Hyvinvointiryhmä mielenterveys- ja päihdekuntoutujille

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli järjestää mielenterveys- ja päihdekuntoutujille ravitsemukseen ja liikuntaan liittyvä ryhmä. Tarkoituksena oli myös kerätä tietoa ryhmäläisten kokemuksista saamastaan vertais- ja ryhmätuesta ja asioista, jotka auttavat heitä toteuttamaan terveellistä elämäntapaa. Hyvinvointiryhmä toteutettiin Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin mielenterveys- ja päihdekuntoutujien päivätoimintayksikössä. Ryhmä kokoontui kuusi kertaa ja piti sisällään alku-ja loppukartoitukset sekä kaksi ryhmäkertaa ravitsemuksesta ja kaksi ryhmäkertaa liikunnasta. Tutkimus oli toiminnallinen ja kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus. Tutkimusaineisto kerättiin hyvinvointiryhmään osallistuneilta mielenterveys- ja päihdekuntoutujilta teemahaastatteluilla ja havainnoimalla. Jatkotutkimusaiheet nousivat teoriatiedon ja analysoitavan aineiston pohjalta. Tutkimuksen tulosten perusteella ryhmätuella on suuri merkitys mielenterveys- ja päihdekuntoutujien elämäntapamuutoksessa. Ryhmään osallistuneet olivat sitä mieltä, että hyvinvointiryhmä toimi hyvin motivointikeinona muuttaa elämäntapoja terveellisimmiksi. Muita tärkeitä motivointikeinoja elämäntapamuutoksessa oli ryhmän lisäksi painon ja fyysisen kunnon muutokset parempaan sekä ryhmän antama alku muutokselle ja ryhmässä luodut tavoitteet. Ryhmä toimi hienosti yhteen ja ryhmäytyminen tapahtui nopeasti. Hyvinvointiryhmä vahvisti osallistujien tietoja ravitsemuksesta ja liikunnasta. Hyvinvointiryhmä toi osallistujille myös vinkkejä arkipäivän terveellisiin elämäntapoihin.The purpose of this study was to arrange nutritional and physical activities for a group of mental health and substance abuse patients. Another purpose was to collect information about the experiences of peer and group support provided among the group members and the factors that will help them to carry out a healthy lifestyle. The wellbeing group was set up in the day care unit of the mental health and substance abuse rehabilitation services in the area of South Karelia Social and Health Care District. The group met six times, and interviews were conducted in the beginning and in the end. In addition, there were two meetings on nutritional matters and two meetings on physical activity. The study was functional and qualitative. The data were collected by interviewing and observing the group members. Topics for further research rose on the basis of theory and the analyzed material. Based on the results from the study, group support is of great importance for mental health and substance abuse patients aiming for a lifestyle change. The group participants agreed that the wellbeing group worked well as a way of motivating the change towards a healthier lifestyle. In addition to the group activities, other important ways to motivate a lifestyle change included the changes for the better in the participants’ weight and physical condition, the group support facilitating the beginning of the change, and the goals created together. The group worked well together and grouping happened quickly. The wellbeing group activities increased the participants’ knowledge about nutrition and physical activity. The group brought the participants also tips about an everyday healthy lifestyle

ADHD and Subthreshold Symptoms in Childhood and Life Outcomes at 40 Years in a Prospective Birth-Risk Cohort

We investigated ADHD symptoms and life outcomes in adulthood and their association with childhood ADHD and subthreshold symptoms in a prospectively followed cohort with perinatal risks. We identified participants with childhood ADHD (cADHD, n = 37), subthreshold symptoms defined as attention problems (cAP, n = 64), and no ADHD or cAP (Non-cAP, n = 217). We compared the groups and a control group with no perinatal risks (n = 64) on self-reported ADHD symptoms, executive dysfunction, and life outcomes in adulthood. At age 40, 21.6% of the cADHD, 6.3% of the cAP, 6.0% of the Non-cAP group, and 1.6% of the controls reached a screener cutoff for possible ADHD. The cADHD group had lower educational level, more ADHD symptoms and executive dysfunction, and higher rates of drug use than the other groups. Childhood ADHD associated with perinatal risks persists into midlife whereas childhood subthreshold ADHD symptoms in this cohort were not associated with negative outcomes in adulthood.Peer reviewe

Alahengitystieinfektiot (lapset)

Käypä hoito -suositus, tiivistelm

Kansallinen ja kansainvälinen tavaramerkkioikeus

Opinnäytetyössä tarkasteltiin tavaramerkkioikeutta kansallisesta ja kansainvälisestä näkökulmasta. Tarkoituksena oli tutkia tavaramerkkiä ja sen käyttömahdollisuuksia niin kotimaassa kuin Euroopan unionin tasolla. Lisäksi asiaa havainnollistettiin oikeustapauksilla. Opinnäytetyön tutkimusmetodi oli lainopillinen. Lainoppi rakentuu voimassa olevien oikeuslähteiden varaan. Tarkoituksena oli edetä systemaattisesti ja vastata asetettuihin tutkimuskysymyksiin voimassa olevaa lainsäädäntöä ja oikeuskirjallisuutta tulkiten. Tavaramerkki on yksilöllinen rekisteröitävissä oleva tunnusmerkki, joka erottaa yritysten tavarat ja palvelut toisistaan. Tavaramerkkioikeudellinen yksinoikeus tarkoittaa oikeutta käyttää merkkiä sekä kieltää siihen sekoitettavissa olevien merkkien rekisteröinti ja käyttö. Kaupankäynnin kansainvälistyessä myös kansainvälisten säädösten asema on muuttunut entistä tärkeämmäksi. Kansainvälisyys tuo haasteita lainsäädännön soveltamiseen ja oikeussuojan arviointi muuttuu monimutkaisemmaksi ylikansallisten oikeustapauksien vuoksi. Tavaramerkin loukkaukseen liittyvät kysymykset, kuten kauttakuljetus, vertaileva markkinointi ja rinnakkaistuonti, jäivät tämän tutkimuksen ulkopuolelle. Niistä olisi hyvä jatkaa tutkimuksen tekoa. Toinen jatkotutkimusaihe, johon tulevaisuudessa voisi paneutua tarkemmin, liittyy kansainvälisen tavaramerkkioikeuden toteutumiseen tuomioistuimissa.The purpose of this study was to examine trademark rights from the national and international perspectives. The purpose was to analyze trademarks and their use both domestically and at the level of the European Union. However the probing was focused on international trademark rights. In addition, the thesis aimed at providing some examples of relevant legal cases. The format of this legal research was doctrinal. Jurisprudence is based on operative sources of law. The aim of this thesis was to systematically answer to the research questions by interpreting the effectual legislation. In addition to the trademark legislation, the thesis studies also the EU legislation on registered community trademarks. Trademark is a unique trade symbol which makes the goods and services distinctive from each other. The exclusive rights of trademarks mean the rights to prohibit the use of the sign and to deny others using and registering signs which are confusingly similar. The international legislation has improved increasingly important because of the recent increase of globalization. Internationalization also causes some challenges when applying legislation. The evaluation of the legal protection can also become more complex because of supranational legal cases. Many interesting research subjects relating to trademark infringement such as parallel imports, transit transport and comparative marketing were left out of the scope of this research. Another interesting topic for further research could be to study how international trademark rights are fulfilled in courts of justice

Havaintoja TuPa-hankkeesta

Havaintoja TuPa-hankkeesta (TuPa, Tuottajapalveluita maahanmuuttajataustaisille luovan alan toimijoille) on opinnäytetyö, joka on laadullinen tutkimus. Humanistisen ammattikorkeakoulun TuPa-hanke toimi vuosina 2013-2014 pääkaupunkiseudulla ja se sai rahoituksensa Euroopan aluekehitysrahastolta (EAKR). Opinnäytetyö kuvaa maahanmuuttajille tarjotun yrittäjyyskoulutuksen prosessin, kulttuuriosuuskunnan perustamiseen ja sen toiminnan aloittamiseen liittyviä asioista. Työssä kerrotaan myös mentoriverkoston luomisesta. Työssä on käytetty tutkimusmenetelminä havainnointia, puolistrukturoituja yksilöhaastatteluja, vertaisarviointia ja dokumenttianalyysiä. Saamani tiedon pohjalta olen kirjannut opinnäytetyöhöni ehdotuksia, miten maahanmuuttajille tarjottavaa yrittäjyyskoulutusta kannattaa kehittää ja mitä kannattaa ottaa huomioon, kun osuuskuntaa perustettaessa mukana maahanmuuttajia. Opinnäytetyöni vastaa myös kysymykseen ”Kykenikö hankkeen yhteydessä perustettu kulttuuriosuuskunta lisäämään maahanmuuttaja taiteilijoiden työllisyyttä?”. Työllä on merkitystä osuuskuntaa perustaville ihmisille, luoville aloille ja maahanmuuttajatyötä tekeville ihmisille.Perceptions of TuPa Project (TuPa, Production Services for Creative Professionals) is a thesis which is based on a qualitative research. Humak University of Applied Sciences’ TuPa Project was in action from years 2013 and 2014 in The Helsinki metropolitan area. The project received funding from ERDF, European Regional Development Fund. The thesis describes of an entrepreneurship training process which was offered for immigrants who will enterprice in creative sector and who will set up a co-operative with a help of TuPa-project. The thesis describes experiences of setting up a mentoring network. The used research methods were a perception study, a benchmarking, half-stuctured individual interviews and a document analysis. On the basis of information received from the research I have done suggestions how the entrepreneurship training should be developed and what should be considered when setting up a cooperative for immigrants. The thesis gives an answer to a question ”Did a cooperative create job opportunities for immigrants in creative field?” The thesis has matter for persons who has a purpose to set up a cooperative, creative professionals and people who are working in immigrant services.Liitteet ovat tällä hetkellä koneellani

Esihenkilötyön osaamiskriteeristön luominen: case Riihimäen kaupunki

Toiminnallisen tutkimustyön tavoitteena oli määritellä esihenkilötyön merkittävimmät osaamisosa-alueet. Tämän vaiheen jälkeen jokaiselle osa-alueelle luotiin osaamista määrittelevä, tunnistava ja mittaavaa esihenkilötyön osaamiskriteeristö. Toimeksiantajana tutkimuksessa oli Riihimäen kaupunki. Tutkimuksen avulla tuettiin Riihimäen kaupungin strategisten kehittämisen tavoitteita ja vastattiin ilmenneisiin työelämätarpeisiin. Toimeksiantajan tavoitteena oli hyödyntää esihenkilötyön osalta digitaalisten osaamismerkkien avulla tapahtuvaa osaamisen tunnistamista ja tunnustamista. Tällä osaamismerkkeihin liittyvällä osaamiskriteeristön luomisella toteutettu tutkimus antoi perustan, mikä mahdollistaa osaamismerkkien luomisen konkreettisesti. Tutkimukseen lähdeaineisto koottiin työelämän osaamisesta, johtamisesta, julkisesta johtamisesta ja osaamisen tunnistamisen tulevaisuuden teemasta. Syksyllä 2022 toteutettu tutkimus Riihimäen kaupungin esihenkilöosaamisen nykytilasta toimi tutkimuksen viitekehyksenä ja digitaalisiin Open Badge -osaamismerkkeihin perehtyminen antoi tarpeellista tietoa osaamismerkeistä sekä näkökulmaa osaamismerkkien luomisesta. Tutkimus toteutettiin kolmen erillisen tutkimusvaiheen avulla jäsentämällä tutkimukseen liittyvää merkityksellistä tietoa ja viitekehystä Miro-projektinhallintatyökalun avulla. Tutkimustuloksina tässä tutkimuksessa valmistuu osaamista määrittelevä, yhdenmukainen ja tasalaatuinen osaamiskriteeristö viiden tutkimuksessa tunnistetun osa-alueen osalta. Tutkimus mahdollistaa konkreettisesti osaamismerkkien luomisen ja jatkokehittämisen muidenkin osaamisalueiden osalta Riihimäen kaupungilla ja tutkimus on hyödynnettävissä koskemaan kunta-alaa yleisellä tasolla

Syntymäriskeihin liittyvä tarkkaavaisuushäiriö lapsuusiässä ja arkipäivän toiminnanohjaus aikuisuudessa

Objectives: The present study examines everyday executive functioning in adults who have had perinatal risks related ADHD in childhood. ADHD symptoms often persist from childhood to adulthood but the long-term developmental course of ADHD beyond young adulthood is still poorly understood. The present study focuses on adults around 40 years of age who have had perinatal risk factors with subsequent onset of ADHD in childhood. The present study may advance understanding of the long-term impact of perinatal risks and childhood ADHD in adulthood. Methods: The present study is part of a larger longitudinal birth cohort research project examining long-term effects of perinatal risk factors. The cohort has been followed since 1970's. The present sample includes individuals with perinatal risks associated childhood ADHD (n = 32), individuals with perinatal risk factors without childhood ADHD (n = 158) and control individuals without perinatal risks or childhood ADHD (n = 38). Experienced everyday executive functioning was compared between these three groups using Behavior Rating Inventory of Executive Functioning – Adult Version (BRIEF-A). Executive functioning was compared between the three groups using analysis of variance (ANOVAs) and non-paramentric Kruskal-Wallis test. Results and conclusions: Adults with perinatal risks related childhood ADHD reported more cognitive and behavioral executive difficulties than control adults or adults with perinatal risks without childhood ADHD. The group with perinatal risks related childhood ADHD reported executive difficulties in domains of working memory, planning, inhibition and self-monitoring. Executive problems were mild in group level, although a small proportion reported more severe clinically significant dysfunction. Adults with perinatal risks but without childhood ADHD did not differ from controls in experienced executive functioning which suggests that perinatal risks alone without early ADHD symptoms do not affect executive functioning in adulthood. It appears that childhood ADHD with perceding perinatal risk factors can have long-term but mostly mild consequences for daily executive functioning extending to mid-adulthood.Tavoitteet: Tässä tutkimuksessa tarkastellaan arkipäivän toiminnanohjauksen vaikeuksia aikuisilla, joilla on todettu syntymäriskeihin liittyvä ADHD lapsuudessa. ADHD oireiden tiedetään usein pysyvän lapsuudesta aikuisuuteen, mutta oireiden pitkäaikainen kehityskulku varhaisaikuisuuden jälkeen tunnetaan heikosti. Tässä tutkimuksessa tutkitaan 40 ikävuoden paikkeilla olevia henkilöitä, joilla on ollut syntymänaikaisia riskitekijöitä ja joille on sittemmin kehittynyt ADHD lapsuusiässä. Tämä tutkimus edistää ymmärrystä syntymänaikaisten riskitekijöiden ja lapsuusiän ADHD:n pitkäaikaisvaikutuksista aikuisiässä. Menetelmät: Tämä tutkimus on toteutettu osana laajempaa pitkittäistä syntymäkohorttitutkimusta, jossa tutkitaan syntymänaikaisten riskitekijöiden pitkäaikaisvaikutuksia. Kohorttia on seurattu 1970-luvulta lähtien. Tässä tutkimuksessa käytetty otos pitää sisällään henkilöitä, joilla on todettu syntymäriskeihin liittyvä ADHD lapsuusiässä (n = 32), henkilöitä, joilla on ollut syntymäriskejä ilman ADHD:ta lapsuusiässä (n = 158), sekä kontrolli henkilöitä ilman syntymäriskejä sekä ADHD:ta lapsuusiässä (n = 38). Subjektiivisesti koettuja arkipäivän toiminnanohjaukseen liittyviä vaikeuksia tarkasteltiin näiden kolmen ryhmän välillä BRIEF-A (Behavior rating inventory of executive functioning – adult version) arkipäivän toiminnanohjauksen itsearviointikyselyn avulla. Koettuja toiminnanohjauksen vaikeuksia vertailtiin ryhmien välillä käyttäen varianssianalyysia ja non-parametrista Kruskal – Wallis testiä. Tulokset ja johtopäätökset: Aikuiset, joilla oli ollut syntymäriskeihin liittyvä ADHD lapsuudessa, raportoivat enemmän kognitiivisia ja behavioraalisia toiminnanohjauksen vaikeuksia verrattuna kontrolleihin tai aikuisiin, joilla oli samankaltaisia syntymäriskejä ilman ADHD:ta lapsuudessa. Toiminnanohjauksen vaikeudet tulivat esiin työmuistin, suunnittelun, inhibition ja oman käyttäytymisen monitoroinnin osa-alueilla. Vaikeudet olivat ryhmätasolla lieviä, joskin pienellä osalla kliinisesti merkittäviä. Aikuiset, joilla oli syntymäriskejä ilman ADHD:ta lapsuudessa, eivät eronneet kontrolleista koettujen arkipäivän toiminnanohjauksen vaikeuksien suhteen, mikä viittaa siihen, että syntymäriskit yksinään ilman varhaisia ADHD-oireita eivät vaikuta toiminnanohjaukseen aikuisiässä. Siten lapsuusiässä todetulla ADHD:lla, johon liittyy edeltäviä syntymärikitekijöitä, voi olla pitkälle aikuisikään kantautuvia vaikutuksia, mikä ilmenee suurimmalla osalla lievinä arkipäivän toiminnanohjauksen hankaluuksia

Bildungsparadies im Norden? : Die Berichterstattung über den finnischen PISA-Erfolg und -Abstieg in der bundesdeutschen Presse. : Eine diskurslinguistische Untersuchung.

Suomen menestyminen kansainvälisessä PISA-tutkimusohjelmassa (Programme for International Students Assessment) on herättänyt paljon huomiota saksalaisessa mediassa 2000-luvun alusta lähtien. OECD:n (Organisation for Economic Co-operation and Development) kolmen vuoden välein tutkimus 15-vuotiaiden koululaisten oppimistuloksista lukutaidossa, matematiikassa ja luonnontieteissä aiheutti vuosituhannen alussa Saksassa ns. PISA-shokin, sillä maan koululaisten tulokset olivat selkeästi alle OECD-keskitason. 2010-luvulta alkaen Suomi ei ole enää ollut PISA-tulosten kirkkaimmassa kärjessä, ja myös tätä on käsitelty saksalaisessa mediassa laajasti. Diskurssianalyyttisen tutkielman aineisto koostuu kuuden saksalaisen sanomalehden (Frankfurter Allgemeine Zeitung, der Freitag, die Süddeutsche Zeitung, der Tagesspiegel, die Welt, die Zeit) 17 artikkelista, jotka käsittelevät Suomen PISA-menestystä sekä -tulosten laskua PISA-tutkimuskierrosten aikana 2000-2018. Tutkimuksessa tarkastellaan saksalaisten sanomalehtien arviointia Suomen menestyksen syistä ja toisaalta myöhempään menestyksen laskuun johtaneista syistä. Tutkimuksessa paneudutaan myös siihen, mihin suomalaisen koulutusjärjestelmän ominaispiirteisiin saksalaiset sanomalehdet keskittyvät PISA-diskurssia käsitellessään. Tutkielman teoreettisessa osuudessa esitellään aluksi PISA-tutkimus yleisesti ja tutustutaan Suomen sekä Saksan koulujärjestelmiin. Tämän jälkeen keskitytään tutkimusmenetelmänä käytettyyn multimodaaliseen diskurssianalyysiin ja sen keskeisimpiin käsitteisiin. Aineistoa tutkittaessa etsitään etenkin avainsanoja, metaforia, argumentaatiorakenteita sekä toimijoita. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että Suomea arvioidaan erittäin myönteisessä valossa PISA-tutkimussyklin alussa vuosituhannen vaihteessa, jolloin Suomen koulutusjärjestelmästä tehdään lähes ylitsevuotavia havaintoja. Suomen PISA-tulosten laskettua aineistosta käy ilmi kriittisempi suhtautuminen Suomen koulujärjestelmään sekä sen haasteisiin paneutuminen aiempaa tarkemmin

Lohtua ja turvaa : Miten varhaiskasvattajat kohtaavat lapsen surun päiväkodissa

Opinnäytetyömme aiheeksi valikoitui lapsen suru ja sen kohtaaminen päiväkodissa. Idea opinnäytetyöhömme lähti liikkeelle halusta oppia lisää aiheesta sekä jakaa saamaamme tietoa eteenpäin. Aiheen pohjalta toteutimme sähköisen kyselyn kahdelle helsinkiläiselle päiväkodille. Kyselyssä käsiteltiin varhaiskasvattajien tapaa kohdata lapsen suru, sekä heidän kaipaamiaan apukeinoja surun kohtaamiseen. Opinnäytetyömme teoreettinen viitekehys muodostuu lapsen surusta, kehityksestä ja surun käsittelystä kirjoitetuista tieteellisistä artikkeleista sekä kirjallisuudesta. Suurin osa opinnäytetyömme kirjallisuudesta on aikaväliltä 2000–2018. Kirjallisuus on kerätty pääsääntöisesti Finna -tietokantojen kautta. Yksi tärkeimmistä lähteistämme on Atle Dyregrovin Lapsen suru, jonka suomenkielinen painos on julkaistu 1994. Vaikka Dyregrovin teos on jo varsin vanha, uudemmat aiheesta kirjoitetut teokset pohjaavat edelleen Dyregrovin esittämiin teorioihin. Teorioissa keskeistä on, että lapsen käsittelemätön suru vaikuttaa lapsen kehitykseen, usein negatiivisesti ja sillä voi olla kauaskantoisia haittavaikutuksia. Jokainen lapsi on yksilö ja siten reagoi suruun omalla tavallaan. Aikuisella on suuri vastuu lapsen surun kohtaamisessa. Tärkeimpänä tehtävänä on auttaa lasta surun käsittelyssä. Teorian pohjalta laadimme laadullisen eli kvalitatiivisen tutkimuksen, jonka toteutimme kyselyn muodossa. Saimme kyselyyn viisi vastausta, joiden analysoimiseen käytimme sisällönanalyysin menetelmää. Teettämämme kyselyn tulokset tukevat aiheesta aikaisemmin tehtyjä tutkimuksia. Tulokset osoittavat, että lasten suru ilmenee eri tavoin, ja että aikuisen rooli surun käsittelyssä on tärkeä. Kaikki kyselyymme vastanneet varhaiskasvattajat olivat valmiita kohtaamaan lapsen surun, vaikka osa kaipasikin lisäkeinoja surevan lapsen kohtaamiseen. Siitä huolimatta, että lapsen suru ilmeneekin eri tavoin, kyselyyn vastanneilla varhaiskasvattajilla on sama lähestymistapa lapsen surun kohtaamiseen. Tärkeimpänä elementtinä surevan lapsen kohtaamisessa nousi esiin lämmin ja turvallinen aikuinen, joka on valmis kuuntelemaan ja käsittelemään lapsen surua tämän ikätason mukaisin keinoin