Perceived Age Discrimination as a Mediator of the Association Between Income Inequality and Older People's Self-Rated Health in the European Region

Objectives. The relative income hypothesis predicts poorer health in societies with greater income inequality. This article examines whether the psychosocial factors of perceived age discrimination and (lack of) social capital may help explain the adverse effect of inequality on older people's health. Methods. Self-rated health, perceived age discrimination, and social capital were assessed in the 2008/9 European Social Survey (European Social Survey Round 4 Data, 2008). The Gini coefficient was used to represent national inequalities in income in each of the 28 European Social Survey countries. Mediation analyses (within a multilevel structural equation modeling paradigm) on a subsample of respondents over 70 years of age (N = 7,819) were used to examine whether perceived age discrimination mediates the negative effect of income inequality on older people's self-rated health. Results. Perceived age discrimination fully mediated the associations between income inequality and self-rated health. When social capital was included into the model, only age discrimination remained a significant mediator and predictor of self-rated health. Discussion. Concrete instances of age discrimination in unequal societies are an important psychosocial stressor for older people. Awareness that the perception of ageism can be an important stressor and affect older patient's self-reported health has important implications for the way health practitioners understand and treat the sources of patient's health problems in later life.info:eu-repo/semantics/acceptedVersio

The Reproductive Revolution

Este texto fue publicado en 2009 por The Sociological Review. Rogamos que, a efectos de divulgación, docencia y cita bibliográfica se acuda a la publicación impresa (u online de la propia revista) y la cita sea esta: MacInnes, J., Pérez Díaz, J. (2009), "The reproductive revolution" The Sociological Review 57 (2): 262-284. Su versión html puede encontrarse en esta dirección:http://www3.interscience.wiley.com/cgi-bin/fulltext/122368561/HTMLSTART Quienes estén interesados en ampliar la información sobre nuestra Teoría de la Revolución Reproductiva pueden visitar la página web siguiente: http://www.ieg.csic.es/jperez/pags/RRweb/RRweb.htm También encontrarán en este mismo repositorio otra publicación con unaexposición en castellano de las mismas ideas y publicada en la REIS bajo el título “La tercera revolución de la modernidad: la reproductiva”.We suggest that a third revolution alongside the better known economic and political ones has been vital to the rise of modernity: the reproductive revolution, comprising a historically unrepeatable shift in the efficiency of human reproduction which for the first time brought demographic security.As well as highlighting the contribution of demographic change to the rise of modernity and addressing the limitations of orthodox theories of the demographic transition, the concept of the reproductive revolution offers a better way to integrate sociology and demography. The former has tended to pay insufficient heed to sexual reproduction, individual mortality and the generational replacement of population, while the latter has undervalued its own distinctive theoretical contribution, portraying demographic change as the effect of causes lying elsewhere. We outline a theory of the reproductive revolution, review some relevant supporting empirical evidence and briefly discuss its implications both for demographic transition theory itself, and for a range of key social changes that we suggest it made possible: the decline of patriarchy and feminisation of the public sphere, the deregulation and privatisation of sexuality, family change, the rise of identity, ‘low’ fertility and ‘population ageing’.Peer reviewe

ISSP 2017: sosiaaliset verkostot ja voimavarat III: Suomen aineisto

Tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten perhe-, sukulaisuus-, naapuruus- ja ystävyyssuhteisiin perustuvia sosiaalisia verkostoja. Aluksi vastaajilta kysyttiin, millaisiin eri ammatteihin kuuluvia ihmisiä he tunsivat, esitettiin tuloeroihin liittyviä väittämiä ja kysyttiin, kenen tulisi järjestää sairaan- ja vanhustenhoito. Seuraavaksi esitettiin erilaisia tilanteita, jotka vastaaja voi joutua kohtaamaan ja tiedusteltiin, keneltä olisi mahdollista pyytää apua kussakin tilanteessa. Tämän jälkeen tiedusteltiin, kokivatko vastaajat, että ihmiset yrittävät käyttää heitä hyväkseen ja voiko ihmisiin yleensä ottaen luottaa. Lisäksi kysyttiin luottamuksesta tuomioistuimiin ja suurimpiin yksityisiin yrityksiin Suomessa. Seuraavaksi kysyttiin oliko perhepiirillä, sukulaisilla tai ystävillä tapana pyrkiä ohjailemaan vastaajien elämäntyyliä ja asettamaan vaatimuksia. Seuraavat kysymykset käsittelivät sitä, kuinka monen eri ihmisen kanssa vastaajat olivat tekemisissä päivittäin ja kuinka monta heistä he tapasivat kasvokkain. Lopuksi käsiteltiin laajasti yhteydenpitoa perheenjäseniin, sukulaisiin ja ystäviin sekä tiedusteltiin, tunsivatko vastaajat itsensä onnettomiksi ja masentuneiksi sekä tuntuiko heille kertyneen paljon vaikeuksia. Taustamuuttujia olivat mm. vastaajan sukupuoli, syntymävuosi, siviilisääty, koulutus, ammatti, ammattiasema, ammattiliiton jäsenyys, poliittinen asennoituminen, yhteiskuntaluokka, bruttotulot sekä puolison ammatti, kotitalouden tulot, henkilömäärä ja ikärakenne sekä asuinmaakunta.The study charted the social networks of Finnish people, namely family and neighbour relations and friendships. It was examined which occupations people in the respondents' social networks represented, and the respondents were asked questions about income disparity as well as who should provide geriatric and healthcare services. Next, the respondents were presented with a set of situations that they could face in their lives and asked who they could seek for help in these situations. After this, the survey enquired whether the respondents felt that people could be trusted or if they would try to take advantage of them. The respondents' trust in courts of law and large privately owned Finnish enterprises was also surveyed. The respondents were also asked if members of their family attempted to exert influence on their life choices, and whether family, relatives or friends tended to make demands on the respondent. The next set of questions charted how many people the respondents interacted with on a daily basis and how many of these interactions happened face to face. Finally, the extent to which the respondents kept in touch with family, relatives and friends was examined, and it was queried if they experienced a significant amount of hardship in their life and whether they felt unhappy or depressed. Background variables included, among others, gender, year of birth, marital status, education level, economic activity and occupation, trade union membership, socioeconomic class, the respondent's gross income and household gross income, household composition, and region (NUTS3)

ISSP 2023: kansallinen identiteetti IV: Suomen aineisto

Vuonna 2023 kansainvälisen International Social Survey Programme (ISSP) -väestökyselyn aiheena oli kansallinen identiteetti. Kysymykset käsittelivät muun muassa suomalaisuutta, maahanmuuttoasenteita, demokratiaa, luottamusta Suomen julkiseen sektoriin sekä näkemyksiä Euroopan unionista. Tämä aineisto koostuu suomalaisilta kerätystä kyselystä. Aluksi kysyttiin, mitä ominaisuuksia ihmisissä pidettiin tärkeinä, jotta heitä voidaan pitää suomalaisina. Vastaajien tuntemaa ylpeyttä Suomesta kartoitettiin väittämillä, jotka käsittelivät mm. demokratiaa, kansainvälistä poliittista vaikutusvaltaa, taloudellisia saavutuksia, sosiaaliturvajärjestelmää, saavutuksia urheilussa, taiteessa ja kirjallisuudessa, armeijaa, historiaa sekä tasa-arvoa. Seuraavissa väittämissä käsiteltiin laajasti kansallisia ja kansainvälisiä toimia, muun muassa Suomen talouden suojelemista, ympäristön saastumista, Suomen omista eduista huolehtimista ja ulkomaalaisten maanosto-oikeutta. Esitettiin myös väittämiä monikansallisista yhtiöistä, vapaakaupasta sekä kansainvälisistä organisaatioista ja järjestöistä. Useat väittämät käsittelivät erilaisia rodullisia ja etnisiä ryhmiä, maahanmuuttajia sekä heidän kulttuuriaan ja tapojaan. Kysymyksillä selvitettiin myös luottamusta Suomen julkiseen sektoriin sekä näkemyksiä omista vaikutusmahdollisuuksista ja demokratiasta. Euroopan unionia koskevissa kysymyksissä tiedusteltiin esimerkiksi, hyötyykö Suomi unionin jäsenyydestä sekä tuleeko unionin päätöksiä noudattaa, vaikka olisi niistä eri mieltä. Haluttiin myös tietää, pitäisikö Euroopan unionilla olla enemmän vai vähemmän valtaa kuin jäsenmaiden kansallisilla hallituksilla ja tiedusteltiin, miten vastaaja äänestäisi, jos järjestettäisiin kansanäänestys Suomen jatkamisesta Euroopan unionin jäsenenä. Taustamuuttujia ovat muun muassa vastaajan sukupuoli, syntymävuosi, siviilisääty, koulutustaso, ammatti, äänestyskäyttäytyminen, bruttotulot, nykyinen työmarkkina-asema, kotitalouden koko sekä suuralue. Lisäksi taustamuuttujiin sisältyvät vastaajan puolison koulutus, ammatti ja työmarkkina-asema.In 2023, the International Social Survey Programme (ISSP) focused on national identity. The questions covered issues such as Finnishness, immigration attitudes, democracy, trust in the Finnish public sector and views on the European Union. This data consists of a questionnaire collected from Finns. The first question asked what characteristics of people were considered important for them to be considered Finnish. Respondents' pride in Finland was measured by statements on democracy, international political influence, economic achievements, social security system, achievements in sport, art and literature, the military, history and equality. The following statements covered a wide range of national and international policies, including protecting Finland's economy, environmental pollution, looking after Finland's own interests and the right of foreigners to buy land. Questions were also asked about transnational enterprises, free trade and international organisations and associations. Several statements dealt with different racial and ethnic groups, immigrants and their culture. Questions were also asked about trust in the Finnish public sector and views on personal influence and democracy. Questions on the European Union asked, for example, whether Finland benefits from membership of the Union and whether Finland should follow the Union's decisions even if it disagrees with them. It was also asked whether the European Union should have more or less power than the national governments of the Member States and how the respondent would vote if a referendum were held on Finland's continued membership of the European Union. Background variables included, among others, the respondent's gender, year of birth, marital status, level of education, occupation, voting behaviour, gross income, current labour market status, household size and metropolitan area. In addition, background variables included the education, occupation and labour market status of the respondent's spouse

ISSP 2016: valtion tehtävät V: Suomen aineisto

Tutkimuksessa selvitetään käsityksiä julkisesta vallasta ja vallankäyttäjistä sekä siitä, mikä yhteiskunnassa on oikein ja mikä väärin. Lisäksi tutkitaan, miten vastaajat kokevat omat mahdollisuutensa kansalaisina sekä selvitetään suomalaisten suhtautumista työhön. Valtion tehtäviin liittyvät kysymykset koskivat aluksi lain noudattamista, protestointia maan hallitusta vastaan sekä suhtautumista ääriliikkeisiin. Seuraavaksi pyydetiin mielipiteitä käytettävistä talouspoliittisista keinoista ja julkisten varojen käytöstä. Kysyttiin myös, millaisista asioista julkisen vallan pitäisi olla vastuussa ja kenen tulisi järjestää palveluja kansalaisille. Seuraavaksi haluttiin tietää, millä tahoilla on eniten ja millä toiseksi eniten vaikutusvaltaa Suomen hallituksen toimiin ja päätöksiin. Kysyttiin myös, millaiset oikeudet viranomaisilla pitäisi olla kansalaisten valvonnassa ja mihin toimenpiteisiin heillä pitäisi olla oikeus kansallisen turvallisuuden perusteella. Lopuksi kysymykset käsittelivät politiikkaa ja poliittista kiinnostuneisuutta, verotuksen tasoa, suuryritysten toimintaa sekä poliitikkojen ja virkamiesten sekaantumista korruptioon. Pyydettiin myös mielipidettä siitä, kuinka hyvin hallitus on onnistunut tietyissä asioissa ja esitettiin maahanmuuttoa koskevia väittämiä. Taustatietoina kysyttiin mm. sukupuoli, syntymävuosi, kotitalouden koko, koulutus, työelämään osallistuminen, ammatti, elinkeino tai toimiala, säännöllinen viikoittainen työaika, ammattiasema, esimiesasema, työnantaja (yksityinen/julkinen sektori), ammattiliiton jäsenyys, äänestyskäyttäytyminen, uskonnollisuus, tulot sekä vastaajan asuinaluetta kuvaavia tietoja.ISSP 2016: Role of Government V: Finnish Data - survey investigated the opinions of Finnish people on government and government actions, authorities, citizen's possibilities of influencing government, taxation, corruption, and immigration. The first questions dealt with law and the justice systems. The respondents were asked whether they thought that people should obey the law without exception and whether they thought it is worse to convict an innocent person or to let a guilty person go free. The respondents were also asked about ways in which people or organisations should be permitted to protest against the government and what rights should be allowed for political extremists. Views on government's possible economic measures were probed. The respondents' were asked if they were in favour or against certain measures, such as "cuts in government spending" and "reducing the working week to create more jobs". Next, the respondents were presented with a list of government spending areas. They were asked whether they would like to see the government spend more or less money on areas such as health, the police and law enforcement, and education. Furthermore, views on government responsibilities such as "keeping prices under control" or "providing health care for the sick" were investigated. The respondents' attitudes on who should provide services, such as health care for the sick, care for the elderly, or education for children, were charted. The options included government, private companies, non-profit organisations, religious organisations, and family. Perceptions of which people and organisations have the most influence on government actions in Finland were investigated. Views on civil liberties and public security were studied with questions about government surveillance of private persons. Furthermore, the respondents were asked what rights the authorities should have in case of a suspected terrorist act. Next, the respondents' interest in politics and their views on how they could influence politics were studied. Views on taxation for people with different levels of income, as well as attitudes towards tax authorities and major private companies were investigated. Opinions on corruption of politicians and public officials were studied as well. Lastly, the respondents were asked how successful the Finnish government was in providing health care for the sick, providing a decent standard of living for the old, and dealing with threats to Finland's security. The Finnish questionnaire also contained a question about immigration, which was absent from the English version of the ISSP questionnaire. In this question, the respondents' views on who should be allowed to immigrate to Finland were studied. Background variables included the respondent's gender, age, education, participation in working life, occupation, weekly working time, whether R held a managerial position, employer (public/private sector), membership in trade union, voting behaviour, religion, income, and information about R's neighbourhood

ISSP 2019: eriarvoisuus V: Suomen aineisto

Vuoden 2019 International Social Survey Programme (ISSP) -aineisto käsitteli taloudellista eriarvoisuutta. Vastaajilta tiedusteltiin suhtautumista eri sosiaalisten ryhmien, ammattien ja yhteiskuntien välisiin tuloeroihin. Lisäksi kyselyssä käsiteltiin vastaajan sosioekonomista tilannetta, verotusta ja yhteiskuntaryhmien välisiä konflikteja. Edellinen eriarvoisuuteen liittyvä ISSP-kysely kerättiin vuonna 2009. Aluksi vastaajia pyydettiin ottamaan kantaa siihen, kuinka tärkeitä erilaiset asiat ovat elämässä etenemisen kannalta, kuten vanhempien varallisuus, kunnianhimo, sosiaaliset verkostot, korruptio ja sukupuoli. Lisäksi kysyttiin käsityksiä rikkaiden ja köyhien maiden varallisuuserojen oikeudenmukaisuudesta ja mitä eri ammattiryhmien edustajat ansaitsevat ja mitä heidän pitäisi ansaita. Seuraavaksi vastaajalta kysyttiin väittämien avulla, ovatko tuloerot vastaajan omassa maassa liian suuret ja kenen tulisi ottaa yhteiskunnassa vastuuta tuloerojen kaventamisesta. Vastaajalta kysyttiin myös kantaa nykyisen hallituksen politiikkaan ja Suomen verotasoon. Seuraavaksi tiedusteltiin, onko Suomessa eri sosiaaliryhmien välillä ristiriitoja. Lisäksi kysyttiin, mihin vastaaja sijoittaa itsensä kymmenportaisella yhteiskunnan hyvä- ja huono-osaisuutta mittaavalla asteikolla tällä hetkellä, lapsuudenkodissa ja kymmenen vuoden päästä. Edelleen kysyttiin, mitkä asiat ovat tärkeitä palkan määräytymisessä. Yhteiskunnan hierarkkisuutta selvitettiin esittämällä vastaajalle viisi erilaista yhteiskunnan hierarkiaa kuvaavaa kuviota ja kysymällä, mikä kuvioista vastaa eniten tilannetta vastaajan omassa maassa ja millainen tilanteen pitäisi olla. Vastaajalta pyydettiin myös tietoja hänen tämän hetkisestä taloudellisesta tilanteestaan. Kyselyn taustatietoina olivat mm. sukupuoli, syntymävuosi, suuralue, ammatti, koulutusaste, uskonnollinen jäsenyys, äänestyskäyttäytyminen, lasten lukumäärä, tulot, siviilisääty ja kuntaryhmitys. Lisäksi kyselyssä on tietoja vastaajan puolisosta ja vanhempien ammateista.The 2019 International Social Survey Programme (ISSP) studied economic inequality in Finland. The respondents' attitudes were surveyed on income disparity between social groups, occupations and societies as well as which actors in society should solve these disparities. In addition, the survey charted the respondents' socio-economic situation, Finnish taxation, and conflicts between social groups. The previous ISSP survey regarding inequality was collected in 2009. First, the respondents' opinions were charted concerning the importance of different factors for succeeding in life, such as parents' wealth, ambition, social networks, corruption, or gender. Additionally, views were canvassed on fairness of differences in wealth between rich and poor countries. The respondents were also asked to estimate what persons in different occupations earned (euros/month, gross) and what the respondents thought they ought to be paid. Next, the respondents were presented with a set of statements that they were asked to agree or disagree with on a 5-point Likert scale. The questions concerned, for example, whether income disparity was too great in Finland, who should intervene with income disparity, whether the policies of the government were justified and whether the current level of taxation was justified. The respondents also placed themselves on a 10-point scale according to whether they considered themselves to be at the top or the bottom in society - currently, in childhood home and ten years into the future. Their views were also enquired on which factors they deemed important in deciding one's level of pay. Views on the hierarchical structure of society were examined by showing the respondents five figures representing differently built societies and asking which of the figures corresponded most closely to the situation in the respondent's own country, and which figure corresponded most closely to an optimal situation. The respondents were also asked questions regarding their economic situation at the time of the survey. Background variables included, for instance, gender, year of birth, region of residence (NUTS2), occupation, educational background, religious affiliation, which party the respondent voted for in previous elections, number of children, income, marital status, and statistical grouping of municipalities (urban, semi-urban, rural). The survey also included questions concerning the respondent's spouse/partner and parents' occupations

ISSP 2018: uskonto IV: Suomen aineisto

Tutkimus käsitteli suomalaisten arvoja, moraalikäsityksiä ja uskonnollisuutta. Aiheita käsiteltiin useilla erilaisilla kysymyksillä ja väittämillä. Vastaajilta kysyttiin, kuinka onnellisiksi he itsensä kokivat sekä kuinka tyytyväisiä he olivat siihen, millaiset välit heillä oli perheenjäsenten ja muiden lähiomaisten kanssa. Lisäksi kysyttiin suhtautumisesta naimisissa olevan henkilön avioliiton ulkopuoliseen sukupuolisuhteeseen ja kahden samaa sukupuolta olevan aikuisen henkilön sukupuolisuhteeseen. Lisäksi tiedusteltiin mielipidettä abortin oikeutuksesta silloin, jos perhe on erittäin pienituloinen, eikä sillä ole varaa enää useampiin lapsiin. Seuraavaksi kartoitettiin vastaajien kokemaa luottamusta eduskuntaan, elinkeinoelämään ja teollisuuteen, kirkkoon ja uskonnollisiin organisaatioihin, tuomioistuimiin ja oikeusjärjestelmään sekä kouluihin ja koulutusjärjestelmään. Lisäksi esitettiin useita uskontoa, uskonnollisia johtajia, tiedettä ja kirkon valtaa koskevia väittämiä. Pyydettiin mielipidettä uskonnollisista ääriryhmistä, Jumalasta ja kysyttiin missä määrin vastaajat uskoivat eri asioihin. Seuraavaksi kysymykset käsittelivät vastaajan vanhempien uskonnollista suuntautumista vastaajan ollessa lapsi sekä mihin uskontoon vastaaja kasvatettiin. Tiedusteltiin myös vastaajan lapsuusajan perheen osallistumista jumalanpalveluksiin ja muihin kirkollisiin toimituksiin. Seuraavaksi kysyttiin vastaajan nykyhetken toiminnasta. Kuinka usein vastaaja rukoilee ja osallistuu muihin kirkon aktiviteetteihin kuin jumalanpalveluksiin. Oliko vastaaja lukenut tai kuunnellut mitä tahansa pyhää kirjoitusta viimeisten 12 kuukauden aikana, onko vastaajan kotona uskonnollisista syistä esillä pyhäkkö, alttari tai muita uskonnollisia esineitä. Kysyttiin myös, kuinka uskonnollisina vastaajat itseään pitivät. Vastaajille lueteltiin myös useita uskontoja ja uskonnollisia ryhmiä ja kysyttiin, millainen mielikuva heistä on. Kysyttiin myös näkemyksiä Raamatusta ja kokeeko vastaaja olevansa 'uudestisyntynyt' tai onko hänen elämässään ollut käännekohta, jolloin vastaaja omistautui uskonnolle uudella tavalla. Kysyttiin myös tilanteesta, jossa uusi laki olisi ristiriidassa vastaajan uskonnon kanssa, noudattaisiko vastaaja lakia vai toimisiko hän uskonnollisten periaatteidensa mukaisesti. Taustatietoina kysyttiin mm. sukupuoli, syntymävuosi, kotitalouden koko, koulutus, työelämään osallistuminen, ammatti, elinkeino tai toimiala, säännöllinen viikoittainen työaika, ammattiasema, esimiesasema, työnantaja (yksityinen/julkinen sektori), ammattiliiton jäsenyys, äänestyskäyttäytyminen, uskonnollisuus ja tulot.The 2018 International Social Survey Programme study charted Finnish values, moral views and religiosity. The themes were examined with several types of questions and attitudinal statements. The respondents were asked how happy they felt with life in general and how satisfied they were with their relationships with family members and relatives. Moreover, questions charted attitudes toward extramarital sexual relations of a married person and sexual relations between two adults of the same gender. Opinions were also examined on whether abortion is justified if the family has a very low income and could not afford any more children. Next, the survey charted the respondents' confidence in e.g. the parliament, business life and industry, church and religious organisations, courts and the judicial system, and schools and the educational system. In addition, the respondents were presented with several attitudinal statements concerning religion, religious leaders, science, and the influence of the church. Their opinions were also charted regarding religious extremist groups and God, as well as their belief in, for instance, life after death or religious miracles. The next questions covered the religious affilition of the respondents' parents and to which religion the respondents were raised as children. Current participation in prayer or church activities other than Sunday services was also charted. The respondents were asked whether they concerned themselves as being religious, and their possible reaction in a situation where new legislation would contradict their religion was examined. The respondents' attitudes toward people representing different religions and religious groups were also charted, as well as whether the respondents considered people belonging to these groups threatening. Background variables included, for instance, gender, year of birth, household composition, education, economic activity and occupational status, type of employer and type of contract, trade union membership, income, and which political party (if any) the respondent voted for in the 2015 parliamentary elections

Religion and the Finns 2006

Kyselyssä selvitetään suomalaisten uskonnollisuutta, käsityksiä uskonnosta ja mielikuvia eri uskonto- ja kirkkokunnista. Aineisto on vuoden 2008 ISSP-kyselyn esitestausaineisto. Kyselyn alussa tiedusteltiin, tuleeko uskonnollisilla ryhmillä olla yhtäläiset oikeudet, onko uskonnolla liikaa vaikutusvaltaa politiikkaan, pitäisikö johonkin kansallisuusryhmään ennakkoluuloisesti suhtautuvien henkilöiden saada ilmaista mielipiteensä julkisesti ja pitäisikö uskonnollisten ääriryhmien saada järjestää julkisia kokoontumisia, julkistaa kirjoja, perustaa internet-sivustoja tai ilmaista näkemyksenä tiedotusvälineissä. Lisäksi kysyttiin, olisiko vastaaja valmis siihen, että johonkin toiseen uskontokuntaan kuuluva henkilö avioituisi vastaajan sukulaisen kanssa tai olisi vastaajan kannattaman puolueen ehdokkaana vaaleissa. Edelleen kysyttiin suhtautumista ja mielikuvaa eri uskonto- ja kirkkokunnista ja uskonnollisista ryhmistä ja auttaako uskonnon harjoittaminen muun muassa löytämään onnen, ylläpitämään hyviä perhesuhteita, saamaan lohtua, saamaan ystäviä tai parantamaan taloudellista asemaa. Vastaajaa pyydettiin myös ottamaan kantaa useisiin väittämiin esimerkiksi eri uskontojen tarkoituksen samankaltaisuudesta, esi-isien palvomisesta, ihmisen kyvystä löytää täydellinen vapaus maallisista kärsimyksistä omin voimin ja miesten vahvemmasta johtoasemasta uskonnollisissa tilaisuuksissa ja toimituksissa. Uskonnollisuutta kartoitettiin kysymällä uskooko vastaaja kuolemanjälkeiseen elämään, helvettiin, taivaaseen, ihmeisiin, jälleensyntymiseen, nirvanaan tai esi-isien yliluonnollisiin voimiin. Lisäksi kysyttiin, kuinka usein vastaaja rukoillessaan kiittää tai pyytää jotakin, miten ihminen voi löytää pelastuksen (jos olemassa), miten vastaaja itse kuvaa uskonnollisuuttaan, kuinka usein hän on tuntenut hengellisen voiman läsnäolon, onko vastaajan kotona esillä uskonnollisia esineitä, kuinka usein hän osallistuu erilaisiin kirkon toimintoihin ja toimituksiin, onko hän viimeisen vuoden aikana tehnyt henkilökohtaisia uhrauksia (esimerkiksi paastonnut) uskonnon vuoksi, kuinka usein hän rukoilee, kuinka uskonnollinen tai henkinen hän mielestään on ja kuuluuko hän johonkin kirkkoon tai uskonnolliseen yhteisöön. Lopuksi kysyttiin vielä mielipidettä eutanasiasta ja ihmisen kloonauksesta. Taustamuuttujina ovat muun muassa vastaajan syntymävuosi, siviilisääty, koulutus, puolison koulutus, elämänvaihe, kotitalouden koko, ammattiryhmä, toimiala, kuuluminen ammattiliittoon, kotitalouden vuositulot, henkilökohtaiset vuositulot, asumismuoto, taloudellinen tilanne, asuinlääni, maakunta, paikkakuntatyyppi, yhteiskuntaluokka, puoluekanta ja sijoittuminen vasemmisto-oikeisto-mittarilla.The survey charts the religiosity of the Finns, their attitudes on religion, and their views on different religions and denominations. The dataset is the Finnish pre-test data for the ISSP 2008 survey. First, the respondents were asked whether they thought all religious groups should have equal rights, whether religion influences politics too much, whether people who are prejudiced against some nationality should be allowed to express their views in public, and whether religious extremists should be allowed to hold public meetings, publish books or Internet pages, and express their views on the media. They were also asked whether they would accept a person from a different religion to marry their relative or to be a candidate of the political party they prefer. Further questions probed the respondents' attitudes towards different religions and denominations and whether practicing a religion helps people to find inner peace and happiness, to maintain good family relations, to gain comfort, to make friends, to meet the right kind of people, or to improve one's financial status. They were also presented with a set of attitudinal statements on the similarity between the purposes of different religions, on worshipping deceased ancestors, on the human ability to find perfect freedom from earthly suffering by his/her own strength, and on men's higher status in religious meetings and ceremonies. Religiosity was charted by asking whether the respondents believed in life after death, Hell, Heaven, religious miracles, reincarnation, Nirvana, or the supernatural powers of deceased ancestors. They were also asked how often they thanked God or asked for something when praying, how people can find salvation (if it exists), how they would describe their own religiosity, how often they had felt the presence of a spiritual power, whether they had religious objects on display in their home, and how often they took part in the activities, organisations or services of a church. Further questions charted whether the respondents had made some personal sacrifice as an expression of their faith during the past year (e.g. fasting), how often they prayed, how religious or spiritual they considered themselves to be, and whether they belonged to a church or other religious group. Opinions on euthanasia and cloning humans were also canvassed. Background variables included the respondent's year of birth, marital status, education, spouse's education, household composition, household size, occupational status, industry of employment, trade union membership, annual household income, annual personal income, type of accommodation, financial circumstances, province of residence, region of residence (NUTS3 and NUTS2), type of municipality, social class, political party preference, and left-right political self-placement

ISSP 2022: perhe, työ ja sukupuoliroolit V: Suomen aineisto

Vuonna 2022 kansainvälisen International Social Survey Programme (ISSP) -väestökyselyn aiheena oli perhe, työ ja sukupuoliroolit. Kysymykset käsittelivät muun muassa perhevapaita, kotitöitä sekä näkemyksiä sukupuolten välisistä eroista niin työssäkäynnin kuin lastenhoidon suhteen. Tämä aineisto koostuu suomalaisilta kerätystä kyselystä. Vastaajia pyydettiin aluksi arvioimaan väittämiä, jotka käsittelivät työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista sekä naisten ja miesten rooleja perheessä ja työelämässä. Kysyttiin myös, miten lapset vaikuttavat vanhempiensa vapauteen, talouteen, työllistymiseen, uramahdollisuuksiin ja sosiaaliseen asemaan. Seuraavaksi selvitettiin vastaajien näkemyksiä perhevapaisiin liittyen. Kysymykset koskivat muun muassa sitä, miten vapaat tulisi jakaa vanhempien kesken ja kuinka pitkä palkallisen perhevapaan tulisi olla. Lisäksi kysyttiin, kenen tulisi vastata perhevapaiden, lasten päivähoidon sekä iäkkäille tarjottavien palveluiden kustannuksista. Ajankäytön näkökulmasta kysyttiin, kuinka monta tuntia viikossa vastaaja sekä hänen puolisonsa käyttävät kotitöihin ja perheenjäsenistä huolehtimiseen. Tiedusteltiin myös, kuka huolehtii perheen raha-asioista ja kuka perheessä hoitaa erilaiset arjen askareet, kuten yhteisten aktiviteettien suunnittelun tai ruuanlaiton. Lisäksi vastaajia pyydettiin pohtimaan lähisukulaisuuden ja ystävyyden merkitystä elämässä sekä lasten kasvatusvastuun jakautumista sukupuolten välillä. Taustamuuttujia ovat muun muassa vastaajan sukupuoli, syntymävuosi, siviilisääty, koulutustaso, ammatti, äänestyskäyttäytyminen, bruttotulot, nykyinen työmarkkina-asema, kotitalouden koko sekä suuralue. Lisäksi taustamuuttujiin sisältyvät vastaajan puolison koulutus, ammatti ja työmarkkina-asema.In 2022, the International Social Survey Programme (ISSP) focused on family, work and gender roles. Questions covered issues such as family leave, domestic work and perceptions of gender differences in both employment and childcare. This data consists of a survey of Finns. Respondents were first asked to rate statements on work-life balance and the roles of women and men in the family and in working life. They were also asked how children affect the freedom, finances, employment, career opportunities and social status of parents. Next, respondents' views on family leave were examined. Questions included how leave should be shared between parents and how long paid family leave should be. They also asked about who should cover the costs of family leave, childcare and services for the elderly. In terms of time use, the survey asked how many hours per week the respondent and his/her spouse spend on housework and looking after family members. The survey also asked who takes care of the family finances and who in the family takes care of everyday chores such as planning activities or cooking. Respondents were also asked to reflect on the importance of family ties and friendship in life, as well as on the division of child-rearing responsibilities between the genders. Background variables included, among others, respondent's gender, year of birth, marital status, level of education, occupation, voting behaviour, gross income, current employment status, household size and metropolitan area. In addition, background variables include the education, occupation and labour market status of the respondent's spouse