Perceived Age Discrimination as a Mediator of the Association Between Income Inequality and Older People's Self-Rated Health in the European Region

Objectives. The relative income hypothesis predicts poorer health in societies with greater income inequality. This article examines whether the psychosocial factors of perceived age discrimination and (lack of) social capital may help explain the adverse effect of inequality on older people's health. Methods. Self-rated health, perceived age discrimination, and social capital were assessed in the 2008/9 European Social Survey (European Social Survey Round 4 Data, 2008). The Gini coefficient was used to represent national inequalities in income in each of the 28 European Social Survey countries. Mediation analyses (within a multilevel structural equation modeling paradigm) on a subsample of respondents over 70 years of age (N = 7,819) were used to examine whether perceived age discrimination mediates the negative effect of income inequality on older people's self-rated health. Results. Perceived age discrimination fully mediated the associations between income inequality and self-rated health. When social capital was included into the model, only age discrimination remained a significant mediator and predictor of self-rated health. Discussion. Concrete instances of age discrimination in unequal societies are an important psychosocial stressor for older people. Awareness that the perception of ageism can be an important stressor and affect older patient's self-reported health has important implications for the way health practitioners understand and treat the sources of patient's health problems in later life.info:eu-repo/semantics/acceptedVersio

The Reproductive Revolution

Este texto fue publicado en 2009 por The Sociological Review. Rogamos que, a efectos de divulgación, docencia y cita bibliográfica se acuda a la publicación impresa (u online de la propia revista) y la cita sea esta: MacInnes, J., Pérez Díaz, J. (2009), "The reproductive revolution" The Sociological Review 57 (2): 262-284. Su versión html puede encontrarse en esta dirección:http://www3.interscience.wiley.com/cgi-bin/fulltext/122368561/HTMLSTART Quienes estén interesados en ampliar la información sobre nuestra Teoría de la Revolución Reproductiva pueden visitar la página web siguiente: http://www.ieg.csic.es/jperez/pags/RRweb/RRweb.htm También encontrarán en este mismo repositorio otra publicación con unaexposición en castellano de las mismas ideas y publicada en la REIS bajo el título “La tercera revolución de la modernidad: la reproductiva”.We suggest that a third revolution alongside the better known economic and political ones has been vital to the rise of modernity: the reproductive revolution, comprising a historically unrepeatable shift in the efficiency of human reproduction which for the first time brought demographic security.As well as highlighting the contribution of demographic change to the rise of modernity and addressing the limitations of orthodox theories of the demographic transition, the concept of the reproductive revolution offers a better way to integrate sociology and demography. The former has tended to pay insufficient heed to sexual reproduction, individual mortality and the generational replacement of population, while the latter has undervalued its own distinctive theoretical contribution, portraying demographic change as the effect of causes lying elsewhere. We outline a theory of the reproductive revolution, review some relevant supporting empirical evidence and briefly discuss its implications both for demographic transition theory itself, and for a range of key social changes that we suggest it made possible: the decline of patriarchy and feminisation of the public sphere, the deregulation and privatisation of sexuality, family change, the rise of identity, ‘low’ fertility and ‘population ageing’.Peer reviewe

ISSP 2014: kansalaisosallistuminen II: Suomen aineisto

Tutkimus käsittelee kansalaisvaikuttamista Suomessa sekä suhtautumista yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Aluksi vastaajilta kysyttiin, miten tärkeinä he pitävät erilaisia yhteiskunnallisen vaikuttamisen ja osallistumisen muotoja. Seuraavaksi tiedusteltiin, pitäisikö julkiset kokoontumiset sallia uskonnollisille ääriryhmille, sellaisille ryhmille, jotka haluavat kaataa maan hallituksen väkivalloin tai johonkin rotuun tai etniseen ryhmään ennakkoluuloisesti suhtautuville ihmisille. Esitettiin myös erilaisia poliittisen ja yhteiskunnallisen osallistumisen muotoja ja kysyttiin, ovatko vastaajat tehneet tai voisivatko he kuvitella tekevänsä esitettyjä toimia. Seuraava kysymys käsitteli median käyttöä politiikan seuraamiseen. Tämän jälkeen haluttiin tietää, kuinka monen henkilön kanssa vastaajat ovat päivittäin tekemisissä. Lueteltiin myös erilaisia ryhmiä, järjestöjä ja yhdistyksiä sekä tiedusteltiin kuuluuko vastaaja niihin ja osallistuuko hän niiden toimintaan. Seuraavaksi kysyttiin, kuinka tärkeinä vastaajat pitivät eri ominaisuuksia, joita edellytetään kunnon kansalaiselta. Esitettiin myös hallitusta ja poliittisia kysymyksiä koskevia väittämiä. Tämän jälkeen vastaajille esitettiin tilanne, jossa eduskunta suunnittelee säätävänsä lain, jota vastaaja pitää epäoikeudenmukaisena. Tällaiseen tilanteeseen liittyen haluttiin tietää, kuinka todennäköistä olisi, että vastaaja kykenisi tekemään asialle jotain. Haluttiin myös tietää, kuinka todennäköisenä pidettiin sitä, että eduskunnassa kiinnitettäisiin vakavasti huomiota näihin vaatimuksiin. Poliittisia mielipiteitä kartoitettiin pyytämällä vastaajia kertomaan oma sijoittumisensa vasemmisto-oikeisto -akselilla sekä kysymällä, voiko luottaa siihen, että hallitus tekee enimmäkseen oikeita ratkaisuja. Esitettiin myös väittämä, että useimmat poliitikot olisivat mukana politiikassa vain hyötyäkseen siitä henkilökohtaisesti. Lopuksi kysyttiin politiikasta keskustelemisesta, esitettiin politiikkaa koskevia väittämiä sekä kysyttiin julkisen sektorin sitoutumisesta palvelemaan kansalaisia ja tiedusteltiin, kuinka yleisenä korruptiota pidettiin julkisella sektorilla. Taustamuuttujina ovat mm. vastaajan sukupuoli, syntymävuosi, siviilisääty, koulutus, ammatti, ammattiasema, säännöllinen viikoittainen työaika, ammattiliiton jäsenyys, työnantajasektori, toimiala, poliittinen asennoituminen, kirkossakäynti, kirkon tai uskonnollisen yhteisön jäsenyys, yhteiskuntaluokka, bruttotulot, kotitalouden tulot, kotitalouden henkilömäärä ja ikärakenne, vastaajan asuinpaikkakunnan tyyppi ja asuinmaakunta sekä puolison koulutus, ammatti, säännöllinen viikoittainen työaika, työnantajasektori ja toimiala.The survey studied citizen participation, attitudes towards participation, and political and social influence in Finland. Opinions were charted on what is required of a good citizen (e.g. always vote, never evade taxes, help the less fortunate), and whether religious extremists, groups that want to violently overthrow the government, and people prejudiced against some racial or ethnic group should be allowed to hold public meetings. The respondents were asked which forms of civic participation they had or would be willing to engage in (e.g. participate in a demonstration, contact a politician or government official to voice an opinion), how often they used the media to follow news on politics, and how many people they interacted with in a day. Membership and activity in different kinds of groups or associations (e.g. political party, church, voluntary association) were investigated as well as the importance of various rights of citizens (e.g. sufficient standard of living for all citizens, increased opportunities to participate in public decision-making, the right to abstain from voting). Views were charted on own abilities to influence decision-making, own knowledge of and interest in politics, self-placement on the left-right axis, trust in politicians and other people, and engagement in political discussions and debates with other people. Opinions on the campaign and election integrity were charted as well as views on the commitment of the public sector to serve citizens and the likelihood of corruption in the public sector. Finally, the respondents assessed the quality of democracy in Finland and reported how often they followed politics in different media. Background variables included, among others, the respondent's gender, year of birth, education, working hours, supervisory duties, employer sector, occupation, economic activity and occupational status as well as spouse's working hours, supervisory duties, employer sector, occupation, and economic activity and occupational status. Further background information included the respondent's membership in a trade union, religious affiliation, religious attendance, self-perceived social class, political party preference in elections, household composition, monthly gross income, marital status and type of municipality of residence

Religion and the Finns 2006

Kyselyssä selvitetään suomalaisten uskonnollisuutta, käsityksiä uskonnosta ja mielikuvia eri uskonto- ja kirkkokunnista. Aineisto on vuoden 2008 ISSP-kyselyn esitestausaineisto. Kyselyn alussa tiedusteltiin, tuleeko uskonnollisilla ryhmillä olla yhtäläiset oikeudet, onko uskonnolla liikaa vaikutusvaltaa politiikkaan, pitäisikö johonkin kansallisuusryhmään ennakkoluuloisesti suhtautuvien henkilöiden saada ilmaista mielipiteensä julkisesti ja pitäisikö uskonnollisten ääriryhmien saada järjestää julkisia kokoontumisia, julkistaa kirjoja, perustaa internet-sivustoja tai ilmaista näkemyksenä tiedotusvälineissä. Lisäksi kysyttiin, olisiko vastaaja valmis siihen, että johonkin toiseen uskontokuntaan kuuluva henkilö avioituisi vastaajan sukulaisen kanssa tai olisi vastaajan kannattaman puolueen ehdokkaana vaaleissa. Edelleen kysyttiin suhtautumista ja mielikuvaa eri uskonto- ja kirkkokunnista ja uskonnollisista ryhmistä ja auttaako uskonnon harjoittaminen muun muassa löytämään onnen, ylläpitämään hyviä perhesuhteita, saamaan lohtua, saamaan ystäviä tai parantamaan taloudellista asemaa. Vastaajaa pyydettiin myös ottamaan kantaa useisiin väittämiin esimerkiksi eri uskontojen tarkoituksen samankaltaisuudesta, esi-isien palvomisesta, ihmisen kyvystä löytää täydellinen vapaus maallisista kärsimyksistä omin voimin ja miesten vahvemmasta johtoasemasta uskonnollisissa tilaisuuksissa ja toimituksissa. Uskonnollisuutta kartoitettiin kysymällä uskooko vastaaja kuolemanjälkeiseen elämään, helvettiin, taivaaseen, ihmeisiin, jälleensyntymiseen, nirvanaan tai esi-isien yliluonnollisiin voimiin. Lisäksi kysyttiin, kuinka usein vastaaja rukoillessaan kiittää tai pyytää jotakin, miten ihminen voi löytää pelastuksen (jos olemassa), miten vastaaja itse kuvaa uskonnollisuuttaan, kuinka usein hän on tuntenut hengellisen voiman läsnäolon, onko vastaajan kotona esillä uskonnollisia esineitä, kuinka usein hän osallistuu erilaisiin kirkon toimintoihin ja toimituksiin, onko hän viimeisen vuoden aikana tehnyt henkilökohtaisia uhrauksia (esimerkiksi paastonnut) uskonnon vuoksi, kuinka usein hän rukoilee, kuinka uskonnollinen tai henkinen hän mielestään on ja kuuluuko hän johonkin kirkkoon tai uskonnolliseen yhteisöön. Lopuksi kysyttiin vielä mielipidettä eutanasiasta ja ihmisen kloonauksesta. Taustamuuttujina ovat muun muassa vastaajan syntymävuosi, siviilisääty, koulutus, puolison koulutus, elämänvaihe, kotitalouden koko, ammattiryhmä, toimiala, kuuluminen ammattiliittoon, kotitalouden vuositulot, henkilökohtaiset vuositulot, asumismuoto, taloudellinen tilanne, asuinlääni, maakunta, paikkakuntatyyppi, yhteiskuntaluokka, puoluekanta ja sijoittuminen vasemmisto-oikeisto-mittarilla.The survey charts the religiosity of the Finns, their attitudes on religion, and their views on different religions and denominations. The dataset is the Finnish pre-test data for the ISSP 2008 survey. First, the respondents were asked whether they thought all religious groups should have equal rights, whether religion influences politics too much, whether people who are prejudiced against some nationality should be allowed to express their views in public, and whether religious extremists should be allowed to hold public meetings, publish books or Internet pages, and express their views on the media. They were also asked whether they would accept a person from a different religion to marry their relative or to be a candidate of the political party they prefer. Further questions probed the respondents' attitudes towards different religions and denominations and whether practicing a religion helps people to find inner peace and happiness, to maintain good family relations, to gain comfort, to make friends, to meet the right kind of people, or to improve one's financial status. They were also presented with a set of attitudinal statements on the similarity between the purposes of different religions, on worshipping deceased ancestors, on the human ability to find perfect freedom from earthly suffering by his/her own strength, and on men's higher status in religious meetings and ceremonies. Religiosity was charted by asking whether the respondents believed in life after death, Hell, Heaven, religious miracles, reincarnation, Nirvana, or the supernatural powers of deceased ancestors. They were also asked how often they thanked God or asked for something when praying, how people can find salvation (if it exists), how they would describe their own religiosity, how often they had felt the presence of a spiritual power, whether they had religious objects on display in their home, and how often they took part in the activities, organisations or services of a church. Further questions charted whether the respondents had made some personal sacrifice as an expression of their faith during the past year (e.g. fasting), how often they prayed, how religious or spiritual they considered themselves to be, and whether they belonged to a church or other religious group. Opinions on euthanasia and cloning humans were also canvassed. Background variables included the respondent's year of birth, marital status, education, spouse's education, household composition, household size, occupational status, industry of employment, trade union membership, annual household income, annual personal income, type of accommodation, financial circumstances, province of residence, region of residence (NUTS3 and NUTS2), type of municipality, social class, political party preference, and left-right political self-placement

ISSP 2002: perhe ja muuttuvat sukupuoliroolit III: Suomen aineisto

Tutkimuksen teemoina ovat perhe, työ ja kotityöt. Työelämään liittyen kysyttiin, onko vastaaja koskaan muuttanut työaikaansa tai työtehtäviään tai jäänyt pois ansiotyöstä hoitaakseen jotakuta henkilöä tai ovatko perheeseen ja sukuun liittyvät velvollisuudet haitanneet hänen mahdollisuuksiaan työelämässä. Lisäksi vastaajaa pyydettiin arvioimaan useita väittämiä, jotka käsittelivät työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista ja naisten ja miesten rooleja perheessä ja työelämässä. Väittämillä kartoitettiin vastaajan asenteita mm. naisten työssäkäyntiä, kotitalouden työnjakoa, avioliittoa, avioeroa, äitiyslomaa ja lasten päivähoitoa kohtaan. Kotitöiden työnjakoon liittyvät kysymykset osoitettiin avo- tai avioliitossa oleville. Heiltä tiedusteltiin kuka huolehtii perheen raha-asioista ja kuka perheessä hoitaa pyykinpesun, pienet korjaustyöt, ruokaostokset, sairastuneista perheenjäsenistä huolehtimisen, siivoamisen ja ruoan laittamisen. Edelleen kysyttiin kuinka monta tuntia viikossa vastaaja ja hänen puolisonsa käyttävät kotitöihin, kuinka oikeudenmukainen työnjako on ja kuinka usein perheessä on erimielisyyttä kotitöiden jakamisesta. Lisäksi kysyttiin kuka yleensä päättää lasten kasvatuksesta, viikonlopun viettämisestä tai kodin suurista hankinnoista. Kaikilta vastaajilta kysyttiin onko heidän elämänsä stressaavaa kotona tai töissä ja onko vastaaja ollut ansio- tai kotitöiden vuoksi uupunut viimeisen kolmen kuukauden aikana. Lisäksi kysyttiin kuinka onnellinen vastaaja kaiken kaikkiaan on ja kuinka tyytyväinen hän on työhönsä ja perhe-elämäänsä. Perheen ja työn yhteensovittamiseen liittyen kysyttiin myös onko vastaaja tai hänen puolisonsa työskennellyt kodin ulkopuolella ennen lasten syntymää, lasten ollessa alle kouluikäisiä, lasten ollessa kouluikäisiä tai kun lapset olivat muuttaneet kotoa pois. Lisäksi kysyttiin kävikö vastaajan äiti ansiotyössä vastaajan ollessa lapsi ja mitä mieltä vastaaja on siitä, että nainen työskentelee kodin ulkopuolella silloin kun pariskunnalla ei vielä ole lapsia. Taustamuuttujina ovat mm. vastaajan sukupuoli, syntymävuosi, siviilisääty, koulutus, ammatti, ammattiasema, ammattiliiton jäsenyys, poliittinen asennoituminen, kirkossakäynti, kirkon tai uskonnollisen yhteisön jäsenyys, yhteiskuntaluokka, bruttotulot, puolison ammatti, kotitalouden tulot, kotitalouden henkilömäärä ja ikärakenne, vastaajan asuinpaikkakunnan tyyppi ja asuinmaakunta.The year 2002 survey concentrated on household work strategies and how to combine work and family life. Respondents were asked whether family responsibilities had ever got in the way of their career prospects and had they ever changed their working hours or working arrangements to look after a relative. Respondents were asked to what extent they agreed with a number of statements relating to gender roles at work and at home and how to combine work and family life. Statements charted respondents' opinions on working mothers, housework sharing, marriage, divorce, maternity leave and childcare. Respondents living with a spouse or a partner were asked about the division of domestic responsibilities: who takes care of household money matters, who does the laundry, makes small repairs, does everyday shopping, household cleaning and cooking. Further questions asked how many hours respondents and their spouses/partners spend on household work, whether housework was equally shared and how often they disagree about the sharing of the work. Some questions asked who makes decisions about how to bring up children or how to spend the weekend. All respondents were asked whether their occupational or family life was stressful and whether they had recently felt tired because of family responsibilities or work. Happiness in general and satisfaction with work and family life were studied. Respondents with children were asked whether they and their spouse/partner had had a paid job before they had children, when children were at school and after the children left home. The survey also queried whether respondents' mothers had had a paid job before the respondents were 14 years old. Views on whether women should work outside the home when a couple does not have children were probed. Background variables included respondents' sex, year of birth, marital status, education, occupation, status in employment, trade union membership, political attitudes, membership in a church or a religious community, social class, gross income, occupation of the spouse, household income, household size and age structure, type of place of residence and region

ISSP 2000: Environment II: Finnish Data

Aineisto on vuoden 2000 kansainvälisen ISSP-tutkimuksen Suomen osuus. Tässä aineistossa on lisäksi mukana muutama kansallinen kysymys (kysymykset 5, 6, 29, 48 ja 52), joita ei ole kansainvälisessä vertailuaineistossa. Tutkimuksessa kartoitetaan laajasti ihmisten ympäristöasenteita ja mielipiteitä ympäristönsuojelusta. Vastaajaa pyydettiin arvioimaan useita väittämiä, jotka koskivat ympäristönsuojelua, talouskasvua, eläinkokeita, luonnon pyhyyttä, nykyistä elämäntapaamme, kasvihuoneilmiötä, lääketiedettä, maailman nykytilaa ja tulonjakoa. Lisäksi vastaajaa pyydettiin arvioimaan, kuinka halukas hän itse olisi erilaisiin uhrauksiin ympäristön puolesta ja kuinka vaarallisia hänen mielestään ympäristölle ovat teollisuuden aiheuttama ilmansaastuminen, maanviljelyksessä käytettävät myrkyt, kasvihuoneilmiö, geneettinen muuntelu, ydinvoimalat ja Suomen järvien ja jokien saastuminen. Vastaajalta kysyttiin myös, pitäisikö hallituksen pakottaa ihmiset suojelemaan ympäristöä, toimiiko Suomi maailmanlaajuisen ympäristönsuojelun hyväksi, pitäisikö ympäristöongelmia varten olla kansainvälisiä sopimuksia ja hidastuuko Suomen talouskasvu ellemme huolehdi ympäristöstämme paremmin. Lisäksi kysyttiin, miten paljon vastaaja luottaa eri tahojen, kuten elinkeinoelämän, ympäristöjärjestöjen, ministeriöiden, Euroopan unionin, tutkimusorganisaatioiden ja eri tiedotusvälineiden antamaan tietoon saasteiden aiheuttajista. Vastaajaan omaan käyttäytymiseen liittyen kysyttiin, miten usein hän rajoittaa oman auton käyttöä ympäristösyistä, kuinka usein hän lajittelee jätteitä, onko hän jäsenenä jossain luonnon- tai ympäristönsuojeluryhmässä ja onko hän viimeksi kuluneen viiden vuoden aikana ottanut osaa mielenosoitukseen ympäristöasian hyväksi tai lahjoittanut rahaa jollekin ympäristönsuojelujärjestölle. Lisäksi tiedusteltiin vastaajan näkemystä Jumalasta. Mukana on myös muutamia yhteiskuntaa yleisesti koskevia kysymyksiä. Vastaajilta kysyttiin, mikä on valtiovallan vastuu tuloerojen pienentämisessä ja mitkä ovat valtion tärkeimmät tehtävät, ja onko tieteestä enemmän haittaa kuin hyötyä. Taustatietoina kerättiin tietoja vastaajan työssäkäynnistä, viikottaisesta työajasta, ammatista, siviilisäädystä, ammattiyhdistysjäsenyydestä, uskonnollisuudesta, koulutuksesta, iästä, sukupuolesta, puoluepoliittisesta suuntautuneisuudesta, äänestyskäyttäytymistä edellisissä vaaleissa, työpaikan koosta, asumismuodosta, asuinalueesta ja kotitalouden koosta sekä puolison koulutuksesta, työssäkäynnistä ja ammatista.The data consist of the Finnish contribution to the international ISSP survey in 2000. The survey studies Finnish environmental attitudes and views on various environmental issues. There are also a few questions that were asked only in Finland and are not included in the international comparison material (questions 5, 6, 29, 38 and 52). The respondents were asked to what extent they agreed with a number of statements about environmental protection, economic growth, laboratory tests on animals, sanctity of nature, our present way of life, the greenhouse effect, medicine, the current state of the world and distribution of income. In addition, the respondents were asked to estimate how willing they themselves would be to make sacrifices for the sake of the environment, and how dangerous they regarded pollution of air caused by industry, toxic substances used in agriculture, the greenhouse effect, genetic manipulation, nuclear power plants, and the pollution of Finnish lakes and rivers. The respondents were also asked whether the government should force people to protect the environment, whether Finland was acting to promote global protection of the environment, whether there should exist international treaties to deal with environmental problems and whether the economic growth in Finland would slow down if we would not look better after our own environment. Respondent trust in information on the causes of pollution provided by various bodies like the business community, environmental organisations, ministries, the European Union, research organisations and various media. With the respondents' own behaviour in mind, some questions asked how often they limited their use of their own car because of environmental reasons, how often they sorted garbage, and whether they were members in some nature protection or environmental movement, and whether they had during the past five years participated in a demonstration for some environmental issue, or donated money to some environmental organisation. Respondent's views on God and opinion on their own standard of living were charted. The survey also contained a few questions focusing on the society in general. The respondents were asked whether whether the government should reduce income disparity, what are the most important functions of the state, and whether science is the source of good or evil. Background variables included the respondents' basic education, economic activity, weekly working hours, occupation, industry of employment, marital status, membership in trade unions, religiosity, education, age, gender, party affiliation, voting pattern in the previous elections, size of work place, form of dwelling, area of residence, social class, household income, household size and composition, and the education, economic activity, industry of employment, and occupation of the spouse

ISSP 2006: valtion tehtävät IV: Suomen aineisto

Tutkimuksessa selvitetään käsityksiä julkisesta vallasta ja vallankäyttäjistä sekä siitä, mikä yhteiskunnassa on oikein ja mikä väärin. Vastaajien mielipiteitä kysytään myös esimerkiksi verotuksesta ja terrorismin torjunnasta. Suomen talouteen ja Euroopan unioniin liittyvät kysymykset (lomakkeella numerot 52-67) ovat kansallisia lisäkysymyksiä. Valtion tehtäviin liittyen kysyttiin mm. pitääkö ihmisten aina noudattaa lakia, pitäisikö hallituksen vastaisia toimenpiteitä sallia ja millaisia nämä toimenpiteet voisivat olla. Kysyttiin myös, millaisia toimia tulisi sallia sellaisille ääriryhmille, jotka haluavat syrjäyttää hallituksen vallankumouksella. Käsityksiä oikeusjärjestelmästä kartoitettiin kysymällä, kumpi on vastaajan mielestä pahempi, viattoman tuomitseminen vai syyllisen vapaaksi päästäminen. Talouspolitiikkaa kartoitettiin kysymällä millaisia talouspoliittisia toimenpiteitä vastaajat kannattavat ja millaisia vastustavat. Lisäksi kysyttiin mitä julkisia menoja pitäisi lisätä ja mitä vähentää. Lisäksi tiedusteltiin millaisista asioista julkisen vallan pitäisi olla vastuussa ja kuinka hallitus onnistuu nykyisin erilaisissa sille kuuluvissa tehtävissä. Terrorismia käsiteltiin kysymällä millaisiin toimiin viranomaisilla pitäisi olla oikeus, jos he epäilisivät jonkin terroriteon olevan tekeillä. Verotusta koskevassa kysymyksessä kysyttiin, millaisina vastaajat pitivät verojen määrää suuri-, pieni- ja keskituloisille. Vastaajilta tiedusteltiin myös, kuinka usein heitä pyydetään vaikuttamaan tärkeissä päätöksissä joidenkin eduksi ja tuntevatko vastaajat sellaisia henkilöitä, joita he voivat pyytää vaikuttamaan omaksi edukseen tärkeissä päätöksissä. Kysyttiin myös kuinka usein vastaajat kokevat viranomaisten toimineen oikeudenmukaisesti kaltaisiaan ihmisiä kohtaan ja riippuuko ihmisten viranomaisilta saama kohtelu siitä, keitä nämä ihmiset tuntevat. Korruptiota käsiteltiin kysymällä kuinka monet suomalaispoliitikot ja virkamiehet sekä EU:n poliitikot ja virkamiehet ovat vastaajan mielestä sekaantuneet siihen. Lisäksi kysyttiin onko vastaaja tai hänen perheensä jäsen viimeisten viiden vuoden aikana kohdannut viranomaisen, joka on vihjannut haluavansa tai pyytänyt lahjusta tai suosionosoitusta vastineeksi jostakin palvelusta. Suomen taloutta käsiteltiin kysymällä millaista Suomen yhteiskunnallinen ja taloudellinen kehitys on ollut viimeisten viiden vuoden aikana ja kuka on pääasiallisesti vastuussa tällaisesta kehityksestä. Euroopan unionin asioita käsiteltiin kysymällä millä ryhmillä on liikaa tai liian vähän vaikutusvaltaa Euroopan unionin asioihin Brysselissä. Lisäksi kysyttiin onko vastaajan mielestä asiallista, että yritysten ja erilaisten edunvalvontaryhmien valtuuttamat edustajat pyrkivät vaikuttamaan Brysselissä suoraan Euroopan unionin politiikkaan. Tutkimuksessa tiedusteltiin myös vastaajien käsityksiä EU:n maataloustuesta ja esitettiin väittämiä EU:n päätöksenteosta. Kysyttiin myös kuinka paljon Euroopan parlamentin jäsen voi vaikuttaa Euroopan unionin politiikkaan ja päätöksiin sekä sitä, miten kansalaisten tietämystä Euroopan unionin päätöksistä ja toimenpiteistä voitaisiin lisätä. Vastaajilta tiedusteltiin myös heidän mielipidettään Euroopan parlamenttiin valittujen edustajien palkkojen ja kulukorvauksien suuruudesta. Taustatietoina kysyttiin mm. sukupuoli, syntymävuosi, kotitalouden koko, koulutus, työelämään osallistuminen, ammatti, elinkeino tai toimiala, säännöllinen viikoittainen työaika, ammattiasema, esimiesasema, työnantaja (yksityinen/julkinen sektori), ammattiliiton jäsenyys, äänestyskäyttäytyminen, uskonnollisuus, tulot sekä vastaajan asuinaluetta kuvaavia tietoja.The year 2006 survey examined Finnish attitudes towards government officials and decision makers, and what is right and wrong in society. Respondents opinions on taxation and prevention of terrorism were also probed. First, the respondents were asked whether people must obey the law without exception, whether protests against government should be allowed, and what kind of protests these could be. The respondents also gave their opinions on what kind of acts should be allowed for extremists who want to overthrow the government by revolution. Views on legal system were charted by asking respondents to decide which is worse: convicting an innocent person, or letting a guilty person go free. One topic pertained to economic policy. The respondents were asked what kind of economic policy measures they supported or opposed. Opinions were gathered on increasing and decreasing government spending, responsibilities of government officials, and whether the current government was successful in different areas. Questions related to terrorism included what kind of measures the authorities should have the right to take, if they suspected that a terrorist act was being planned. Some questions covered low, medium, and high income taxation. The respondents were also asked how often they were asked to help influence important decisions in other people's favour, and whether they knew people who could be asked to do the same for them. Opinions were explored on fairness of public officials and corruption. Further questions covered whether the respondents or their family members had come across a public official who had hinted he/she wanted, or had asked for, a bribe or favour in return for a service in the last five years. The national section of the questionnaire (questions 52-67) investigated views on Finnish economy by asking what kind of social and economic developments had taken place in Finland in the last five years, and who was mainly responsible for these developments. Some questions addressed which groups had too much or too little influence on EU policy making in Brussels. The respondents were also asked whether they thought it to be pertinent that authorised representatives of various companies and lobbying groups directly attempt to influence EU policy making in Brussels. Attitudes towards EU farming subsidies and EU decision making were also charted. Some questions covered how much a Member of European Parliament (MEP) can influence EU policy and decision making, and how people's knowledge of EU decisions and actions could be increased. Opinions on the MEP salaries and subsistence allowances were queried as well. Background variables included respondent's gender, year of birth, household size, level of education, economic activity, occupation, industry class, regular weekly working hours, employment type, managerial position, employer type, trade union membership, voting behaviour, religiosity, monthly income and type of location

ISSP 2005: Work Orientations III: Finnish Data

Tutkimuksessa selvitetään suomalaisten suhtautumista työhön. Kaikilta vastaajilta kysyttiin, mihin elämän eri osa-alueisiin he haluaisivat käyttää enemmän ja mihin vähemmän aikaa, kuinka tärkeinä vastaajat pitävät eri asioita työssään, millaisessa ja minkä kokoisessa yrityksessä vastaajat haluaisivat työskennellä ja millainen työtilanne olisi vastaajille mieluisin. Lisäksi esitettiin erilaisia työtä koskevia väittämiä. Ansiotyössä olevilta tiedusteltiin lisäksi heidän haluaan pidentää tai lyhentää työaikaansa, työuupumuksesta, mahdollisuudesta vaikuttaa työn alkamis- ja päättymisajankohtiin sekä sitä, miten vastaaja voi vaikuttaa päivittäisten töidensä järjestelyyn, tuntuuko työpaikka turvatulta, ovatko tulot ja etenemismahdollisuudet hyvät, kuinka mielenkiintoiselta työ tuntuu, onko työ itsenäistä ja yhteiskunnallisesti hyödyllistä. Lisäksi haluttiin tietää, kuinka sitoutuneeksi työpaikkaansa vastaaja tuntee itsensä, kuinka helppoa tai vaikeaa olisi löytää uusi työpaikka ja kuinka helppoa tai vaikeaa työnantajan olisi korvata vastaaja uudella työntekijällä. Tiedusteltiin myös, kuinka todennäköisesti vastaaja yrittää löytää uuden työpaikan toisesta organisaatiosta ja onko vastaaja huolissaan työpaikkansa menettämisestä. Lisäksi tiedusteltiin ATK-laitteiden käyttöön kuluvaa aikaa työpäivän aikana ja sitä, tekeekö vastaaja päätoimen lisäksi jotakin muuta työtä. Vastaajilta, jotka eivät ole ansiotyössä, kysyttiin ovatko he koskaan olleet ansiotyössä vuoden tai pidempään, milloin viimeinen ansiotyö päättyi ja mikä oli päättymisen pääasiallinen syy, haluaako vastaaja päästä ansiotyöhön ja kuinka todennäköistä uuden työpaikan löytäminen olisi ja etsiikö vastaaja tällä hetkellä työtä. Lisäksi tiedusteltiin, mitä keinoja vastaaja on käyttänyt työpaikan löytämiseksi, onko hän osallistunut ammattitaitoa kehittävään koulutukseen ja mistä vastaaja saa pääasiallisen toimeentulonsa. Taustatietoina kysyttiin mm. sukupuoli, syntymävuosi, kotitalouden koko, koulutus, työelämään osallistuminen, ammatti, elinkeino tai toimiala, säännöllinen viikoittainen työaika, ammattiasema, esimiesasema, työnantaja (yksityinen/julkinen sektori), ammattiliiton jäsenyys, äänestyskäyttäytyminen, uskonnollisuus, tulot sekä vastaajan asuinaluetta kuvaavia tietoja.The survey charts Finnish attitudes to work. All respondents were asked on which areas of life they would have liked to spend more and less time. Their opinions on the importance of different factors in their job and preferred employer and employment situation were studied. The respondents were also presented with attitudinal statements about work. The respondents who were in gainful employment were asked whether they wanted to lengthen or shorten their working hours, whether they suffered from burn-out and whether they were able to organise daily work tasks themselves. The respondents' views on the importance of different aspects of a job were examined, such as job security, high income, opportunities for advancement and a job that allows working independently. The respondents were also asked how committed to their job they felt, how easy or difficult it would have been for them to find a new job and how easy or difficult it would have been for their employer to replace the respondent with a new employee. The respondents' opinions on the possibility of finding a new job in another organisation and losing their present job were examined. They were also asked to what extent they used IT equipment at work and whether they had a second job. The respondents who were not in gainful employment were asked whether they had ever been in paid work for over a year, when their last gainful employment had terminated and what the main reason for the termination had been. The respondents' willingness to get a paid job and the likelihood of finding a new job were examined. Job searching methods, participation in further training of professional skills and the main source of income were surveyed. Background variables included respondent's gender, year of birth, marital status, household size, education, economic activity, occupation, industry class, regular weekly working hours, employment type, managerial position, employer type, trade union membership, voting behaviour, religiosity, monthly income, subjective social class and type of location

ISSP 2003: kansallinen identiteetti II: Suomen aineisto

Tutkimuksen teemoina ovat suomalaisuus sekä suhtautuminen omaan maahan ja maahanmuuttajiin. Kansalliseen identiteettiin liittyen kysyttiin ensin, mikä erilaisista ryhmistä kuvaisi vastaajaa hänen mielestään parhaiten ja kuinka läheiseksi itselleen hän tuntee asuinkuntansa, asuinmaakuntansa, Suomen ja Euroopan. Lisäksi tiedusteltiin, mitkä asiat ovat tärkeitä, jotta henkilöä voidaan pitää suomalaisena. Vastaajalta kysyttiin myös kuinka ylpeä hän on demokratian toimivuudesta Suomessa, Suomen kansainvälisestä poliittisesta vaikutusvallasta, sosiaaliturvajärjestelmästä, armeijasta ja historiasta sekä saavutuksista tieteessä ja teknologiassa, taloudessa,tasa-arvossa, urheilussa, taiteessa ja kirjallisuudessa. Vastaajaa pyydettiin myös ottamaan kantaa useisiin väittämiin, joiden avulla kartoitettiin mielipiteitä Suomesta, Suomen suhteesta muihin maihin, kansainvälistymisestä, maahanmuuttajista sekä siitä, mitä suomalaisuus tarkoittaa. Lisäksi kysyttiin onko vastaaja Suomen kansalainen, olivatko hänen vanhempansa hänen syntymähetkellään Suomen kansalaisia, pitäisikö Suomessa syntyneiden lasten saada Suomen kansalaisuus, pitäisikö suomalaisen vanhemman ulkomailla syntyneen lapsen saada Suomen kansalaisuus, tulisiko laillisten maahanmuuttajien saada samat oikeudet kuin Suomen kansalaisilla on ja tulisiko Suomen ryhtyä voimakkaampiin toimiin laittoman maahanmuuton estämiseksi. Lopuksi tiedusteltiin vielä kuinka ylpeä vastaaja on siitä, että on suomalainen ja mitä kieltä vastaajan kotona useimmiten puhutaan. Euroopan yhdentymiseen liittyen kysyttiin kuinka paljon vastaaja tietää Euroopan unionista, hyötyykö Suomi vastaajan mielestä EU:n jäsenyydestä, pitääkö Suomen noudattaa EU:n päätöksiä vaikka olisikin niistä eri mieltä, pitäisikö EU:lla olla enemmän tai vähemmän valtaa kuin kansallisilla hallituksilla ja jos nyt järjestettäisiin kansanäänestys EU-jäsenyydestä, äänestäisikö vastaaja jäsenyyden vai eroamisen puolesta. Taustamuuttujina ovat mm. vastaajan sukupuoli, syntymävuosi, siviilisääty, koulutus, ammatti, ammattiasema, säännöllinen viikottainen työaika, ammattiliiton jäsenyys, työnantajasektori, toimiala, poliittinen asennoituminen, kirkossakäynti, kirkon tai uskonnollisen yhteisön jäsenyys, yhteiskuntaluokka, bruttotulot, kotitalouden tulot, kotitalouden henkilömäärä ja ikärakenne, vastaajan asuinpaikkakunnan tyyppi ja asuinmaakunta sekä puolison koulutus, ammatti, säännöllinen viikottainen työaika, työnantajasektori ja toimiala.The main topics of the year 2003 survey covered national consciousness, national identity and attitudes towards home country and immigrants. Respondents were asked which groups are important to them in describing who they are. Pertaining to national identity, respondents were asked how close they felt to their municipality of residence, region, Finland and Europe. Views were probed on which things are important for being Finnish. Feelings of solidarity towards Finland were assessed. Respondents evaluated the degree of national pride they feel towards Finland's accomplishments in the following areas: democracy, international political influence, economic achievements, social security, science and technology, sports, arts and literature, armed forces, history, equality. The survey carried a set of attitudinal questions relating to Finland's relations to other countries, free trade, the power of international bodies, purchase of land by foreigners, national programs and films on television, and the Internet. Some statements charted respondents' opinions on whether ethnic and racial minorities should preserve their own customs and traditions. Attitudes towards immigrants and immigration were also studied. Respondents' citizenship and the citizenship of their parents were surveyed. One theme pertained to who should have the right to Finnish citizenship. Overall national pride, and languages spoken at home were charted. EU issues were studied by asking how much respondents know about the European Union, and does Finland benefit from its membership, should the country comply with EU decisions even when in disagreement, should EU have more power than the national governments, and whether respondents would vote for or against Finland's membership at that moment. Background variables included respondent's sex, year of birth, marital status, education, occupation, employment status, hours worked, trade union membership, employer type, industry of employment, political identification, religious activity, membership in a church or other religious community, social class, household and personal income, household size and composition and type of neighbourhood. Background variables included also the spouse's education, occupation, hours worked, employer type, and industry of employment