Sateen intensiteetti Suomen kesäsateissa säätutkamittausten mukaan

Sateen intensiteettiä (R) oli ennen tätä työtä tutkittu Suomessa pääasiassa maanpinnalla tehdyistä sademittarimittauksista. Tässä työssä hyödynnettiin säätutkan ylivoimaista ajallista ja alueellista resoluutiota havaita sadetta sademittareihin verrattuna, vertailtiin säätutkan ja sademittarin mittaamaa sateen intensiteettiä ja muodostettiin valtavasta havaintoaineistosta sateen intensiteetin todennäköisyysjakaumia, joilla on sovellusarvoa mm. mitoitettaessa kaupunkien viemäriverkostoja. Teoreettisena sateen intensiteetin todennäköisyysjakaumana käytettiin lognormaalijakaumaa. Säätutka-sademittarivertailussa havaintoaineistona oli noin 60000 Vaisalan FD12P:llä mitattua havaintoa kymmenen minuutin sateen intensiteetistä. Säätutkamittauksia Ilmatieteen laitoksen säätutkilta oli kaikkiaan noin 10 miljardia Suomen maa-alueilta Lappia lukuun ottamatta, joista saderajaksi valittu 10 dBZ-yksikköä ylittyi noin 6,7 % havainnoista. Havaintoaineistot oli kerätty kesä-, heinä- ja elokuilta 2000-2002. Säätutka mittaa tutkaheijastavuustekijää (Z) vaikutustilavuudesta, joka kasvaa ja nousee ylemmäs maanpinnasta mitä kauempana tutkasta mittaus tehdään. Vaikutustilavuudessa voi olla vesipisaroiden lisäksi mm. lumihiutaleita, rakeita, lintuja, hyönteisiä ja korkeita rakennuksia. Kun otetaan aineistoa vain 40-100 km:n etäisyydeltä tutkista ja tehdään siihen raekorjaus, on saaduissa Z:n todennäköisyysjakaumissa lähinnä vesipisaroista saatuja mittausarvoja. Näin voidaan käyttää R(Z)-muunnosta Z=250R1,5 ja saada hetkellisen aluesadannan todennäköisyyksiä 0-1,2 km2:n kokoisille alueille. Tällaiset hetkellisen aluesadannan todennäköisyysjakaumat voidaan samaistaa 0-2,4 minuutin pistesadannan mittauksiksi, kun oletetaan, että satava alue liikkuu keskimäärin 10 m/s. Saatujen tulosten mukaan 1,5 minuutin pistesadannan intensiteetti ylittää yksittäisessä havaintopaikassa Suomen maa-alueilla kerran vuodessa noin 90 mm/h, kerran sadassa vuodessa noin 400 mm/h ja kerran 10000 vuodessa noin 1200-1600 mm/h

What Excites University Students? : Applying flow-theory and core-emotion theories to investigating university students’ study practices with CASS experience-sampling method

Flow experience is often defined either as an experience of high concentration and enjoyment or as a situation, where high challenges are matched with high skills. According to core-emotion theories, the experience of any emotion contains two core emotions: valence and arousal. Through an accurate mathematical model, the present study investigated, whether the experience of concentration and enjoyment is related to situations where both challenge and skills are high and in balance. Further, it was investigated what sort of core emotions are related to differing relationships between challenge and skills. Finally, university students' experiences of their natural study environments were described in terms of core emotions and in terms of relationships between challenge and skills. Participants were 55 university students who participated two weeks research period. Altogether 3367 questionnaire answers were collected with the CASS experience-sampling method, operating in 3G-mobile phones. The relationship between challenge and skills (competence) was defined in an exact way in polar coordinates. An enjoyable and concentrated flow experience was defined as a sum variable of absorption, interest and enthusiasm. Core emotions were calculated with factor analysis from nine emotion variables. As expected, an experience of concentration and enjoyment was, on average, related to the situations where both challenge and skills were high and in balance. This was not, however, the case in every situation. Thus, it should be taken into consideration how flow experience is operationalised in experience sampling studies. When flow experience was defined as a situation of high challenge and high skills, it was often related to high valence and arousal emotions such as excitement or enthusiasm. A happier or a more tranquil enjoyment was related to situations of moderate challenge and high skills. Experiences differed clearly between various natural study environments. At lectures students were often bored or mentally absent, and did not experience challenges. In a small group students were often excited or enthusiastic, and showed optimal balance between challenge and skills. At library students felt satisfied and were engaged in highly challenging work.Flow- eli virtauskokemus määritellään usein joko nautinnollisena ja keskittyneenä kokemuksena tai haastavana tilanteena, johon taitojen koetaan riittävän. Dimensionaalisten ydintunneteorioiden mukaan tunnekokemus sisältää aina kahta ydintunnetta: miellyttävyyttä ja kiihdyttävyyttä. Tässä työssä tutkittiin täsmällisen matemaattisen mallin avulla, liittyykö nautinnollinen ja keskittynyt virtauskokemus tilanteisiin, joissa sekä haaste että taidot ovat korkeita ja tasapainossa. Samoin tutkittiin, millainen on tyypillinen tunnekokemus ydintunteiden avulla kuvattuna erilaisissa taitojen ja haasteiden suhteissa. Lopuksi kuvattiin ydintunteiden ja haastavuuden ja taitojen suhteiden avulla, millaisena yliopisto- ja korkeakouluopiskelijat kokivat luonnolliset opiskeluympäristönsä. Tutkimusaineisto kerättiin 55:ltä ensimmäisen opiskeluvuoden korkeakouluopiskelijalta, jotka osallistuivat kahden viikon pituiseen seurantajaksoon. Heiltä saatiin kaikkiaan 3367 lomakevastausta 3G-matkapuhelimissa toimivalla CASS-kokemusotantamenetelmällä. Haasteiden ja taitojen (pystyvyyden) suhde määriteltiin täsmällisesti napakoordinaattien avulla. Nautinnollinen ja keskittynyt virtauskokemus määriteltiin uppoutumisen, kiinnostuksen ja innostuksen summamuuttujana. Ydintunteet laskettiin faktorianalyysin avulla yhdeksästä tunnemuuttujasta. Odotetusti nautinnollinen ja keskittynyt kokemus liittyi keskimäärin tilanteisiin, joissa sekä haaste että taidot olivat korkeita ja tasapainossa. Toisaalta yksittäisissä tilanteissa näin ei aina ollut, ja tulevissa kokemusotantatutkimuksissa onkin tärkeää miettiä, miten virtaus operationalisoidaan. Haastavuuden ja pystyvyyden avulla määriteltyyn virtaustilaan liittyi tyypillisesti kiihdyttäviä nautinnollisia tunnetiloja, joita voitaisiin kuvailla sanoilla riemukas tai innostunut. Onnelliseen ja seesteisempään nautintoon taas näytti liittyvän kokemus, jossa haaste oli kohtalaisen suuri, mutta selvästi omien taitojen rajoissa. Opiskelijoiden kokemukset opiskelukäytännöistä erosivat selvästi toisistaan. Luennolla opiskelijoiden tunnekokemus oli yleensä poissaoleva ja tylsistynyt, eikä haasteita juuri koettu. Pienryhmässä oltiin tyypillisesti innostuneita ja kiihtyneitä sekä optimaalisessa työskentelytilassa haastavuuden ja pystyvyyden avulla määriteltynä. Kirjastossa opiskelijoiden tunnetila oli usein tyytyväinen, ja siellä ponnisteltiin itselle haastavien asioiden parissa

Understanding the multidimensional nature of student engagement during the first year of higher education

In the description of the complex relationship between individual students and their education context, as well as understanding of questions related to progression, retention or dropouts in higher education, student engagement is considered the primary construct. In particular, the significance of the first year of higher education in terms of engagement is decisive. We aim at developing a multidimensional conceptualization of engagement and utilized network analysis. Data were collected as part of the annual Student Barometer survey in Finland during the 2012-2013 academic year, and we gathered a nationally representative sample (n = 2422) of first-year students in different disciplines at 13 Finnish universities. Network analysis confirmed the multidimensional process model of engagement and its six dimensions. The central dimensions of engagement are identity and sense of belonging, which develop in the interplay between individual and collective dimensions as a long-term process. Additional network analyses with covariates identified positive and negative factors that affect engagement. The study adds new perspectives to existing knowledge of engagement. It is important to understand the process-like nature of engagement and make visible factors affecting the process. Based on these findings, we provide novel practical recommendations for interventions for university students who struggle with engagement during their first year.Peer reviewe

The Nexus between Study Burnout Profiles and Social Support —The Differences between Domestic (Finnish) and International Master’s Degree Students

The present study investigated the variation in higher education students’ study burnout experiences and how they are related to academic success and social support needs. Similarities and differences between the international and domestic students were also explored. In this mixed-methods study, the data were collected through a self-reported questionnaire, and a total of 902 (response rate 42%) first year master’s students from the fields of arts, business and technology responded. Using Latent Profile Analysis (LPA), we detected three distinct study burnout risk profiles (No exhaustion or cynicism; Exhausted; Exhausted and cynical). The following distinct forms of social support needs were found using theory-based qualitative content analysis: informational, instrumental, emotional, and co-constructional support. We found out that the students with highest risk of burnout had the lowest grade point averages (GPAs). Further investigation showed that international students pass their courses despite the experiences of study burnout, even though the GPAs might deteriorate. When the domestic students experience study burnout symptoms, they both gain fewer study credits and earn lower GPAs. Finally, a relationship between the form of support needed and the burnout profile was identified

The Nexus between Study Burnout Profiles and Social Support —The Differences between Domestic (Finnish) and International Master’s Degree Students

The present study investigated the variation in higher education students’ study burnout experiences and how they are related to academic success and social support needs. Similarities and differences between the international and domestic students were also explored. In this mixed-methods study, the data were collected through a self-reported questionnaire, and a total of 902 (response rate 42%) first year master’s students from the fields of arts, business and technology responded. Using Latent Profile Analysis (LPA), we detected three distinct study burnout risk profiles (No exhaustion or cynicism; Exhausted; Exhausted and cynical). The following distinct forms of social support needs were found using theory-based qualitative content analysis: informational, instrumental, emotional, and co-constructional support. We found out that the students with highest risk of burnout had the lowest grade point averages (GPAs). Further investigation showed that international students pass their courses despite the experiences of study burnout, even though the GPAs might deteriorate. When the domestic students experience study burnout symptoms, they both gain fewer study credits and earn lower GPAs. Finally, a relationship between the form of support needed and the burnout profile was identified

The isotropic Compton profile difference across the phase transition of VO2_2

We studied the isotropic Compton profile of the prototypical oxide VO$_2$ across the temperature induced electronic and structural phase transition at T$_C$ $\approx$ 340 K. We show that the phase transition leaves an observable signal, which facilitates Compton scattering studies of electronic structure and phase transitions in complex solids in powder form. We compare the experimental results with density functional theory calculations and find agreement in the shape of the difference profile, although the amplitude of the observed features is overestimated. The origin of the disagreement is discussed and we argue that it mainly originates mostly correlation effects beyond our current calculations and possibly to some extent, from thermal motion

Academic procrastinators, strategic delayers and something betwixt and between: An interview study

Peer reviewe

Korkeakouluopiskelijoiden opintoihin kiinnittymisen ja hyvinvoinnin haasteet pandemia-ajan etäopiskelussa

Peer reviewe