New spirituality, atheism, and authenticity in Finnish underground rap

In this dissertation, I study the discourses of new spirituality, atheism, and authenticity in Finnish underground rap in the twenty-first century. The study maps the worldviews and audiovisual aesthetics of four Finnish artists, Ameeba, Khid, Julma Henri, and RPK (the latter two forming the duo Euro Crack), while exploring larger issues such as contemporary Western religious trends and the relationship between artists, their audience, and the music industry. The study’s data consist of field research (ten interviews, observation at concerts and in social media 2013–2017), and sonic and audiovisual material (recordings, three music videos). Theoretically, the study draws from religious studies theories on Western alternative spirituality and atheism, popular musicology, hip hop studies, and theories on musical authenticity. Methodologically, the study relies on ethnographic data collection, discourse analysis, and close reading. The study indicates that while the four Finnish rappers emphasize the individuality of their worldviews, their views reflect a mixture of ideas and traditions present in contemporary Western religious landscape, including non-dualistic Eastern religions, New Age environmentalism, and scientific atheism. The artists also outline an aesthetic for their music and underground rap more generally as defying rap music, pop music, and music industry norms, as independent music making, and as drawing from alternative electronic genres and deeper philosophical content. The artists construct authenticity by claiming that their music reflects their personal worldviews and aesthetic preferences. Further, the study increases understanding about the interrelationship of rap and postmodern worldviews and advances research on the connections between popular music and religion.Uushenkisyys, ateismi ja autenttisuus suomalaisessa underground-rapissa Väitöskirjassani tutkin 2010-luvun suomenkielistä underground-rap-musiikkia ja siinä ilmeneviä autenttisuuden, uushenkisyyden ja ateismin diskursseja. Tutkimuksen kohteena on neljä suomalaista rap-artistia (Ameeba, Khid, Julma Henri, sekä RPK, joka Julma Henrin kanssa muodostaa Euro Crack -duon), ja heidän ilmaisussaan rakentuvat maailmankatsomukset ja audiovisuaalinen estetiikka. Tutkimuksessa tarkastellaan myös laajempia kysymyksiä liittyen länsimaiseen uskontokehitykseen sekä artistien suhteeseen yleisöön ja musiikkialaan. Tutkimuksen aineisto koostuu kenttätutkimuksesta (10 haastattelua, havainnointi konserteissa ja sosiaalisessa mediassa 2013–2017) sekä äänellisestä ja audiovisuaalisesta materiaalista (äänitteet, kolme musiikkivideota). Tutkimuksen teoreettinen viitekehys hyödyntää uskontotieteen teorioita koskien länsimaista uushenkisyyttä ja ateismia, populaarimusiikintutkimusta, hiphop-tutkimusta, sekä teorioita autenttisuudesta. Menetelmällisesti tutkimus nojaa etnografisiin aineistonkeruumetodeihin sekä diskurssianalyysiin ja lähilukuun. Tutkimus osoittaa, että vaikka artistien maailmankatsomukset painottavat yksilöllisyyttä, ne heijastavat myös laajempia nykyhetken länsimaisessa uskontokentässä toisiinsa sekoittuvia ideoita ja traditioita. Näihin kuuluvat erityisesti non-dualistiset itämaiset uskonnot, New Age -vaikutteinen ympäristötietoisuus, sekä tiedeuskoon nojaava ateismi. Artistit myös rakentavat omaa sekä underground rap-musiikkia koskevan estetiikan ihannetta rap- ja pop-musiikin sekä musiikkialan normeja vastustavana, itsenäisenä, sekä elektronisista genreistä ammentavana

Femcees Finland, NiceRap ja vastatilojen voima : Suomiräpin naisten vertaisverkostojen historiaa

Peer reviewe

Making Music, Making Muslims : A Case Study of Islamic Hip Hop and the Discursive Construction of Muslim Identities on the Internet

Hip-hopin juuret juontavat 1970-luvulle Yhdysvaltoihin, mutta hip-hop-kulttuuri ja musiikkityyli ovat sen jälkeen levinneet ympäri maailmaa osana globalisaatiokehitystä. Myös monet nuoret muslimit tekevät nykyään hip-hop-musiikkia, ja yhä useampi tuo myös sanoituksiinsa vaikutteita Islamista ja elämästään muslimina. Musiikin asema on islamissa varsin kiistelty, eikä sitä ole selvästi sallittu (halal) tai kielletty (haram) muslimeilta. Muslimien tekemää hip-hoppia on toistaiseksi tutkittu hyvin vähän. Tutkielmassa tarkastellaan diskurssianalyysin keinoin, miten tapaustutkimuksena toimivalla muslimhiphop.com-internetsivustolla argumentoidaan ja konstruoidaan käsityksiä muslimi-identiteetistä. Teoreettisena ja analyyttisenä viitekehyksenä toimii sosiaalikonstruktivistinen näkemys identiteetistä kontekstisidonnaisena sekä puheessa ja teksteissä diskursiivisesti rakentuvana. Tutkielma kyseenalaistaa aiempien tutkimusten oletuksen hip-hopista vaikutuksiltaan yksinomaan positiivisena muslimi-identiteetille sekä muslimeja yhdentävänä tekijänä. Aineisto on kerätty edellä mainitulta sivustolta syksyn 2010 ja kevään 2011 aikana, josta analyysiin on rajattu vain itse sivusto ja sen hip-hoppia käsittelevät osiot. Sivusto ja sen perustaja ovat yhdysvaltalaisia, mutta sivustolla esiteltävien artistien tausta on hyvin monikulttuurinen. Moni on myös maahanmuuttajana nykyisessä kotimaassaan. Aineistossa esiintyviä teemoja ja diskursseja eritellään ja analysoidaan tutkielmassa lainauksien avulla. Sivuston periaatteissa ja artistien esillepääsyn kriteereissä määritellään tarkasti asennoituminen Islamin ja musiikin yhdistämiseen: mikäli sanoitukset ja artistit noudattavat Islamin oppeja, on muslimin sallittua tehdä ja kuunnella tällaista musiikkia. Islam-aiheisen hip-hopin perustellaan olevan ennen kaikkea vaihtoehto valtavirran hip-hopille, jota konstruoidaan aineistossa moraalisesti arveluttavaksi. Hip-hopille sekä muslimeille sallittuja ja kiellettyjä elementtejä erottelevan halal-haram-diskurssin ohella aineistosta nousee esiin opetusdiskurssi. Muslimien tekemän hip-hopin perustellaan edistävän Islamin opettamista erityisesti nuorille muslimeille ja siten vahvistavan positiivista muslimi-identiteettiä. Myös positiivisen muutoksen diskurssia käytetään aineistossa runsaasti liittyen mm. muslimiyhteisöihin sekä muslimeihin kohdistuviin taloudellisiin ja sosiaalipoliittisiin epäkohtiin ja stereotypioihin; musiikin sisältöä ja sen tekemistä perustellaan sen voimalla muuttaa asioita parempaan suuntaan. Monet muslimiartistit kamppailevat yhdistääkseen toisaalta Islamin ja taiteellisen luovuuden ja ilmaisuvapauden, toisaalta menestyäkseen kaupallisesti unohtamatta uskonnollista vakaumustaan. Monilla heistä hip-hop on ollut vahvasti läsnä kasvuympäristössä, mutta sen yhdistäminen Islamin periaatteisiin aiheuttaa kysymyksiä ja kyseenalaistuksia oman musiikillisen ja uskonnollisen identiteetin muodosta ja sisällöstä. Aineiston perusteella monet muslimiartistit ja Islam-aiheista hip-hoppia kuuntelevat muslimit joutuvat jatkuvasti puolustamaan musiikkia siihen kielteisesti suhtautuville muslimeille sekä ei-muslimeille, jotka vierastavat sen uskonnollisuutta. Muslimi-identiteettiä neuvotellaan jatkuvasti, ja se näyttäytyy aineistossa moniulotteisena ja tilanteisesti rakentuvana

Uskonto ja henkisyys suomalaisessa rap-musiikissa

Peer reviewe

New Spirituality, Atheism, and Authenticity in Finnish Underground Rap

Väitöskirjassani tutkin 2010-luvun suomenkielistä underground-rap-musiikkia ja siinä ilmeneviä autenttisuuden, uushenkisyyden ja ateismin diskursseja. Tutkimuksen kohteena on neljä suomalaista rap-artistia (Ameeba, Khid, Julma Henri, sekä RPK, joka Julma Henrin kanssa muodostaa Euro Crack -duon), ja heidän ilmaisussaan rakentuvat maailmankatsomukset ja audiovisuaalinen estetiikka. Tutkimuksessa tarkastellaan myös laajempia kysymyksiä liittyen länsimaiseen uskontokehitykseen sekä artistien suhteeseen yleisöön ja musiikkialaan. Tutkimuksen aineisto koostuu kenttätutkimuksesta (10 haastattelua, havainnointi konserteissa ja sosiaalisessa mediassa 2013–2017) sekä äänellisestä ja audiovisuaalisesta materiaalista (äänitteet, kolme musiikkivideota). Tutkimuksen teoreettinen viitekehys hyödyntää uskontotieteen teorioita koskien länsimaista uushenkisyyttä ja ateismia, populaarimusiikintutkimusta, hiphop-tutkimusta, sekä teorioita autenttisuudesta. Menetelmällisesti tutkimus nojaa etnografisiin aineistonkeruumetodeihin sekä diskurssianalyysiin ja lähilukuun. Tutkimus osoittaa, että vaikka artistien maailmankatsomukset painottavat yksilöllisyyttä, ne heijastavat myös laajempia nykyhetken länsimaisessa uskontokentässä toisiinsa sekoittuvia ideoita ja traditioita. Näihin kuuluvat erityisesti non-dualistiset itämaiset uskonnot, New Age -vaikutteinen ympäristötietoisuus, sekä tiedeuskoon nojaava ateismi. Artistit myös rakentavat omaa sekä underground rapmusiikkia koskevan estetiikan ihannetta rap- ja pop-musiikin sekä musiikkialan normeja vastustavana, itsenäisenä, sekä elektronisista genreistä ammentavana, ja josta löytyy myös syvällisempää, filosofista sisältöä. Artistit rakentavat autenttisuutta argumentoidessaan musiikkinsa perustuvan heidän henkilökohtaisiin maailmankatsomuksiinsa ja esteettisiin mieltymyksiinsä. Yleisemmin väitöskirja lisää ymmärrystä rap-musiikin ja postmodernien maailmankatsomusten välisestä suhteesta ja edistää populaarimusiikin ja uskonnon yhteyksien tutkimusta

Femcees Finland, NiceRap ja vastatilojen voima: Suomiräpin naisten vertaisverkostojen historiaa

Artikkelissa kartoitetaan suomalaisten räppäävien naisten verkostotoimintaa ja sen feministisiä piirteitä 2000- ja 2010-luvuilla. Käsittelyssä ovat erityisesti naistoimijoita koonnut Femcees Finland -verkosto sekä naisia ja sukupuolivähemmistöjä varten perustettu NiceRap-verkosto. Artikkelissa syvennytään näiden verkostojen toimintaan ja perustamisen taustoihin sisällönanalyysin ja diskurssianalyysin avulla. Artikkelin aineisto koostuu Femcees Finlandin perustajajäsenen rap-artisti Yavisin ja NiceRap-ryhmän perustajan rap-artisti Mon-Salan haastatteluista, verkostoihin liittyvistä media-artikkeleista sekä erilaisista verkkoaineistoista. Artikkelissa esitetään, että verkostojen toiminta rakentaa feminististä diskurssia naisten omista verkostoista tasa-arvoa edistävinä vastatiloina miesvaltaisessa hiphop-kulttuurissa. Verkosto- ja vertaistoimintaa on aiemmassa tutkimuksessa hahmoteltu erityisesti erilaisiin vähemmistöihin kuuluvien henkilöiden ryhmäytymiselle tyypillisenä toimintana, johon kuuluvat esimerkiksi niin sanotut turvallisemmat tilat tai separatistiset vastatilat (counterspace). Tarkentamalla naistoimijoiden verkostotoimintaan artikkeli kartoittaa tutkimuksessa piiloon jäänyttä musiikinhistoriaa, verkostotoiminnan sosiaalista merkitystä vähemmistöille ja sitä, miten rap-kentällä negatiiviseksi asiaksi mielletty naiseus voidaan muuttaa positiiviseksi voimavaraksi. Artikkelin johtopäätös on, että naistoimijoiden vähäisyyden ja verkostotoiminnan tarpeen taustalla ovat systemaattinen toiseuttaminen miesvaltaisella alalla, kuten artistien tarkastelu ensisijaisesti sukupuolensa, ei osaamisensa kautta. Artikkeli on ensimmäinen akateeminen tutkimus suomalaisten räppäävien naisten historiasta ja verkostotoiminnasta ja aiheeltaan ajankohtainen: vaikka nais- sekä sukupuolivähemmistöihin kuuluvia toimijoita on suomiräpissä ollut määrällisesti vähemmän kuin miehiä, on varsinkin viime vuosina noussut esiin kymmenittäin uusia tekijöitä samalla, kun suomirap on muodostunut joillain mittareilla Suomen suosituimmaksi genreksi

Johdanto : Hiphop-kulttuurin tutkimus ja opetus Suomessa

nonPeerReviewe

"Keep it real" : Rap-artistien näkemyksiä autenttisuudesta

Peer reviewe