadequate resources and leadership hindered the implementation, whereas coaching and positive experiences of the SPM were facilitating factors. In particular, the involvement of a clinician qualified in systemic family therapy was crucial in embedding the new approach. The relationship between the level of fidelity and the influencing factors worked both ways (e.g., low coverage was associated with a decrease in participant responsiveness, and vice versa). Given the complexity of children’s social care as an implementation environment, careful preparation and ongoing support are crucial in the implementation of practice models.Peer reviewe

Lastensuojelun käytäntöjä rakentamassa : Lastensuojelutoiminta vuosina 1922–1937 alan ammattilehden keskusteluissa

Maailmansotien välinen ajanjakso voidaan nähdä murroskohtana modernin suomalaisen lastensuojelun kehityksessä. Lapsiin ja lastensuojeluun liitettiin tuolloin uusia merkityksiä ja lastensuojelujärjestelmää kehitettiin voimakkaasti. Lapset ja nuoret nousivat valtiollisen huomion kohteeksi, ja heihin panostaminen nähtiin kansakunnan tulevaisuuden kannalta tärkeänä. Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan lastensuojelun toimijoiden lastensuojelutoiminnasta käymää keskustelua alan johtavassa ammattilehdessä, Lastensuojelulehdessä, koko sen ilmestymisaikana 1922–1937. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten Lastensuojelulehden kirjoittajat pyrkivät rakentamaan lastensuojelun käytäntöjä suomalaisessa yhteiskunnassa 1920–1930-luvuilla sekä miten käytännöistä käyty keskustelu muuttui lehden ilmestymisen aikana. Tutkielmassa analysoidaan myös kirjoittajien käsityksiä lastensuojelusta. Tutkielmassa käytännöt ymmärretään ihmisten ylläpitäminä, pysyvinä ja toistuvina tapoina toteuttaa jokin asia. Käytännöt nähdään syntyvän tiettyä tarkoitusta varten ja olevan sidoksissa omaan sovellusympäristöönsä. Lastensuojelulehden tavoitteena oli toimia kaikkien lastensuojelun toimijoiden yhtenäisenä lehtenä. Ilmestymisensä aikana lehti kuitenkin suuntautui kasvatuslaitoskysymyksiin. Tutkimusaineisto koostuu 125:stä lastensuojelutoimintaa käsittelevästä artikkelista. Artikkelit valikoitiin systemaattisesti määriteltyjä kriteerejä noudattaen. Aineisto luokiteltiin, eriteltiin ja analysoitiin sisällönanalyysia hyödyntäen. Artikkeleiden lähiluvussa sovellettiin käsitehistoriallista lähestymistapaa. Tarkastelujaksolla lastensuojelu ymmärrettiin nykypäivään verrattuna laajasti. Tutkimusaineiston perusteella lastensuojelun käytännöt jaetaan kolmeen ryhmään: lastensuojeluntarpeen ennaltaehkäiseviin käytäntöihin, arviointiin ja luokitteluun sekä lastensuojelulaitosten toimintakäytäntöihin. Ennaltaehkäiseviin käytäntöihin lukeutuivat lasten kasvuolojen tukeminen ja rotuhygieeniset toimenpiteet. Lasten kasvuoloihin liittyvien keskustelujen yhteydessä kirjoittajat pohtivat myös lapsen sijoittamista kodin ulkopuolelle. Lastensuojelulaitosten toimintakäytäntöihin sisältyivät lasten käytännöllinen toiminta eli ammattikasvatus ja liikunnallinen toiminta sekä rangaistus- ja kurinpitokäytännöt. Keskeisin ja säännöllisin lehdessä käsitelty aihepiiri oli lastensuojelulaitosten käytännöllinen toiminta. Arviointia ja luokittelua käsiteltiin ainoastaan 1920-luvulla. Kurinpito- ja rangaistuskäytännöistä kirjoitettiin pääsääntöisesti 1930-luvulla. Keskustelu lasten kasvuolojen tukemisesta keskittyi julkaisuajan alku- ja loppupäihin. Lapsen sijoittamisesta kodin ulkopuolelle keskusteltiin melko tasaisesti lehden koko julkaisun ajan. Rotuhygieenisistä toimenpiteistä käyty keskustelu oli vilkkaimmillaan 1930-luvun ensimmäisinä vuosina. Keskustelut heijastavat muutoksia lehden kirjoittajakunnassa sekä yhteiskunnallisessa keskustelussa ja tilanteessa. Lastensuojelulehden kirjoittajien käytäntöihin liittyvästä argumentaatiosta välittyy lasten ja heidän suojelunsa yhteiskunnallista merkitystä korostanut diskurssi. Lasten ja nuorten tuli terveydellään ja ahkeruudellaan osallistua vahvan kansakunnan rakentamiseen. Yhteiskunnan heikompaan osaan kuuluneet lapset nähtiin yhteiskunnan potentiaalisena taakkana. Kirjoittajat pyrkivät kohdentamaan lastensuojelun käytäntöjä tämän haasteen ratkaisemiseen. Määrittämällä eri lapsiryhmien tuen ja kontrollin tarpeita sekä analysoimalla lastensuojelutoiminnan tehtäviä ja tavoitteita lehden kirjoittajat pyrkivät kirjoituksillaan rakentamaan lastensuojelun käytäntöjä siten, että ne palvelivat yhteiskunnan etua

Effectiveness of child protection practice models : a systematic review

Background: Attempts to improve child protection outcomes by implementing social work practice models embedded in a particular theory and practice approach, have increased internationally over the past decade. Objective: To assess the evidence of the effectiveness of child protection practice models in improving outcomes for children and families. Participants and setting: Children <18 years and their families involved in child protection services. Methods: A systematic review was conducted to synthesize evidence regarding the effectiveness of child protection practice models. Systematic searches across 10 electronic databases and grey literature were conducted to identify quasi-experimental studies minimally. Included studies were critically appraised and the findings summarized narratively. Results: Five papers, representing six studies, focusing on three practice models (Solution-Based Casework; Signs of Safety; and Reclaiming Social Work) met the inclusion criteria. All studies applied a quasi-experimental design. Overall, the quality of the evidence was rated as being poor, with studies suffering from a risk of selection bias, small sample sizes and short-term follow up. Conclusions: Despite the popularity of practice models, the evidence base for their effectiveness is still limited. The results suggest that high-quality studies are urgently needed to evaluate the impact of practice models in improving the outcomes of child-protection-involved families. The findings also illustrate the difficulties of conducting high-quality outcome evaluations in children's social care, and these challenges and future directions for research, are discussed.Peer reviewe

Lastensuojelun tutkimusperustan ­vahvistamisen haasteita ja mahdollisuuksia

Peer reviewe

Ensimmäinen vaihe lastensuojelun tilannearviointiin kehitetyn ARVOA© -menetelmän validoinnissa – laadullinen arvio menetelmän sisällöstä ja soveltuvuudesta

Lastensuojelun tilannearviointiin Suomessa käytettyjen välineiden ja menetelmien pätevyydestä ei ole tutkittua tietoa Strukturoituja arviointivälineitä eli lomakkeita, joissa lapsen tilannetta koskeviin kysymyksiin annetaan vastaus valmiista vastausvaihtoehdoista, on lastensuojelun tilannearviointiin kehitetty Suomessa tiettävästi yksi, ARVOA© -menetelmä Tutkimuksessa tarkasteltiin ARVOA© -menetelmän sisältövaliditeettia analysoimalla sen kattavuutta, kysymysten sanoitusta, vastausvaihtoehtoja, soveltuvuutta eri asiakasryhmille ja suhdetta lapsen edun määritelmään Tutkimus on ensimmäinen avaus tuottaa tutkittua tietoa Suomessa kehitetyistä lastensuojelun tilannearviointivälineistä ARVOA© -menetelmän lomakkeiden kysymyksissä, vastausvaihtoehdoissa ja rakenteessa havaittiin kehittämistarpeita Suomessa olisi hyvä muodostaa käytännön työtä ja arviointivälineiden arviointia hyödyntävä jäsennys niistä konkreettisista tekijöistä, jotka tutkimuksen ja arvojen perusteella ovat keskeisimpiä lastensuojelun tilannearvioinniss

Organizational and Systems Factors Impacting the Adaptation of a Child Welfare Practice Model from the UK to Finland

The study focuses on a government-initiated project designed to implement the Systemic Practice Model (SPM) in Finland. The SPM is an adaptation of the UK Reclaiming Social Work (RSW) model, which aims to deliver systemic practice in children's services. Interviews with key change agents were used to examine how and why the RSW model was adapted to Finland and the potential factors influencing its implementation at system and organizational levels. The findings indicate that challenges associated with central government's adaptation and dissemination of the model percolated down to implementing agencies. The results emphasize careful preparation and academic-practice-collaboration in future initiatives.Careful preparation, including identifying potential barriers to change, and high-quality implementation support are crucial for achieving the desired change in practice.Considering the need for adaptation before implementing new innovations is important; more specifically, it is necessary to identify which components can be altered and which should never be modified.Active collaboration between intervention developers, practice stakeholders, and researchers can improve the quality of implementation processes.Change efforts should begin with small-scale testing and proceed to wider implementation only if supported by evaluation results.Identifying outer context factors, such as large service reforms, that might impede change in local settings is important.Peer reviewe

Understanding implementation in child and family social work : Process evaluation of the Systemic Practice Model in Finland

As process evaluations can provide in-depth, practice-level understanding of change efforts, they offer valuable information to policy and practice stakeholders to facilitate implementation. This article-based dissertation comprises a process evaluation of the Systemic Practice Model (SPM) in Finland. The model is an adaptation of the Reclaiming Social Work (RSW) model, originally developed in England. The model aims to improve the quality of service by delivering systemic practice in child and family social work. To investigate other models and knowledge about their effectiveness, the study also sought to synthesise previous research on the effectiveness of child protection practice models. Through combining a process evaluation and systematic review, the overall objective of this research is to facilitate the future implementation of empirically supported interventions in child and family social work. The research involved three overlapping tasks. First, systematic searches were conducted across 10 electronic databases and the grey literature to identify outcome evaluations of practice models (Article I). Second, qualitative data was collected from various stakeholders (n = 83) at the system, organisation, practitioner, and service user levels to examine the means of achieving the SPM implementation, the contextual factors that influenced it and the actual changes to practice delivered (Articles II and III). Third, to investigate the way the SPM can attain its outcomes, and the underlying reasons for and the context in which this occurs, a programme theory for the model was created in a collaborative workshop process with key informants (n = 12) (Article IV). Despite their popularity, the systematic review identified limited evidence of the effectiveness of child protection practice models, such as the RSW. Notwithstanding, the SPM was initially implemented at 31 municipal children’s service sites as part of a broader children’s service reform initiated by the government. The implementation analyses found complex linkages between implementation outcomes and influencing factors at different levels. Essentially, challenges related to the Finnish adaptation and its national implementation strategy, along with problematic circumstances, seemed to percolate down from central government to the local agencies, thereby creating several unintended effects. Although social workers felt positive about the model itself, barriers to its practical application seemed to weaken their motivation to change. Factors that hindered the adoption of systemic practice were a lack of clarity concerning systemic social work practice, insufficient training, and different organisational factors such as inadequate resources and leadership. Subsequently, the fidelity assessment and family interviews indicated limited changes in practice. The teams that were more successful in adopting systemic practice enjoyed a positive learning environment with little staff turnover and received hands-on coaching in systemic practice. In order to support the implementation and evaluation in the future, a realist programme theory for the SPM, describing its core components and causal chains, was formulated. In conclusion, the present research indicates that careful preparation, a clear intervention description, high-quality training, a supportive leadership and work environment and ongoing support at multiple levels are important for future implementation. Without adequate implementation support, interventions seemingly fail to achieve their anticipated outcomes or succeed to only a limited extent. Despite their good intentions, change processes may also generate unintended outcomes, such as implementation-related stress for practitioners. Prior to taking an implementation decision, assessing the intervention’s research evidence, fit to the host context and the overall feasibility of implementation is also crucial. This study also recommends that future implementation efforts should proceed carefully from small-scale testing to wider implementation and should aim for rigorous, co-produced outcome and process evaluations with practice and research stakeholders. In essence, the field of social work should treat implementation challenges with the appropriate care they deserve and use tools, strategies and knowledge from implementation research to improve service outcome