Tutkimus osana valtakunnallista kehittämistyötä

Artikkelissa kuvataan tutkimustiedon käyttöä koulutuspolitiikassa, erilaisia kokeiluja sekä esitetiään tehtäviä tutkimustoiminnalle. Aikuiskoulutusneuvosto alan asiantuntijaelimenä on osaltaan vastuussa aikuiskoulutuksen kehittymisestä maassamme, ja siksi tarkastellaankin erityisesti aikuiskoulutusneuvoston näkökulmasta aikuiskasvatustutkimusta

Esimiesten työhyvinvointi muutoksessa : Oulun hyvinvointipalvelut

Opinnäytetyön toimeksiantajana toimii Oulun kaupungin hyvinvointipalvelut. Taustalla on Oulun kaupungin hyvinvointipalveluiden johtamisjärjestelmän muutos. Muutos vähensi esimiesten virkoja, mutta lisäsi heidän vastuualueitaan. Opinnäytetyön tavoitteena on selvittää miten esimiehet kokivat oman työhyvinvointinsa muutoksen aikana. Tavoitteena on myös selvittää mitä muutoksessa olisi voitu tehdä toisin, jotta kokemuksia voidaan hyödyntää tulevaisuudessa. Teoriaosuudessa on hyödynnetty työhyvinvointia, esimiestyötä sekä muutosjohtamista koskevaa alan kotimaista ja ulkomaista kirjallisuutta. Kirjallisuuden lisäksi on käytetty toimeksiantajan materiaalia sekä internet-lähteitä. Empiirinen osa toteutettiin kvalitatiivisella tutkimusmenetelmällä. Tiedonkeruumenetelmäksi valittiin teemahaastattelut. Haastatteluteemoja ovat työhyvinvointi, organisaation muutosprosessi sekä esimiesten oma hyvinvointi. Haastateltavia esimiehiä oli kuusi Oulun hyvinvointipalveluista. Haastattelut tehtiin yksilöhaastatteluina ja ne toteutettiin tammikuussa 2016. Työhyvinvoinnin kannalta positiivisia tuloksia ilmeni työn sisällöstä, työyhteisöstä ja sen toimivuudesta. Tärkeimpiä työhyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä ovat työyhteisön tuki sekä avoin ja luottamuksellinen ilmapiiri. Tuloksista kävi myös ilmi, että tällä hetkellä esimiehet jaksavat suhteellisen hyvin työssään. Omaa jaksamista edistäviä tekijöitä ovat työn rajaaminen, työtehtävien delegointi sekä omasta hyvinvoinnista huolehtiminen. Tuloksista ilmeni, että muutoksella on suora vaikutus esimiesten työhyvinvointiin. Muutoksessa työhyvinvointiin ei kuitenkaan kiinnitetty riittävästi huomiota ja sitä pidettiin pikemminkin itsestäänselvyytenä. Muutos koettiin haastavaksi ja sen läpiviennissä esiintyi ongelmia. Suurimpia ongelmia olivat viestintä ja aikataulun hallinta. Toimeksiantajalla tulee olemaan samanlaisia muutoksia lähitulevaisuudessa. Näin ollen tätä tutkimusta ja sen tuloksia voidaan hyödyntää tulevissa muutostilanteissa kiinnittämällä suunnitelmallisesti huomiota myös esimiesten työhyvinvointiin. Työhyvinvointi on voimavara, joka tulee huomioida erityisesti muutostilanteissa. Johtopäätöksissä on esitetty kehitysideoita näiden asioiden parantamiseksi. Kehitimme myös uuden mallin muutoksen läpiviemiseen. Uusien muutosten ollessa ajankohtaisia, jatkotoimenpiteenä voitaisiin seurata uusien muutosten onnistumista ja esimiesten omaa hyvinvointia sekä puuttua epäkohtiin. Jatkotutkimuksena voitaisiin tehdä samanlainen tutkimus muulle henkilöstölle.The client of this Bachelor’s thesis is the City of Oulu. The interviewees wished to remain anonymous. City of Oulu has changed its well-being services. As a result of changes number of managers decreased but they now have more responsibilities. The primary aim of this thesis is to bring out managers’ viewpoints and experiences about their well-being during the change. This thesis also shows what could be done better in the next phases of change. Literature about well-being at work, management and change management is used in the theoretical framework. Literature was both in Finnish and in English. In addition, the client’s material and internet sources have been used. This thesis was carried out as a qualitative research. The data was collected through theme interviews. Six managers were interviewed individually in the thesis. The themes are well-being at work, organizational change and managers’ well-being and these interviews were conducted in January 2016. The main results indicate that the change has a direct impact on managers’ well-being at work. Well-being at work was taken for granted by managers and they had hard time dealing with the change. It turned out that execution of changes requires improvements. The main improvements are related to communication and schedule. Work itself, work community’s support and open atmosphere were positive factors that improve managers’ well-being at work. The client will have similar changes in the near future. Therefore, this thesis will be a useful resource and its results can be applied to the workplaces. In the upcoming changes, more attention should be paid to well-being at work. It is an investment and can be used as a resource to creating a better place to work. In conclusion, there are development ideas which can improve well-being at work and execution of a successful change. When the upcoming changes become topical, the client should monitor changes and develop the process. A further research could be conducted to include the well-being of other personnel as well

Asiakasomistajan palvelun johtaminen : Case Osuuskauppa Arina, SALE-ketju

Opinnäytetyön tarkoituksena on tutkia Osuuskauppa Arinan asiakasomistajan palvelun johtamista ja sen toteutumista Oulun seudun SALE-myymälöissä. Työn tavoitteena on etsiä kehitysideoita asiakasomistajan palvelun johtamiseen haastattelemalla SALE-myymälöiden työntekijöitä sekä myymäläpäälliköitä. Tietoperusta koostuu strategiaosaamisen ja sen toteuttamisen, valmentavan johtamisen, sisäisen viestinnän sekä asiakaspalvelun teoriakirjallisuudesta. Opinnäyetyössä käytetään myös Arinan omaa kirjallisuutta ja verkkolähteitä. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena. Tutkimusta varten haastateltiin neljää SALE-yksikössä toimivaa työntekijää ja kahta SALE-yksikössä toimivaa myymäläpäällikköä. Haastattelut toteutettiin syksyllä 2015. Haastattelumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Tutkimuksen mukaan omistajan palvelussa yksi tärkeimmistä vahvuustekijöistä oli asiakaspalvelu, joka haastateltavien yksiköissä toimi erittäin hyvin. Arinapuu oli työntekijöiden keskuudessa toimiva muistiväline, jossa kuvataan toiminnan tavoitteet ja se miten tavoitteisiin päästään. Arinapuun yhdessä tekeminen vaikutti myös positiivisesti työilmapiiriin. Esimiehet pitivät Arinapuuta oivana käytännön johtamisen ja ideoinnin työkaluna, johon työntekijät myös sitoutuivat paremmin. Molemmilla ryhmillä oli käytössä useita viestintävälineitä, jotka toimivat pääosin moitteettomasti. Työntekijät kuitenkin kaipasivat enemmän henkilökohtaista vuorovaikutusta esimiesten taholta. Valmentavaa johtamista pidettiin esimiesten keskuudessa hyvänä johtamisen muotona ja se toimi heidän kohdallaan hyvin. Siihen olisi kuitenkin haluttu panostaa entistä voimallisemmin. Kehityskohteet liittyivät palveluympäristöön erityisesti silloin, kun liikkeessä työskenteli vain yksi työntekijä. Arinapuussa kehityskohteeksi muodostui sen toteuttaminen eli käytäntöön vieminen. Tuloksista ilmeni, että Arinapuun käytäntöön vieminen oli enemmän yksikkökohtaista, jolloin esimiehen strategisen johtamisen taidot korostuivat. Sisäisen viestinnän kohdalla nousi esiin tiedon tavoittamisen ja selkeyttämisen tarve. Tämä johtui pääosin tiedon määrän runsaudesta sekä usean viestintäkanavan käytöstä. Kehitysehdotukset liittyivät palveluympäristöön, Arinapuuhun, sähköiseen viestintään, yleiseen tietoisuuteen asiakasomistajuudesta sekä esimiehen rooliin yksikössä.The purpose of this thesis is to study the management and execution of co-op member services in Arina’s SALE retail stores. The aim is to find development ideas for Arina by interviewing sales personnel and shop managers. Arina is one of the regional cooperatives of S Group in Finland. The theoretical background consists of literature of strategic management and execution, leadership coaching, internal communications and customer service. Arina’s own literature and internet sources are also utilized. The study is a qualitative research, and the interviews were conducted including relevant themes. Four sales persons and two shop managers were interviewed for the study. The interviews were carried out in autumn 2015. According to the study, one of the most important strengths in the co-op member services was customer service, which the interviewees considered efficient. Arinapuu (a special method to implement the strategy) was found functional tool by the personnel, because it describes the objectives and how to achieve them. The managers found Arinapuu an excellent practical management tool, also useful for brainstorming, because it improves personnel’s motivation and commitment. Both groups, sales persons and shop managers, had various communication channels and they were used effectively. However, employees needed more personal interaction with the supervisors. The managers regarded leadership coaching as a good form of management and it was used successfully. Managers wished, however, that they could develop further their leadership coaching skills. The development ideas were related to the service environment, especially when there was only one employee working. Regarding Arinapuu, development idea considered with the implementation i.e. execution of the strategy, more attention should be paid to the management of implementation. The study shows that internal communication could be improved further. Important messages don’t always reach the personnel due to the multichannel communication and the amount of information. Development proposals were made about the service environment, Arinapuu and digital communication. Moreover, awareness of the contents and benefits of co-op membership and the role of the supervisor were also dealt with in the proposals

Geoenergian, geotermisen energian ja kaukolämpöratkaisujen arviointi Helsingissä kiinteistön omistajan näkökulmasta

City of Helsinki’s goal is to increase its share of geothermal energy to 15 percent from the city’s total heating demand by year 2035. To reach the goal, it is critical to understand the property owners’ perspective when different heating alternatives are being considered. In general, property owners are seeking for lower heating costs and a smaller risk towards increasing energy prices with higher level of self-sufficiency in heat production. The objective of this thesis was to evaluate which of the following heating alternatives would be the most favourable option from the property owner’s perspective within Helsinki: district heating, geothermal based solutions or hybrid of previous ones. Shallow geothermal energy (SGE) based heat pump configuration with vertical boreholes was found out to be only viable solution for evaluation among the geothermal based alternatives. In this thesis, technology focused literature review and quantitate techno-economic assessment (TAS) methodologies were used on evaluating different heating alternatives. In the theory part, the current state of Helsinki’s district heating system was analysed, and the limitations of geothermal based technologies were described. Techno-economic assessment included the principles of real estate economics in order to underline the financial motivations of property owners. According to TAS, the most favourable heating solution for an existing housing association under renovation, a new block of housing associations and a new office building in Helsinki would be the SGE based heat pump configuration. Moreover, office building with significant heating and cooling demand benefits the most from such configuration, since the heat pump’s ability for combined heating and cooling production is significantly more profitable than having separate district heating and cooling connections. However, optimised SGE based configurations are not always plausible due to technical restrictions caused by small plot areas and adjacent properties that are already utilising SGE. A hybrid solution of SGE and district heating was found to be more profitable than district heating system alone. Nevertheless, a hybrid configuration is more volatile to changes in business environment than optimum SGE based heat pump configuration because the decrease of annual district heating fee in hybrid system is not proportional to the decrease of required thermal load.Helsingin kaupungin tavoitteena on lisätä geoenergian osuutta energiantuotannossa 15 prosenttiin vuoteen 2035 mennessä. Tavoitteen saavuttamiseksi on äärimmäisen tärkeää ymmärtää kiinteistönomistajien perspektiivi keskenään vaihtoehtoisten lämmitysmuotojen arvioinnin yhteydessä. Kiinteistönomistajat pyrkivät yleisesti pienentämään sekä lämmityskustannuksia että riskiä energiakustannusten nousua vastaan lisäämällä omavaraisuutta lämmitysenergian tuotannossa. Tutkimuksen tavoitteena oli arvioida mikä seuraavista lämmitysvaihtoehtoista olisi kiinteistönomistajan näkökulmasta suosiollisin Helsingin alueella: kaukolämpö, geo- tai geotermiseen energiaan perustuvat ratkaisut tai näiden kahden vaihtoehdon hybridimalli. Lämpöpumppuratkaisu, joka hyödyntää geoenergiaa porakaivoihin asennettujen U-putki kollektoreiden kanssa, todettiin olevan teknistaloudellisesti ainut vaihtoehto geo- tai geotermisen energian osalta. Lämmitysmuotojen vertaillussa käytettiin tutkimusmetodeina teknologiaorientoitunutta kirjallisuuskatsausta ja kvantitatiivista teknistaloudellista arviointia (TTA). Teoriaosuudessa tarkasteltiin yleisesti Helsingin kaukolämmitysjärjestelmää sekä geo- ja geotermisen energiaan perustuvien teknologioiden teknisiä rajoitteita. TTA perustui kiinteistötalouden periaatteisiin, jotta kiinteistönomistajien taloudelliset hyödyt tulisivat esille oikeissa mittasuhteissa. TTA:n perusteella geoenergiapohjainen lämpöpumppujärjestelmä osoittautui kaikista kannattavimmaksi lämmitysjärjestelmäksi saneerattavan taloyhtiön, uuden asuinkerrostalokorttelin ja uuden toimistoratkaisun osalta. Toimistorakennuksen investoinnin kannattavuus oli kuitenkin suurin tutkittavista kohteista, sillä lämpöpumpun kyky yhdistetyn lämmityksen ja jäähdytyksen tuotantoon osoittautui huomattavasti kannattavammaksi kuin erilliset kaukolämpö- ja jäähdytysliittymät. Tutkimus osoitti, että geoenergiaratkaisut eivät kuitenkaan aina ole mahdollisia teknisien rajoitteiden vuoksi. Rajoitusten ilmetessä hybridijärjestelmä todettiin kannattavammaksi kuin yksinomaan kaukolämpö. Hybridijärjestelmä on kuitenkin alttiimpi liiketoimintaympäristön muutoksille, sillä kaukolämmön vuosimaksun alenema ei ole suhteellisesti yhtä suuri kuin lämpöpumpun aikaansaama tehontarpeen alenema

Asiakaspalvelussa kerättävän datan käyttö ja hyödyntäminen

Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia toimeksiantajan asiakaspalvelurajapinnassa kerättävän datan käyttöä sekä hyödyntämistä. Työn tavoitteena oli perehtyä aihealueen teorioihin, suunnitella ja toteuttaa tutkimus yhden liiketoimintayksikön datasta, analysoida tulokset, laatia johtopäätökset ja esittää kehitysehdotukset yksikön johdolle. Tietoperusta koostui datan ja sen kategorioiden, datastrategian ja datastandardin, tekoälyn ja asiakaspalvelun teoriakirjallisuudesta ja verkkolähteistä. Tutkimus toteutettiin empiirisenä tutkimuksena, joka oli luonteeltaan kvantitatiivinen case-tutkimus. Tutkimusta varten kerättiin dataa kohdeyrityksen asiakasrajapinnasta. Kerättävä data piti sisällään aihealue- ja käsittelyaikadataa. Työ tehtiin siten, ettei toimeksiantajaa voi tunnistaa. Tästä työstä kirjoitettiin kaksi versiota, joista toinen pitää sisällään toimeksiantajalle tarpeelliset yksityiskohtaiset tiedot. Varsinaisella tutkimuksella pyrittiin löytämään vastauksia seuraaviin kysymyksiin: löytyykö asiakaspalvelussa kerättävästä datasta uusia havaintoja, joita ei ole ennen huomattu, voiko aineistoa hyödyntää koneoppimisessa opetusaineistona ja voiko dataa hyödyntää uusilla tavoilla. Tutkimuksen perusteella uusia havaintoja tehtiin kerättävän aineiston pohjalta. Yksi tärkeimpiä havaintoja oli aihealueiden ”Aihe 2” ja ”Aihe 3” käsittelyaikojen osuudet, jotka veivät muihin aiheisiin verrattuna eniten aikaa. Lisäksi aihealueen ”Aihe 2” syvemmässä analyysissa nousi esille, kuinka paljon se työllisti yrityksen asiakaspalvelijoita. Työllistävä vaikutus mitattiin aiheeseen liittyvien ulossoittojen perusteella. Opinnäytetyön tutkimusaineisto osoittautui tarkaksi ja luotettavaksi, jolloin tekoälypohjaisen ohjelman tekeminen on mahdollista. Opetusdataksi aineisto oli tarpeeksi kattava koneoppimismallin opettamista varten. Tutkimus osoitti lisäksi sen, että uudenlaisia tapoja hyödyntää kerättyä aineistoa oli useita. Havaintojen pohjalta tehtiin kolme kehitysehdotusta toimeksiantajalle: tekoälypohjainen seurantamalli, yksilöllinen aihealuekartta ja ennustaminen. Lisäksi kehitysehdotuksissa käytiin läpi pitkän ja lyhyen tähtäyksen suunnitelmaa.The purpose of this thesis is to study utilization of data collected from the customer service interface. The objectives are to familiarise with the theories of the subject, plan and implement a study of the data of a business unit, analyze the results, make conclusions and present development proposals to the management of that business unit. The theoretical background consists of literature of data and artificial intelligence. The research was carried out as an empirical study, which was a quantitative case study by nature. For the research, data was collected from the customer interface. The collected data included disposal and processing time data. The research aims to find answers to the following questions: Are there new observations in the data collected from customer service and can the data be used as training data in machine learning. Based on the research, new observations were made on the collected data. One of the most important findings was the amount of processing time for “Topic 2” and “Topic 3” took compared to other topics. In addition, in a deeper analysis of “Topic 2”, depicted the amount of extra time needed by customer service personnel. The effect was measured based on the outbound calls related to the topic. The research data was accurate and reliable, making it possible to create and artificial intelligence-based program. The research also showed that there were several new ways of utilizing the collected data. Based on the observations, three development proposals were made for the business unit: artificial intelligence-based monitoring model, individual subject area map and forecasting. In addition, a long- and short-term plan was discussed in the development proposals

1970-luvun Peruselementtikerrostalon Ilmanvaihdon Korjauskonseptit ja Niiden Kustannusvaikutukset

Oulun ammattikorkeakoulu Talotekniikan koulutusohjelma, LVI-suunnittelu Tekijä: Mika Isohookana Opinnäytetyön nimi: 1970-luvun peruselementtikerrostalon ilmanvaihdon korjauskonseptit ja niiden kustannusvaikutukset Työn ohjaaja: Pirjo Kimari Työn valmistumislukukausi ja -vuosi: Kevät 2016 Sivumäärä: 56 + 8 liitettä Työn tilaajana toimi VVO. Työn aiheena oli tehdä ilmanvaihdon kuntotutkimus nykyiseen poistoilmanvaihtojärjestelmään ja laatia sen perusteella korjausehdotuksia nykyiselle poistoilmanvaihtojärjestelmälle. Nykyisen poistoilmanvaihdon korjausehdotuksen investointi- ja ylläpitokustannuksia vertailtiin muihin parantamisvaihtoehtojen investointi- ja ylläpitokustannuksiin. Muita parantamisvaihtoehtoja olivat poistoilmalämpöpumpun asentaminen nykyiseen ilmanvaihtojärjestelmään, huoneistokohtaisten ilmanvaihtokoneiden asentaminen sekä keskitetty tulo-/poistoilmanvaihto. Esimerkkikohteena työssä oli VVO:n omistama kiinteistö Oulussa, Aleksanterinkatu 48. Ilmanvaihdon kuntotutkimuksen perusteella nykyiseen ilmanvaihtojärjestelmään laadittiin korjausehdotuksina ilmanvaihtokanavien nuohous ja ilmavirtojen säätö, liesikupujen asentaminen, päätelaitteiden uusiminen ja huippuimureiden uusiminen. Nykyisen ilmanvaihtojärjestelmän korjauskustannuksiksi laskettiin 33 084 €, poistoilmalämpöpumpun asentamiselle noin 105 000 €, huoneistokohtaisille ilmanvaihtokoneille noin 106 000 € ja keskitetylle ilmanvaihtojärjestelmälle noin 169 000 €. Vuosittaisiksi ylläpitokustannuksiksi laskettiin nykyiselle poistoilmanvaihtojärjestelmälle 8675 €, huoneistokohtaisille ilmanvaihtokoneille 7158 € ja keskitetylle ilmanvaihtojärjestelmälle 3795 €. Poistoilmalämpöpumpun vuosittaisiksi huoltokustannuksiksi laskettiin 1500 € ja poistoilmalämpöpumpun vuosittaisiksi säästöiksi laskettiin 3628 €. Laskelmien perusteella kahdenkymmenen vuoden elinkaarikustannuksiltaan edullisin vaihtoehto on nykyisen järjestelmän korjaaminen. Poistoilmalämpöpumpun takaisinmaksu ajaksi laskettiin 23 vuotta, mikä selittyy investoinnin suuruuteen nähden vähäisistä vuosittaisista energiansäästöistä

Emerging novel prognostic markers in pancreatic ductal adenocarcinoma

Abstract Pancreatic ductal adenocarcinoma (PDAC) is one of the most aggressive cancers, the 5-year survival rate being less than 5%. At the time of diagnosis, 90% of PDACs extend beyond the pancreas and distant metastases are often present. Due to aggressive growth, local expansion and early appearance of metastasis, primary PDAC tumours are local enough for curative surgical resection in only 10–20% of the cases. Adjuvant chemotherapy is indicated in these curative-treated cases, with slight improvement in survival. PDAC is considered to represent a heterogeneous group of biologically and prognostically different malignancies. Characterization of these subgroups is essential and there is an urgent need for more accurate biomarkers and targeted treatments in PDAC. In the current work, we immunohistochemically investigated the expression levels and prognostic values of oxidative stress markers (8-OHdG, Keap1, Prx I, II, III, V and VI), epigenetic histone modifiers (KDM4A, KDM4B, KDM4D and SIRT1–4), and cell-cycle regulators (p16, Rb, CDK4) and DNA-repair enzymes (FEN1 and MGMT) in the cohort of surgically treated PDAC patients. We found that Keap1 expression was associated with better pancreatic cancer-specific survival. Expression of antioxidative peroxiredoxins I, III, V and VI was also connected with a more favourable tumour characteristics and Prx I and VI showed prognostic value. When considering the biology of PDAC, we noticed that pivotal epigenetic regulation also occurred in exocrine pancreatic tissue adjacent to resection margins. Overexpression of the cell-cycle regulator CDK4 and the DNA-repair enzyme FEN1 in the whole population, and elevated expression level of MGMT in the most high-risk patients were connected with worse prognosis. The results of the study can be utilized in the future when individualized therapies are being designed for PDAC patients. Due to occurrence of the epigenetic regulation also in exocrine pancreatic tissue adjacent to resection margins, it could be evaluated in future for routine diagnostics and treatment optimization. The potential role of MGMT in the development of PDAC chemoresistance should be studied in the future.Tiivistelmä Haiman duktaalinen adenokarsinooma (PDAC) on yksi aggressiivisimmista syöpäsairauksista. Viiden vuoden elossaoloennuste on vain lähellä 5 prosenttia. Diagnoosihetkellä 90% haiman adenokarsinoomista yltää haiman ulkopuolelle ja usein kasvain on jo lähettänyt etäpesäkkeitä. Kasvutaipumuksen sekä metastasoinnin takia kuratiivinen kirurginen hoito on mahdollista vain 10–20% tapauksista. Liitännäissolunsalpaajahoito on aiheellista näissä kuratiivistavoitteisesti hoidetuissa tapauksissa. Kuitenkin vaikutus kokonaiselossaoloaikaan on melko vähäinen. Uusimman tutkimustiedon valossa PDAC:aa pidetäänkin heterogeenisenä ryhmänä biologisesti ja ennusteellisesti erilaisia tautiryhmiä. Näiden tautiryhmien tunteminen ja tunnistaminen riittävän tarkkojen merkkiaineiden avulla olisi ensiarvoisen tärkeää, jotta hoitoja voitaisiin kohdentaa niistä hyötyville potilaille. Väitöskirjatutkimuksessa selvitimme immunohistokemiallisin menetelmin oksidatiivisen stressin merkkiaineiden (8-OHdG, Keap1, Prx I, II, III, V ja VI), epigeneettisten histonimodifikaattorien (KDM4A, KDM4B, KDM4D ja SIRT1–4) sekä solusyklin säätelijöiden (p16, Rb, CDK4) ja DNA-korjausentsyymien (FEN1 ja MGMT) ilmentymistä ja ennusteellista arvoa kirurgisesti hoidetuilla PDAC-potilailla. Tutkimuksessamme totesimme, että kasvainkudoksen Keap1-ilmentymä yhdistyi parempiennusteiseen taudinkuvaan. Antioksidatiivisten peroksiredoksiinien I, III, V ja VI ilmentyminen yhdistyi niin ikään suotuisampaan kasvaimen fenotyyppiin ja Prx I ja VI osoittivat ennusteellista arvoa. Havaitsimme lisäksi, että PDAC:n biologiaan keskeistesti vaikuttavaa epigeneettistä säätelyä tapahtuu myös malignin haimakudoksen viereisessä eksokriinisessä haimakudoksessa. Solusyklin säätelijä CDK4:n ja DNA-korjausentsyymi FEN1:n voimakas ilmentyminen koko tutkimuspopulaatiossa sekä kohonnut MGMT:n ilmentyminen korkeimman riskin potilailla yhdistyivät huonompaan taudin ennusteeseen. Väitöskirjatyön tutkimustuloksia voidaan tulevaisuudessa hyödyntää, kun tutkitaan yksilöllisiä hoitomuotoja PDAC-potilailla. Koska epigeneettistä säätelyä tapahtuu myös syövän viereisessä eksokriinisessa haimakudoksessa, voidaan tulevaisuudessa tämän kudoksen arviointia mahdollisesti käyttää rutiinisti diagnostiikassa sekä hoidon optimoinnissa. MGMT:n mahdollinen rooli PDAC:n kemoresistenssin kehittymisessä tulisi tulevaisuudessa selvittää

A physical modelling study of mixing in an AOD converter

The aim of this thesis was to model mixing in a 150 ton AOD converter with physical water model experiments. The mixing of a tracer at different tuyere blowing rates and injection depths was investigated. Water model experiments were carried out in the laboratory of the Process Metallurgy Group at the University of Oulu. The geometric ratio of the model to the real converter was 1:9. All dimensions of the model corresponded to the ratio except the diameter of the tuyeres. There were 7 tuyeres located in the sidewall, near the bottom of the model. Pressurized air was blown from the tuyeres into the system at volumetric air flow rates of 0.140, 0.350 and 0.560 Nm³/min. Sulfuric acid (98%) was used as a tracer in these water model experiments and the changes of the pH were measured with a pH-meter. Mixing time experiments were executed in three series. Volumetric air flow rates followed the previously mentioned volumes. In addition to this, the injection depths of the tracer were set to be 0.1 m and 0.2 m. The influence of the injected tracer on the pH value of the water bath, was measured with a pH-meter which was connected to a laptop computer. It was therefore possible to calculate the mixing time of the tracer from the collected data. The experiment indicated that increased volumetric air flow rates from the tuyeres significantly expedited mixing. The average mixing times with volumetric air flow rates of 0.140, 0.350 and 0.560 Nm³/min and an injection depth of 0.1 m were 25.2, 12.1 ja 6.72 seconds. With the same volumetric air flow rates, an injection depth of 0.2 m gave different mixing times. The average mixing times with the previously mentioned values were 25.59, 17.76 and 10.56 seconds. Based on the experiments of this thesis, an increased volumetric air flow rate was verified as decreasing the mixing time. On the other hand, increasing the injection depth of a tracer increased the mixing time.Tämän diplomityön tarkoituksena oli mallintaa 150 tonnin AOD-konvertterin sekoittumista fysikaalisten vesimallikokeiden avulla. Tutkimuksessa selvitettiin veteen injektoitavan merkkiaineen sekoittumisnopeutta eri suutinpuhalluksen tilavuusvirroilla ja merkkiaineen injektiosyvyyksillä. Laboratoriokokeet suoritettiin Oulun yliopiston Prosessimetallurgian tutkimusryhmän vesimallilla. Mallin geometrinen suhde todelliseen konvertteriin oli 1:9. Mallin kaikki dimensiot vastasivat geometrista suhdetta pois lukien suuttimien halkaisijat. Suuttimien lukumäärä oli 7 ja ne oli sijoitettu vesimallin sivuseinämään pohjan läheisyyteen. Vesimalliin puhallettiin suuttimien kautta paineistettua ilmaa tilavuusvirroilla 0,140, 0,350 ja 0,560 Nm³/min. Merkkiaineena kyseisissä vesimallikokeissa käytettiin rikkihappoa (98 %), jonka sekoittumista veteen mitattiin vesimalliin asennetulla pH-mittarilla. Sekoittumisaikamittaukset suoritettiin kolmessa osiossa, joissa kaikissa pohjapuhalluksen tilavuusvirrat noudattivat edellä mainittuja tilavuusvirtoja. Tämän lisäksi, injektoitavan merkkiaineen injektiosyvyyksinä käytettiin 0,1 ja 0,2 m. Injektoidun merkkiaineen vaikutusta veden pH-arvoon mitattiin tietokoneeseen yhdistetyllä pH-mittarilla, jotta merkkiaineen sekoittumisaika vesimallissa olisi laskettavissa. Sekoittumisaikamittauksista havaittiin, että pohjasuuttimista puhallettavan paineistetun ilman tilavuusvirran kasvattaminen nopeutti sekoittumista huomattavasti. Injektiosyvyyden ollessa 0,1 m keskimääräiset sekoittumisajat 0,140, 0,350 ja 0,560 Nm³/min tilavuusvirroilla olivat 25,2, 12,1 ja 6,72 sekuntia. Samoilla tilavuusvirroilla tehdyt testit merkkiaineen injektiosyvyyden ollessa 0,2 m, tuottivat eri erilaisia sekoittumisaikoja. Sekoittumisen keskimääräiset ajat kyseisillä tilavuusvirroilla ja merkkiaineen 0.2 m injektiosyvyydellä olivat 25,59, 17,76 ja 10,56 sekuntia. Tämän diplomityön sekoittumisaikamittauksien pohjalta todettiin pohjapuhalluksen tilavuusvirran kasvattamisen lyhentävän sekoittumisaikaa kyseisellä vesimallilla. Merkkiaineen injektiosyvyyden kasvattaminen puolestaan kasvatti sekoittumisaikaa