Asiakaslähtöinen palvelumuotoilu Sote-alalla

Sosiaali ja terveydenhuolto rakenteineen on muutoksessa Suomessa. Tulevan soteuudistuksen tavoitteena on palveluiden parempi kohdentuminen käyttäjien tarpeisiin. Palvelumuotoilu on menetelmä, jossa palveluita kehitetään asiakaslähtöisesti yhdessä palveluiden käyttäjien kanssa. Toistaiseksi palvelumuotoilua on käytetty vähän kotimaisissa kehittämishankkeissa. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata, miten asiakaslähtöistä palvelumuotoilua on käytetty sote-alan tutkimuksissa ja miten palvelumuotoilun menetelmää on käytetty suomalaisissa sote-alan kehittämishankkeissa. Opinnäytetyö on kuvaileva kirjallisuuskatsaus, jossa aineiston analysointi toteutettiin dokumenttianalyysinä. Dokumenttianalyysissä sovellettiin deduktiivista sisällönanalyysin menetelmää. Aineiston analyysirunkona käytettiin palvelumuotoiluprosessin vaiheita: asiakasymmärrys, palvelun konseptointi, mallinnus ja lanseeraus sekä ylläpito. Opinnäytetyömme tutkimuskysymyksiin haimme vastauksia valitusta aineistosta, joka koostui tutkimuksista ja hankkeista (n=14). Tärkeimmäksi tulokseksi nousi organisaatioiden, eri ammattiryhmien sekä asiakkaiden välisen yhteistyön sekä asiakasymmärryksen lisääntyminen. Keskeistä oli yhteisen ymmärryksen lisääntyminen asiakkaiden palveluiden tarpeesta. Tutkimuksissa ja hankkeista asiakasymmärrystä pyrittiin lisäämään osallistamalla asiakkaita tiedonkeruuvaiheessa esim. haastatteluiden ja asiakasraatien avulla. Tämä prosessin vaihe oli kuvattu ja toteutettu hyvin. Palvelua konseptoitaessa asiakkaat otettiin mukaan kehittämistyöhön esittämällä heille eri vaihtoehtoja kehittämistyön kohteesta esim. visualisoimalla piirroksin kehittämiskohde. Mallinnusvaiheessa kehitettyjä menetelmiä otettiin käyttöön pilotointien avulla. Lanseeraus- ja ylläpitovaiheissa asiakkaat käyttivät kehitettyjä palveluita. Asiakasymmärrystä kerättäessä asiakkaat otettiin mukaan aktiivisesti, mutta mallinnuksessa, lanseerauksessa ja ylläpitovaiheessa asiakkaiden osallistuminen ja mukana olo vaihteli ja oli vähäisempää. Hankkeiden osalta palvelumuotoilun prosessi oli kuvattu kattavammin ja asiakkaat olivat paremmin mukana koko palvelumuotoiluprosessin ajan. Palvelumuotoilu sopii tulevaisuuden asiakaslähtöisten sote-palveluiden kehittämiseen. Se vaatii organisaatioilta ja ammattilaisilta motivoituneisuutta yhteiskehittämiseen ja halua ottaa asiakkaat mukaan palveluiden kehittämiseen. Palvelumuotoilun käyttöä Suomessa tulee tutkia tulevaisuudessa sotealan kehittämistyön menetelmänä.Finnish government is planning health and social care reform. One of the reason for this renewal is to direct services towards people’s needs. Service design is seen as a new way to develop social services and health care. Service design is a method that helps bringing the client in to the center of the service and also to keep the client perspective part of the ongoing developing process. The purpose of this study was to describe how service design had been used in social services and health care. We also wanted to know how service design had been used in developing projects in Finland. The method we used was descriptive literature review and the content were analyzed deductively by searching service design key points from the studies and developing projects. The key points were the client perspective, modeling, concepting, launching and sustenance of the service. In our final project we collected data from studies and projects (n=14). In every study and project client-centered developing was an important issue which was used to better understand clients’ needs for service. It came out that the client usually stayed in the process until the modeling and simulation stage of the service or product, and after that the client participation varied or decreased. The main result was that service design methods increases co-operation between, not only clients and professionals, but between organizations and professions. It seems that service design is one way to allocate the services. Organizations and professionals are going to need more motivation and will to develop services together with clients’. It should be studied how to use service design as developing method in Finland

Vanhemman korkeakoulutus ja nuoren arvioima perheen huono taloudellinen tilanne vanhemman taholta koetun fyysisen väkivallan riskitekijöinä

acceptedVersionPeer reviewe

Imetyksen edistäminen synnytyssairaaloissa : Selvitys nykyisistä käytännöistä

Suomessa on viime vuosina otettu merkittäviä askeleita imetyksen edistämisessä. Imetys on yksi tehokkaimmista tavoista edistää kansanterveyttä. Imetyksen edistämiseksi tehdyt toimet hyödyttävät kahta sukupolvea: ne edistävät sekä imetettävän vauvan että imettävän äidin terveyttä. Vuonna 2017 julkaistiin Kansallinen imetyksen edistämisen toimintaohjelma vuosille 2018 2022. Toimintaohjelmassa esitetään toimet, joiden avulla saavutetaan toimintaohjelman tavoitteet: synnytyssairaalat vauvamyönteisiksi, neuvolat perhe- ja vauvamyönteisiksi, imetysluvut nousuun ja Suomi imetyksen kärkimaaksi

Nuorten kotona kokema henkinen kaltoinkohtelu ja sen riskitekijät

acceptedVersionPeer reviewe

Anxiety and depression symptoms and their association with discrimination and a lack of social support among first- and second-generation immigrant adolescents

The focus in the present study is on how experienced discrimination, being able to discuss personal matters with parents, and having someone to discuss personal worries with relate to symptoms of depression and generalized anxiety among first-and second-generation immigrant background adolescents (aged 14-15) living in Finland. The data used was collected for the National School Health Promotion Study (2017) conducted by The Finnish Institute for Health and Welfare (N = 73,690). Mental health was assessed on the PHQ-2 (depression) and GAD-7 (generalized anxiety disorder) scales. The findings indicated that first-generation adolescents from immigrant families were significantly more likely than their second-generation counterparts to report mental-health symptoms, and they also provided worse scores on all measures examined. It was alarming that 42 per cent of the first-generation immigrant group reported that they could not discuss their personal worries with anyone, and more than one-fifth of these youth hardly ever talked about personal matters with their parents. Experienced discrimination was a slightly stronger predictor of generalized anxiety than depressive symptoms and it predicted both symptoms of depression and anxiety more prominently among first-generation immigrant adolescents compared with their second-generation counterparts. Being able to discuss personal matters with parents functioned as a protective factor with similar predictor values in both groups, whereas the possibility of having someone with whom to discuss personal worries was significantly associated to lower levels of anxiety only among first-generation immigrant adolescents.Peer reviewe

In-hospital supplementation and subsequent breastfeeding practices in Finland : A cross-sectional population-level study

Background: The Baby-Friendly Hospital Initiative suggests that in-hospital supplementation should be avoided unless medically indicated. The supporting evidence is contradictory, as nonexperimental studies have shown an association between supplementation and decreased breastfeeding rates, whereas trials have failed to do so. The aim of this study was to investigate whether in-hospital supplementation is associated with exclusive breastfeeding to the age of 5 months and any breastfeeding to the age of 12 months in full-term, normal-weight singleton infants. Methods: This is a secondary analysis of national-level, cross-sectional survey data. The data were collected in child health clinics in Finland. Families attending a regular health examination with a child aged 2 weeks to 12 months were eligible to participate. Full-term, normal-weight, singleton infants (n = 3025) were included in this study. Multivariate logistic regression was performed using in-hospital supplementation and socioeconomic characteristics as covariates and exclusive and any breastfeeding as outcomes. Results: In total, 55.3% (n = 1631) of the infants received in-hospital supplementation. After controlling for socioeconomic factors, in-hospital supplementation was associated with decreased exclusive breastfeeding to the age of 5 months and with a decrease in any breastfeeding to the age of 7 months. Conclusions: Our findings suggest that noncontrolled supplementation, without a trial's rigorous procedures of care, is associated with decreased breastfeeding postdischarge. Both donor milk and infant formula use were associated with lower breastfeeding rates, although the association was stronger with formula use. In clinical settings, liberal, nonmedically indicated supplementation should be avoided.publishedVersionPeer reviewe

Sijoitettujen lasten ja nuorten hyvinvointi ja palvelukokemukset : Kouluterveyskyselyn tuloksia

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tutkimukseen perustuva kuva erityisissä oloissa kasvavien, vanhempiensa kodista pois sijoitettujen lasten ja nuorten hyvinvoinnista ja kokemuksista ja sen pohjalta ehdottaa toimenpiteitä sijoitettujen lasten oikeuksien toteutumisen vahvistamiseksi ja hyvinvoinnin parantamiseksi. Tutkimus toteutettiin keväällä 2019 osana Kouluterveyskyselyä. Tutkimuksessa verrataan sijoitettuna asuvien lasten ja nuorten hyvinvointia muulla tavoin asuvien ikätovereiden hyvinvointiin ja raportoidaan myös sijoitetuille lapsille ja nuorille tarkoitetun Kouluterveyskyselyn lisämoduulin tulokset. Tuloksien mukaan sijoitettuna asuvien lasten ja nuorten hyvinvointi eroaa monelta osin muulla tavoin asuvien ikätovereiden hyvinvoinnista. He olivat vähemmän yleisesti tyytyväisiä elämäänsä ja kokivat muita yleisemmin terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi. Mielen hyvinvointiin liittyvät pulmat olivat sijoitetuilla lapsilla ja nuorilla muita yleisempiä. Tupakkatuotteiden ja päihteiden käyttö oli erityisesti yläkouluikäisillä sijoitetuilla nuorilla huomattavan yleistä. Väkivaltakokemukset olivat huomattavan yleisiä sijoitetuilla nuorilla. Noin puolet sijoitetuista lapsista ja nuorista oli tyytyväisiä asumiseensa nykyisessä sijoituspaikassaan. Noin puolet lastensuojelulaitoksissa asuvista nuorista kertoi kokeneensa liikkumisvapauden rajoittamisen tai yhteydenpidon rajoittamisen ja joka kolmas kiinnipitämisen. Kaikista sijoitetuista yläkouluikäisistä nuorista joka kolmas oli kokenut rangaistuksen, josta ei tiennyt mistä se johtuu tai joukkorangaistuksen. Joka viides oli jätetty ilman ruokaa rangaistuksena jostakin. Yleisimpiä luvattomien rangaistusten kokemukset olivat lastensuojelulaitoksissa asuvilla nuorilla. Noin viidennes nuorista ei tiennyt, kuka on heidän sosiaalityöntekijänsä tällä hetkellä. Tulokset osoittavat että sekä sijoitettujen lasten hyvinvoinnin tukemisessa että lasten oikeuksien toteutumisessa on vielä paljon tehtävää