The use of macrophytes as indicators in implementation of EU's Water Framework Directive (WFD) : evaluation of monitoring methods

The underwater vegetation of the coastal zone has been studied in the Helsinki capital region with comparable methodology since the 1970s. The water framework directive (WFD) which was implemented in 2000 requires that new methodology is applied in the monitoring of underwater vegetation. In this study, the old contamination methodology is compared to the new WFD-compatible methodology based on ecological status classification of the water. This study was also a part of the monitoring of underwater vegetation carried out by the Helsinki Environment Centre. In this study, the occurrence of submerged aquatic vegetation was studied in the summer of 2005 in the sea area stretching from Seurasaarenselkä to Katajaluoto. Twenty sampling sites were included, all situated on rocky and stony shores. With the rake method, a stretch of shoreline was studied to the depth of two meters, and with the diving method a line from the shoreline was mapped downwards to the depth were all vegetation ceased. Based on their vegetation, the areas were placed into classes which are used to describe the state of near-shore waters. The contamination methodology is based on the species composition and relative abundance of several indicator plants, while the WFD-derived ecological status classification at present is based solely on the lowest depth at which bladder wrack (Fucus vesiculosus) L. grows. No significant improvements have occurred in the near shore aquatic vegetation compared to the previous monitoring study (1999) in either Seurasaarenselkä or the eastern shore of Lauttasaari. Bladder wrack has not returned to the area, although several of the sampling sites would suit the species. The turbidity of the water impedes the growth of submerged macrophytes, and the high sedimentation of material derived from the water column prevents the attachment of small plants to the bottom. Internal loading weakens the status of the water in the area and maintains a high number of species which are indicators of eutrophication. The status of Vattuniemi was still worse than that of the other sampling sites on Lauttasaari s eastern shore. The aquatic vegetation of Lauttasaarenselkä has remained only slightly disturbed or in natural state. Towards the outer archipelago area the aquatic vegetation indicates an improved state of the water; almost all the sampling sites were classed as in natural state. At the sampling sites in the Katajaluoto area the improvement in the state of the water is probably due to the reduced nutrient loading. Due to improvements in water purification technology, less nutrients, especially nitrogen, are released through the sewage tunnel. Physical and chemical parameters are used to support the biological indicators in using the ecological status classification. One of the most important physical factors is the exposition of the shore which can be defined by estimating the effect of wind disturbance (fetch). Either of the statistical tests I used (the linear regression analysis and the Spearman s ordinal correlation) gave statistical significance for more than one species; according to these tests only Cladophora glomerata (L.) Kütz. has negative correlation between the fetch and the structure of the vegetation (r2 = 0,076, n = 69 ja p = 0,022). However, the variation in the structure of the C. glomerata is mostly explained with other factors than the fetch. Fewer species were found using the rake method than by diving. According to the Friedman s two-way variance analysis sampling method do has on effect on the contamination index (n = 20, df = 2 ja p = 0,001). A more positive picture of the status of the water was gotten with the diving method than with the rake method. The rake method is not intended for the study of species occurring at more than two meters depth, and thus not suited for determining the lowest depth at which bladder wrack occurs as the WFD requires. The diving method is suitable for both types of classification. Based on this study, the ecological status classification gives on average a worse picture of the status of the water than the contamination method. When only one variable related to only one indicator species is used in the study as postulated in the WFD the result is limited, and does not necessarily give a true picture of the status of the water. It has been observed that the lowest growth depth of the bladder wrack clearly correlate with the eutrophication. That supports its using as the only parameter in the implementation of the WFD. The ecological classification of the state of the water cannot be applied to the inner bays due to the absence of bladder wrack, and the status of the water can there only be estimated using the contamination classification. However the use of the contamination classification is problematic: it s not easy to define the indicator value of the species because there are several environment factors in addition to eutrophication that have an impact on the species.Rantavyöhykkeen vesikasvillisuutta on tutkittu pääkaupunkiseudulla yhtenäisin menetelmin 1970-luvulta lähtien. Vuonna 2000 voimaan tullut EU:n vesipolitiikan puitedirektiivi (VPD) edellyttää uusien menetelmien käyttöönottoa vesikasviseurantojen toteuttamisessa. Pro gradu -tutkimuksessani verrataan vanhaa likaantuneisuusmenetelmää uuteen VPD:n mukaiseen veden ekologisen tilan luokittelumenetelmään. Tutkimukseni oli myös osa Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen vesikasviseurantaa. Tutkimuksessa kartoitettiin uposkasvillisuutta kesällä 2005 Seurasaarenselältä Katajaluodolle ulottuvalla merialueella. Näytteenottopaikkoja oli 20 ja ne sijaitsivat kallio- tai kivikkorannoilla. Haramenetelmällä tutkittiin rantakaistale kahden metrin syvyyteen asti ja sukellusmenetelmällä tutkittiin linja, joka ulottui kasvillisuuden loppumissyvyyteen asti. Alueet sijoitettiin kasvillisuutensa perusteella luokkiin, joilla kuvataan rannanläheisten vesien tilaa. Likaantuneisuusluokittelu perustuu useiden indikaattorikasvien lajikoostumukseen ja runsaussuhteisiin, kun taas VPD:n mukainen veden ekologisen tilan luokittelu tällä hetkellä vain rakkolevän (Fucus vesiculosus) L.. alimpaan kasvusyvyyteen. Rantojen vesikasvillisuudessa ei ole tapahtunut merkittävää parantumista edellisen seurantatutkimuksen (v. 1999) jälkeen Seurasaarenselällä eikä Lauttasaaren itärannalla. Rakkolevä ei ole palannut alueelle, vaikka monien näytteenottopaikkojen rannat soveltuisivat lajin kasvualustaksi. Veden sameus haittaa uposversoisten vesikasvien kasvua, ja runsas vedessä olevan aineksen kerrostuminen pohjalle estää kasvien nuoruusvaiheiden kiinnittymisen pohjaan. Sisäinen kuormitus heikentää alueen veden tilaa ja pitää rehevyyttä indikoivien lajien määrän suurena. Vattuniemen veden tila oli edelleen huonompi kuin muiden Lauttasaaren itärannan tutkimuspaikkojen. Lauttasaarenselän vesikasvillisuus oli pysynyt lievästi häiriintyneenä tai luonnontilaisena. Ulkosaaristoon päin siirryttäessä vesikasvillisuus indikoi veden tilan paranemista; lähes kaikki näytepaikat olivat luonnontilaisia. Katajaluodon alueen näytteenottopaikkojen veden tilan paraneminen johtunee aikaisempaa pienemmästä ravinnekuormituksesta. Vedenpuhdistusmenetelmien kehittymisen ansiosta purkutunnelia pitkin tulee erityisesti typpiravinteita aiempaa vähemmän. Veden ekologisen tilan määrittämisessä käytetään fysikaalis-kemiallisia muuttujia biologisten indikaattorien tukena. Yksi keskeisimmistä mitattavista fysikaalisista tekijöistä on rannan avoimuus, joka voidaan määrittää esim. tuulen tehollisen pyyhkäisymatkan (fetch) avulla. Kumpikaan käyttämistäni tilastotesteistä, lineaarinen regressioanalyysi ja Spearmanin järjestyslukukorrelaatio, eivät antaneet aihetta hylätä nollahypoteesia kuin yhden lajin suhteen; tutkimusaineistoni perusteella tuulen tehollinen pyyhkäisymatka vaikuttaa vain viherahdinparran (Cladophora glomerata) L. Kütz. runsauteen negatiivisesti (r2 = 0,076, n = 69 ja p = 0,022). Viherahdinparran runsauden vaihtelusta suurin osa selittyy kuitenkin muilla tekijöillä kuin tuulen tehollisella pyyhkäisymatkalla. Haramenetelmällä löydettiin vähemmän lajeja kuin sukeltamalla. Friedmanin kaksisuuntaisen varianssianalyysin perusteella näytteenottomenetelmällä oli vaikutusta näytepaikkakohtaisen likaantuneisuusindeksin suuruuteen (n = 20, df = 2 ja p = 0,001). Sukellusmenetelmällä saatiin positiivisempi kuva veden laadusta kuin haramenetelmällä. Haramenetelmää ei ole tarkoitettu syvemmällä kuin kahden metrin syvyydellä esiintyvien lajien tutkimiseen, eikä se siksi sovellu VPD:n mukaisen rakkolevän alimman kasvusyvyyden määrittämiseen. Sukellusmenetelmä soveltuu molempien luokittelumenetelmien toteuttamiseen. Tutkimuksen perusteella ekologisen tilan luokittelulla saadaan keskimäärin laadultaan huonompi kuva veden tilasta kuin likaantuneisuusluokittelulla. VPD:n mukainen yhteen indikaattorilajiin ja sen yhteen muuttujaan perustuva tarkastelu on suppeaa, eikä välttämättä anna todenmukaista kuvaa veden tilasta. Rakkolevän alimman kasvusyvyyden on havaittu selkeästi korreloivan veden valaistusolojen kanssa, joihin rehevyyden lisääntyminen vaikuttaa heikentävästi, mikä puoltaa rakkolevän käyttämistä ainoana muuttujana VPD:n toteuttamisessa. Veden ekologisen tilan luokittelua ei voida rakkolevän puuttumisen vuoksi soveltaa sisälahdissa, ja niissä veden tila voidaan määrittää vain likaantuneisuusluokittelun tai muun pehmeiden pohjien lajit huomioivan luokittelun avulla. Likaantuneisuusluokittelun käyttöä rajoittaa se, että lajien indikaattoriarvon määrittäminen on ongelmallista, sillä makrofyyttien esiintymistä saattaa ravinteiden sijaan rajoittaa muut ympäristötekijät

Examining the factorial structure, measurement invariance and convergent and discriminant validity of a novel self-report measure of work ability : work ability - personal radar

Peer reviewe

Happy Now, Tired Later? : Extraverted and Conscientious Behavior Are Related to Immediate Mood Gains, but to Later Fatigue

ObjectiveExperience sampling studies on Big Five-related behavior show that people display the whole spectrum of each trait in their daily behavior, and that desirable Big Five statesespecially state Extraversionare related to positive mood. However, other research lines suggest that extraverted and conscientious behavior may be mentally depleting. The present research examined this possibility by extending the time frame of the measured personality processes. MethodA 12-day experience sampling study (N=48; observations=2,328) measured Big Five states, mood, stress, and fatigue five times a day. ResultsExtraverted and conscientious behavior were concurrently related to positive mood and lower fatigue, but to higher fatigue after a 3-hour delay. These relations were not moderated by personality traits. The relation between extraverted behavior and delayed fatigue was mediated by the number of people the person had encountered. Whether the person had a goal mediated the relation between conscientious behavior and delayed fatigue. ConclusionExtraverted and conscientious behavior predict mental depletion after a 3-hour delay. The results help reconcile previous findings regarding the consequences of state Extraversion and provide novel information about the consequences of state Conscientiousness.Peer reviewe

Using a Continuous Measure of Genderedness to Assess Sex Differences in the Attitudes of the Political Elite

We investigated the attitudes of the 11,410 candidates in the Finnish 2017 municipal elections who had responded to a Voting Advice Application. Women candidates were, both in terms of economic and social attitudes, more progressive than men. Building on the gender diagnosticity approach, we used responses to the attitude items to construct a dimensional measure of political genderedness; i.e., a measure of the femininity-masculinity of the individual's political attitudes. We used this measure to investigate the magnitude of sex differences across parties and the determinants of these differences. Sex differences were larger in parties with more economically right-oriented, socially conservative, well-off, and male candidates. Moreover, these differences were caused by men in these parties being different from other candidates. A similar methodology, in which a continuous measure of genderedness is used to assess sex differences, could be used in other domains of research on political behavior.Peer reviewe

Elliptisten käyrien kryptografia

Kryptografia, eli tiedon salaus, on nopeasti kehittyvä ala, joka on läsnä ihmisten päivittäisessä toiminnassa. Perinteisen tiedon salauksen lisäksi kryptografian avulla voidaan toteuttaa monipuolisia toiminnallisuuksia, kuten digitaaliset allekirjoitukset ja avaimenvaihto. Nämä toiminnallisuudet on mahdollista toteuttaa julkisen avaimen kryptografian avulla. Elliptiset käyrät ovat kuutiollisia tasokäyriä, joiden pisteiden välille voidaan määritellä yhteenlaskuoperaatio. Näin ollen elliptisen käyrän pisteet muodostavat Abelin ryhmän, joten niitä on mahdollista käyttää diskreetin logaritmin ongelmaan perustuvissa kryptosysteemeissä, eli julkisen avaimen kryptosysteemeissä. Elliptisten käyrien kryptografisten algoritmien suojaustaso perustuu elliptisen käyrän diskreetin logaritmin ongelmaan, jonka yleiselle muodolle ei olla löydetty subeksponentiaalista ratkaisua. Näin ollen elliptisten käyrien kryptografialla on mahdollista saavuttaa vastaava suojaustaso lyhyemmillä avaimilla, verrattuna muihin julkisen avaimen kryptografian metodeihin. Tutkielman ensimmäisessä osassa perehdytään elliptisten käyrien teoriaan keskittyen tärkeimpiin teemoihin kryptografian kannalta. Luvussa esitetään yhteenlasku elliptisen käyrän pisteille ja johdetaan ryhmälait. Erityisesti käsitellään kryptografiassa käytettäviä äärellisissä kunnissa määriteltyjä elliptisiä käyriä, joita on kaksi yleisintä luokkaa: alkulukukunnissa ja binäärikunnissa määritellyt käyrät. Tutkielman toisen osan keskiössä on kryptografia; julkisen avaimen kryptografia ja erityisesti elliptisen käyrän kryptografia ovat keskiössä. Luvussa tarkastellaan elliptisen käyrän diskreetin logaritmin ongelmaa ja elliptisen käyrän rakenteeseen liittyviä tuloksia. Tutkielman lopussa esitetään algoritmit kullekin julkisen avaimen kryptografian avulla toteutettavalle toiminnallisuudelle käyttäen elliptisten käyrien kryptografian algoritmeja. Avaimenvaihdosta käytetään esimerkkinä elliptisen käyrän Diffie-Hellman avaimenvaihtoa ja digitaalisesta allekirjoituksesta elliptisen käyrän digitaalista allekirjoitusalgoritmia. Salaus ja purku menetelmänä esitellään elliptisen käyrän integroitu salaus -skeema

Not only assholes drive Mercedes : Besides disagreeable men, also conscientious people drive high-status cars

In a representative sample of Finnish car owners (N = 1892) we connected the Five-Factor Model personality dimensions to driving a high-status car. Regardless of whether income was included in the logistic model, disagreeable men and conscientious people in general were particularly likely to drive high-status cars. The results regarding agreeableness are consistent with prior work that has argued for the role of narcissism in status consumption. Regarding conscientiousness, the results can be interpreted from the perspective of self-congruity theory, according to which consumers purchase brands that best reflect their actual or ideal personalities. An important implication is that the association between driving a high-status car and unethical driving behaviour may not, as is commonly argued, be due to the corruptive effects of wealth. Rather, certain personality traits, such as low agreeableness, may be associated with both unethical driving behaviour and with driving a high-status car.Peer reviewe

Similarity-attraction effects in friendship formation : Honest platoon-mates prefer each other but dishonest do not

Friends tend to be similar on many characteristics, including personality traits. Yet, a real-world similarity-attraction effect based on actual personality traits is not supported by current research. One reason for this apparent contradiction could be that dark personality traits have been absent from this literature. In a sample (N = 181) of military cadet freshmen, we investigated homophily (“love of the same”) based on the traits identified by the Five-Factor Model (FFM) and two dark personality traits, Manipulativeness and Egotism. We did not find homophily based on the FFM traits. However, platoon-mate dyads with similar levels of trait Manipulativeness or Egotism were more likely to mutually like each other. Furthermore, response surface analyses revealed that homophily for these two traits occurred only at the low, or bright, end of these traits. Our results support arguments derived from evolutionary theory that argue for the importance of trait honesty in friendship formation.Peer reviewe

Kunnostusten vaikutus vuollejokisimpukan elinympäristöön Koskenkylänjoella – Sukellustutkimukset 2007

Vuollejokisimpukka (Unio crassus) on tiukasti suojeltu EU:n luontodirektiivillä (92/43/ETY) ja kansallisella luonnonsuojelulailla (1996/1096). Virtavesien kunnostuksilla voi olla vaikutusta vuollejokisimpukoiden elinoloihin pitkällä aikavälillä mahdollisten virtaaman muutosten, kiintoaineen liikkumisen ja pohjan muutosten kautta. Itä-Uudellamaalla sijaitsevan Koskenkylänjoen kunnostuksiin liittyen vuollejokisimpukoita siirrettiin syksyllä 2006 Käkikoskessa, Sävträsketin Kvarnforsissa ja Mickelspiltomin Kvarnforsissa olevilta siirtoalueilta. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli seurata, missä määrin simpukkalajit palautuvat siirtoalueille sekä saada käsitys simpukoiden lajijakaumasta ja lajien runsaussuhteista. Sävträsketin Kvarnforsin kunnostusalueen alapuolisessa suvannossa tutkittiin myös, elääkö alueella edelleen vuollejokisimpukoita kunnostustöiden jälkeen. Samalla havainnoitiin, onko pohjalla näkyvissä muutoksia (esim. liettymistä), jotka johtuisivat kunnostuksista. Tulokset vaihtelivat tutkimusalueiden välillä. Mickelspiltomin Kvarnforsin siirtoalueelle ei ollut palautunut vuollejokisimpukoita. Sävträsketin Kvarnforsin siirtoalueelta vuollejokisimpukkaa ei ollut alunperinkään, mikä johtunee pohjan soveltumattomuudesta simpukoiden elinalueeksi (kovaa kalliopohjaa). Käkikosken siirtoalueelta löytyi sen sijaan nyt vuosi kunnostuksen jälkeen enemmän vuollejokisimpukoita kuin ennen siirtoja 2006. Kunnostuksilla on siten voinut olla suotuisa vaikutus simpukoiden elinoloihin mm. pohjan laadun paranemisen kautta. Myös simpukoiden siirtäminen vain lyhyen matkan päähän (noin 10 metriä) Käkikoskella on voinut edesauttaa simpukoiden palautumista Käkikoskella. Sävträsketin Kvarnforsin alasuvannosta löytyi runsaasti vuollejokisimpukoita, mutta toisaalta kuolleiden osuus oli suhteellisen korkea. Yläpuolisen kosken kunnostukset eivät sameusmittausten perusteella lisänneet suvannon liettymistä. Kunnostusten aikaan vallitsevat runsaat sateet kasvattivat virtaamaa, joka aiheutti suvannon pohjalle kertyneen aineksen irtoamisen virran mukana. Lopullisten johtopäätösten tekoa asiassa vaikeuttaa se, ettei simpukoiden määrästä ennen kunnostuksia ollut tutkimustietoa. Kuolleiden simpukoiden suuri osuus antaa kuitenkin aihetta seurata simpukkakannan tilaa jatkossakin

Who likes whom? The interaction between perceiver personality and target look

We investigated determinants of liking at zero-acquaintance, focusing on individual differences in perceivers' reactions to appearance cues. Perceivers (N = 385) viewed portrait photographs of Targets (N = 146). Perceiver's Agreeableness and Extraversion were uniquely associated with liking targets. Targets who expressed positive emotions, looked relaxed, were physically attractive, and looked healthy and energetic, were the most liked. There were substantial individual differences in how Perceivers were influenced by appearance cues. For instance, Perceivers generally rated targets who displayed non-Duchenne (fake) smiles less favorably than targets who did not smile or targets who displayed Duchenne (authentic) smiles. However, non-Duchenne smiles elicited especially negative ratings from Perceivers high in Neuroticism or Conscientiousness, but not from Perceivers low in Agreeableness.Peer reviewe