Robot dogs, interaction and ludic literacy: Exploring smart toy engagements in transgenerational play

This article highlights a study focusing on playful human-robotics interaction with an interest in robot dogs, technologically enhanced play, and ludic literacy. In order to find out how players of different ages react to, approach and employ a robot dog (called Golden Pup) in play, we designed an experimental study with 6–7-year-old preschool children and 80+-year-old seniors. We conducted the study with preschoolers and seniors, who during a playtest session interacted with a toy robot, namely a smart toy dog resembling a golden retriever puppy. Our aim was to find out how the toy robot invites playful interaction with it, facilitates social engagement between generations of players, and opens up conversations around social robotics and adaptive learning on toy-based technologies between players of different ages. Our findings suggest the role and importance of play in media education and show how robotic toys can be used to enhance ludic literacy when shared as a part of the transgenerational play. Keywords: human-computer interaction; ludic literacy; robotics; toy-based learning; transgenerational play

User Experience of Geocaching and Its Application to Tourism and Education

Advances in technology have provided new ways of using entertainment and game technology to foster human interaction. Games and playing with games have always been an important part of people’s everyday lives. Traditionally, human-computer interaction (HCI) research was seen as a psychological cognitive science focused on human factors, with engineering sciences as the computer science part of it. Although cognitive science has made significant progress over the past decade, the influence of people’s emotions on design networks is increasingly important, especially when the primary goal is to challenge and entertain users (Norman 2002). Game developers have explored the key issues in game design and identified that the driving force in the success of games is user experience. User-centered design integrates knowledge of users’ activity practices, needs, and preferences into the design process. Geocaching is a location-based treasure hunt game created by a community of players. Players use GPS (Global Position System) technology to find “treasures” and create their own geocaches; the game can be developed when the players invent caches and used more imagination to creations the caches. This doctoral dissertation explores user experience of geocaching and its applications in tourism and education. Globally, based on the Geocaching.com webpage, geocaching has been played about 180 countries and there are more than 10 million registered geocachers worldwide (Geocaching.com, 25.11.2014). This dissertation develops and presents an interaction model called the GameFlow Experience model that can be used to support the design of treasure hunt applications in tourism and education contexts. The GameFlow Model presents and clarifies various experiences; it provides such experiences in a real-life context, offers desirable design targets to be utilized in service design, and offers a perspective to consider when evaluating the success of adventure game concepts. User-centered game designs have adapted to human factor research in mainstream computing science. For many years, the user-centered design approach has been the most important research field in software development. Research has been focusing on user-centered design in software development such as office programs, but the same ideas and theories that will reflect the needs of a user-centered research are now also being applied to game design (Charles et al. 2005.) For several years, we have seen a growing interest in user experience design. Digital games are experience providers, and game developers need tools to better understand the user experience related to products and services they have created. This thesis aims to present what the user experience is in geocaching and treasure hunt games and how it can be used to develop new concepts for the treasure hunt. Engineers, designers, and researchers should have a clear understanding of what user experience is, what its parts are, and most importantly, how we can influence user satisfaction. In addition, we need to understand how users interact with electronic products and people, and how different elements synergize their experiences. This doctoral dissertation represents pioneering work on the user experience of geocaching and treasure hunt games in the context of tourism and education. The research also provides a model for game developers who are planning treasure hunt concepts.Teknologinen kehitys on tarjonnut uusia tapoja hyödyntää viihdettä ja peliteknologiaa ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa. Pelit ja niiden pelaaminen on ollut aina tärkeä osa ihmisten arkipäivää. Ihmisen ja tietokoneen välisen vuorovaikutuksen tutkimus, human-computer interaction research (HCI), on perinteisesti nähty kognitiivisena psykologiana, johon kuuluvat inhimilliset tekijät, sekä insinööritieteenä, johon sisältyy tietojenkäsittelytiede. Vaikka kognitiivinen tiede on kehittynyt viime vuosina valtavasti, suunnitteluverkostoihin vaikuttavat ihmisten tunteet ovat yhä tärkeämmässä osassa, erityisesti silloin kun tavoitteena on haastaa ja viihdyttää käyttäjiä. (Norman 2002.) Pelinkehittäjät ovat selvittäneet pelisuunnittelun kannalta olennaisia tekijöitä ja tunnistaneet, että pelien menestyksen salaisuus on käyttäjäkokemus. Käyttäjäkeskeisessä suunnittelussa käyttäjien toiminnan käytäntöjen, tarpeiden ja toiveiden tuntemus tuodaan mukaan suunnitteluprosessiin. Geokätköily on paikannukseen perustuva aarteenetsintäpeli, jonka pelaajat ovat luoneet yhdessä. Pelaajat käyttävät GPS-teknologiaa "aarteiden" etsimiseen ja lisäävät omia geokätkökohteita ja peli kehittyy jatkuvasti pelaajien keksiessä kätköjä, jotka vaativat yhä enemmän mielikuvitusta. Tässäväitöskirjassa tutkitaan geokätköilyn käyttäjäkokemusta ja sen sovelluksia koulutuksen- ja matkailunaloilla. Perustuen Geocaching.com websivustoon geokätköilyä pelataan noin 180 maassa, ja rekisteröityneitä käyttäjiä on yli kymmenen miljoonaa eri puolilla maailmaa (Geocaching.com, 25.11.2014). Tässä tutkielmassa esitellään vuorovaikutusmalli nimeltään GameFlow Experience -mallia, jota voidaan käyttää aarteenetsintäsovellusten suunnittelussa koulutuksen- ja matkailualojen konteksteissa. GameFlow Experience -malli esittelee ja selventää erilaisia kokemuksia - se esittelee ne todellisessa kontekstissa, tarjoaa erilaisia suunnittelutavoitteita palvelusuunnittelua varten sekä näkökulman, joka tulisi ottaa huomioon seikkailupelien menestystä arvioitaessa. Käyttäjäkeskeisessä pelisuunnittelussa on sovellettu inhimillisten tekijöiden tutkimusta valtavirran tietojenkäsittelytieteeseen. Useiden vuosien ajan, käyttäjäkeskeisen suunnittelun lähestymistavasta on tullut tärkein tutkimusala ohjelmistokehityksessä. Tutkimus on keskittynyt ohjelmistojen kehitykseen käyttäjäkeskeisessä suunnittelussa etenkin toimisto-ohjelmistoihin, mutta samoja ideoita ja teorioita, jotka heijastavat yhteiskunnan tarpeita käyttäjäkeskeisessä tutkimuksessa sovelletaan nyt myös pelisuunnitteluun. (Charles ja ym. 2005.) Kiinnostus käyttäjäkokemuksen suunnitteluun on kasvanut jo useiden vuosien ajan. Digitaaliset pelit tarjoavat kokemuksia, ja pelisuunnittelijat tarvitsevatkin työkaluja, joiden avulla voidaan entistä paremmin ymmärtää tuotteiden ja palvelujen luomia käyttäjäkokemuksia. Tutkimuksen tavoitteena on esitellä käyttäjäkokemusta ja miten sitä voidaan käyttää uusien aarteenmetsästyskonseptien kehittämiseen. Insinööreillä, suunnittelijoilla ja tutkijoilla tulisi olla selkeä käsitys siitä, mikä käyttäjäkokemus on, mitkä ovat sen osat ja mikä tärkeintä, miten voimme vaikuttaa käyttäjän tyytyväisyyteen. Lisäksi pitäisi ymmärtää, miten käyttäjät toimivat elektronisten tuotteiden kanssa sekä miten ihmiset toimivat vuorovaikutuksessa toistensa kanssa ja miten eri osat vaikuttavat yhdessä käyttäjien kokemuksiin. Väitöskirja on pioneerityö käyttäjäkokemuksesta geokätköilyssä ja aarteenetsintä peleissä matkailun ja opetuksen kontekstissa. Tutkimus antaa myös mallin pelin kehittäjille, jotka suunnittelevat aarteenetsintäkonsepteja.Siirretty Doriast

CENTRIC 2018 : The Eleventh International Conference on Advances in Human-oriented and Personalized Mechanisms, Technologies, and Services

Over the next years smart Internet-connected toys are expected to grow significantly in numbers. Our study explores smart toys’ potential to deliver experiences related to playful learning. One key aspect of toys, such as the CogniToys Dino, Fisher-Price’s Smart Toy Bear and Wonder Workshop’s Dash Robot are their game-based and toy-based features and functions, which are suggested to have educational outcomes when used in play. Through a comparative investigation of toy marketers’, preschool teachers’ and the parents’ of preschoolaged children’s perspectives of smart toys potential—and a comparison to the actual play experiences of preschoolers discovered in earlier stages of research, we demonstrate how the educational potential of contemporary smart toys may be categorized into game-based and toy-based affordances that may be employed for specific educational goals in playful learning. Keywords - game-based learning; Internet of Toys (IoToys); play; preschoolers; smart toys.</p

Paikkatietojärjestelmien (GIS) käyttö palo- ja pelastustoimen yhteistoiminnan suunnittelussa

Työssä tutkitaan paikkatietojärjestelmiä (GIS) käyttäen Helsingin, Espoon ja Vantaan palo- ja pelastustoimen yhteistoimintasopimusta. Samalla tutkitaan paikkatietojärjestelmien soveltuvuutta palo- ja pelastustoimen yhteistoiminnan suunnitteluun. Palo- ja pelastustoimilain mukaisesti kuntien tulee mitoittaa palo- ja pelastustoimen valmiutensa siten, että se on riittävä. Arviointia varten kunnat on jaettu riskialueisiin I-IV, jossa I on korkeariskisin alue. Sisäasiainministeriön pelastusosaston ohjeen mukaan pelastustoiminnan tulisi käynnistyä I-riskialueella kuuden minuutin, II-riskialueella kymmenen minuutin ja III-riskialueella 20 minuutin kuluttua hälytyksestä. IV-riskialueella aika voi olla pitempi kuin I-IV -riskialueilla. Helsingin, Espoon ja Vantaan palo- ja pelastustoimien välillä solmittiin 2.2.1995 yhteistoimintasopimus, jonka mukaan yhteistoiminta-alueella tapahtuviin hälytystehtäviin lähetetään kuntarajoista riippumatta lähin yksikkö. Tutkielma pohjautuu tähän sopimukseen. MapInfo-paikkatieto-ohjelmaa käyttäen piirretään Helsingin, Espoon ja Vantaan paloyksiköiden saavutettavuusajoista saman ajan käyriä eli isokroneja, sekä vertaillaan niitä riskialueluokitukseen. Oleellista on tunnistaa ne alueet joita ei tavoiteta riskialueluokituksen edellyttämässä suositusajassa, sekä ne alueet jonne naapurikaupungin paloyksikkö ehtii omaa yksikköä nopeammin. Tutkimuksen mukaan Helsingin maapinta-alasta 3 % I-riskiluokkaan kuuluvia alueita ja 3 % II-riskiluokkaan kuuluvia alueita jää tavoittamatta riskialueluokituksen edellyttämässä ajassa. Vastaavat luvut Espoossa ovat 3 % ja 7 %, sekä Vantaalla 17 % ja 1 %. Yhteistoimintasopimuksen puitteissa toisen kaupungin paloyksikötkin tavoittavat suositusajassa vain hyvin pienen osan näistä alueista. Poikkeus on Vantaan antama apu Pohjois-Espooseen. Vantaan yksiköt tavoittavat suositusajassa 13 km2 Espoon II-riskialueista. Luku on 4 % Espoon maapinta-alasta. Tutkimuksessa tehdään ehdotus alueista jotka kannattaisi hoitaa toisin kuin voimassa oleva yhteistoimintasopimus edellyttää. Mukana on myös kartta, jossa kuntarajat on piirretty paloyksiköiden saavutettavuusaikojen mukaan. Kartassa kukin kaupunki muodostuu siitä alueesta, jonne kaupungin paloyksiköt ehtivät ensimmäisenä kolmesta kaupungista. Tutkimuksessa käy ilmi, että käytetyt työmetodit, ohjelmistot ja aineisto soveltuvat sellaisenaan minkä tahansa kunnan palo- ja pelastustoimen suunnitteluun ja yhteistoiminnan arviointiin. Tarvetta jatkotutkimuksiin olisi ainakin yhteistoiminta-alueen laajentamisesta, sekä riskianalyysien ja sairaankuljetusyksiköiden sijoittelun tekemisestä paikkatietojärjestelmiä apuna käyttäen

Preschoolers Learning with the Internet of Toys: From Toy-Based Edutainment to Transmedia Literacy

The Internet of Toys (IoToys) as an emerging type of edutainment presents a new research area, especially in the context of learning. This study investigates four connected toys played with in the preschool context. By turning to preschool-aged children and their educators observed and interviewed during and after a play test and group interview session, we study how the educational value of IoToys is actualized in a play situation in an early learning environment. In order for IoToys to work as tools in toy-based learning in the preschool context, we suggest that educators acknowledge the engagement with these toys as a form of transmedia play which demands transmedia literacy skills. Keywords: Early education, Edutainment, Internet of Toys (IoToys), Toy-based learning, Toy Literacy, Preschool-children, Transmedia Literacy </p

Yellow-Flowered Lucerne (\u3ci\u3eMedicago falcata\u3c/i\u3e L.) - A Potential Forage Legume for the North

The suitability of yellow-flowered lucerne (Medicago falcata L.) for forage production under the northern conditions was studied in a mixture sward with timothy (Phleum pratense L.) in field trials in South Finland for four years from 1995 to 1998. Through the first three winters lucerne stayed unharmed. In June and July lucerne grew vigorously, but in August little. The total seasonal yields were highest in the second and the third year of harvesting, up to 10 t DM ha-1. In the winter 1997-1998 , winter damages killed 21 to 38 % of lucerne plants, and resulted yield decrease next summer. Lucerne did not respond to nitrogen fertilization up to 90 kg N ha-1. Contents of crude protein, Ca, Mg and K of yield were higher, crude fat and P similar, crude protein content even higher compared to timothy

Venäläistä rulettia – Nuorten perhesuunnittelun esteet ja tarpeet Pietarissa ja Riiassa

Latviassa ja Venäjällä heikko demografinen tilanne on lisännyt keskustelua seksuaali- ja kansalaisoikeuksista sekä valtion merkityksestä niiden toteuttamisessa. Väestöpolitiikassa näkyy yhteiskunnallinen tilanne sekä sen kyky ja mahdollisuudet huomioida nuorten perhesuunnitteluun liittyviä tarpeita. Huomion kohteena on myös palvelujärjestelmä ja siinä toteutuva yksilöllinen taso. Tutkin perhesuunnittelua kokonaisvaltaisesti, mikä ilmenee erilaisten polkuriippuvuuksien tarkasteluina. Mielenkiintoiseksi kohteen tekee entisten sosialististen valtioiden erityislaatuisen murroksen läpikäyminen. Perhesuunnittelu on osa seksuaali- ja ihmisoikeuksia. Siihen kuuluu seksuaaliterveydestä tiedottaminen ja ohjaus sekä siihen liittyvät toimenpiteet. Perhesuunnittelu sisältää niin sosiaaliset, kasvatukselliset kuin lääketieteellisetkin näkökulmat. Siihen liitetään myös moraalisia ja taloudellisia näkemyksiä, sekä politiikkaa ja henkilökohtaisuutta. Tutkimustehtäväni on nuorten perhesuunnittelun esteet ja tarpeet Riiassa ja Pietarissa. Sovellan metodologisena lähestymistapana sosiaalihistoriallista ja etnografista tutkimusotetta, jolloin perinteen vaikutusten, kulttuuristen rakenteiden ja yksilöllisten toimintatapojen ymmärtäminen mahdollistuu. Aineisto koostuu viranomaishaastatteluista sosialismin kaudella toteutuneesta sekä nykyisestä perhesuunnittelusta ja nuorten haastatteluista Pietarissa ja Riiassa. Perehdyn myös lisääntymisterveyteen liittyviin sanomalehtiartikkeleihin sekä Latviassa että Venäjällä. Lisäksi havainnoin seksuaalineuvontatilanteita Pietarissa. Sekä sosialismin aikana että nykyään painottuvat väestönkasvun odotukset, joita tuetaan sukupuoli- ja moraalikasvatuksen avulla. Perhesuunnittelun esteiden analyysin tuloksissa on nähtävissä sosiaalisten olosuhteiden ja rakenteiden merkitys. Jälkisosialistisesta riskiyhteiskunnasta puuttuvat yhteiskuntaan integroitumisen mahdollistavat instituutiot. Tämä ilmenee yhteiskunnallisena vastuuttomuutena. Universaalit palvelut ovat suurelta osin peräisin sosialismin ajalta. Kaupalliset yritykset tekevät lähinnä teknisiä, yksittäisiä ehkäisyvälineisiin liittyviä interventioita nuorten elämään. Teini-ikäiset jätetään oman harkintansa varaan. Latviassa perhesuunnitteluun liittyvä ennalta ehkäisevä toiminta on huomioitu uudessa lisääntymisterveyslaissa, mutta sen heikko toteutus tuo sen lähelle neuvostoaikaista kulttuurikonventiota, jossa määrällisillä suoritteilla ja sekundaaripreventiolla on arvoa. Venäjällä voimavarat kohdentuvat jälkihuollon palveluihin. Foucaultin valta-analyysi kertoo strategiasta, jossa ihminen sisäistää vallankäytön osaksi omaa ajatteluaan ja toimintaansa. Tässä näkökulmassa yksilöllinen, yhteiskunnallinen ja historiallinen ulottuvuus limittyvät toisiinsa. Vallan muodot ovat yhteiskunnan rakenteissa. Väestöpolitiikan avulla tuotetaan tietoa ja muovataan hallitsemisen kohteita. Osa haastatelluista nuorista omaksui yhteiskunnan passiivisuuden osaksi omaa toimintaansa. He eivät tiedostaneet palvelujärjestelmän puutteita eivätkä kyseenalaistaneet sen oikeutusta. Myös lehtiartikkelit ja viranomaishaastattelut tukivat osittain seksuaalikasvatuksen sivuuttamista. Silloin hyväksyttävänä totuutena pidettiin väestöpolitiikkaa, jossa on annettu tilaa populistisille suuntauksille. Sekä Latviassa että Venäjällä ilmaistiin tavoitteita väestön kasvusta. Kansainvälisten seksuaalioikeuksien maihinnousu ei ole poistanut ääri uskonnollisten ja osittain kansalaisjärjestöjen puitteissa tapahtuvaa perhesuunnittelun vastustusta. Näissä suuntauksissa vaikutetaan ihmisten moraaliin ja vastustetaan yhteiskunnan interventioita kieltämällä seksuaalikasvatus. Sosialismin aikana sosiaali- ja terveydenhuoltoa toteutettiin totalitaristisessa, suljetussa yhteiskunnassa tiukasti rajatuilla voimavaroilla. Tuolta ajalta peräisin oleva viranomaisten yleinen medikalisoitunut ja tekninen lähestymistapa estää osittain nuoren valtaistumista. Vieläkin heikko tiedottaminen ja puutteellinen koulutus vaikuttavat ammattilaisten keskuudessa. Yksi haitallisista perhesuunnitteluun kuuluvista uskomuksista oli hormonaalisen ehkäisyn aiheuttamat ongelmat. Lisäksi pelättiin heikkotasoisesti tehtyjen aborttien aiheuttavan hedelmättömyyttä. Uskomukset ovat eläneet vieläkin, kun osa asiantuntijoista kannusti ensimmäisen raskauden päättymistä synnytykseen. Näillä käsityksillä on ollut taipumus siirtyä sukupolvelta toiselle myös kansalaisten keskuudessa. Sukuyhteisöjen ja verkostojen oleellinen merkitys teini-ikäisen arjessa ja selviytymisessä painotti perinteistä sosialisaatiota. Uskomusten lisäksi nuorten heikko taloudellinen tilanne on ohjannut heitä ehkäisyssä luonnonmenetelmien käyttöön. Neuvostoaikainen seksuaalikielteisyyden perinne on vaikuttanut myös sukupolvien kyvyttömyyteen keskustella aiheesta. Yleisen ennaltaehkäisevän neuvonnan puuttuminen on suunnannut suurta osaa nuoria mallioppimiseen, jossa esimerkit ovat nousseet satunnaisista löydöistä. Toisaalta työntekijöiden neuvokkuus ja aloitteellisuus erilaisissa ohjaamistilanteissa, toimintatavoissa ja instituutioiden perustamisissa kuvaavat eettistä vastuunottoa ja paneutumista nuorten perhesuunnittelun toteutumiseen sekä sen mahdollisuuksiin. Perhesuunnitteluun liittyvän tiedonsaannin parantamiseksi viranomaiset ovat aloittaneet nuorten vertaisryhmiä. Lisäksi yhtenä uutena virallisena lähestymistapana oli neuvostoaikana kielletty psykoterapeuttisen suuntauksen avoin käyttöönotto. Myös nuorille suunnattuja palveluja niin lainsäädännön kuin instituutioiden tasolla on saatu aikaan. Nämä myönteiset tapaukset jäivät kuitenkin yksittäisiksi, osittain joidenkin työntekijöiden omakohtaisen sitoutumisen varaan toimiviksi. Tutkimuksessa nousee esiin yhteiskunnan vastuu erityisesti haavoittuvien ryhmien kohdalla. Nuoret ovat tiedoiltaan ja kokemuksiltaan heikossa asemassa. Sosiaalipoliittisesta näkökulmasta julkisilla ja ennaltaehkäisevillä palveluilla on keskeinen merkitys etenkin niiden kohdalla, jotka tarvitsevat runsaasti palveluja. Usein tähän ryhmään kuuluvat ovat passiivisia tiedon hakijoita. Tutkimus tuo esille perhesuunnittelun palvelujärjestelmään ja sen kohderyhmään kuuluvan moniulotteisuuden, jossa toisiinsa nivoutuvat kulttuuriset myytit, uskomukset, tabut, toimintatavat ja tietämys. Näiden polkujen avaaminen tässä tutkimuksessa edistää perhesuunnittelun esteiden tunnistamista ja niihin soveltuvien ratkaisukeinojen löytymistä.Russian Roulette – The Obstacles and Needs of Young People in Family Planning in St. Petersburg and Riga In Latvia and Russia the challenging demographic situation has increased discussion regarding the government’s role in the implementation and protection of sexual and human rights. In demographic politics one can see the social situation and its´ possibilities to support young people with their family planning needs. The focus of research is also on the structure of services at the individual level. I study family planning from a holistic viewpoint, in which different interdependent paths appear. An interesting object of focus is the unique transition of the former Soviet Union. Family planning is part of sexual and human rights. Guidance and counseling are both activities which belong to it. Family planning includes social, educational and medical perspectives. An understanding of morals and economics as well as policy and personal viewpoints are also included. My focus is on the obstacles and needs of young people in Riga and St. Petersburg. My approach is social historical and ethnographic. With the help of these frameworks, traditional, cultural and individual actions are possible to understand. The empirical data includes information from interviews with both authorities´ and young peoples´ in Riga and St. Petersburg. It includes newspaper articles related to the demographic situation in Latvia and Russia as well as observation of sexual education practices in St. Petersburg. In both the soviet times as well as today, the emphasis has been on the expectation of population growth supported by moral and gender education. The significance of the social conditions and the structure of society can be seen in the results of the analysis. Institutions which allow for integration in post socialist risk society are missing. This is manifested in social irresponsibility. Universal services are mostly a heritage from the socialist era. Market oriented services offer only limited technical individual interventions in family planning such as contraception methods. Youngsters are left to their own devices. In Latvia preventive methods are taken into account through a law of reproductive health, but its´ weak implementation resembles earlier socialist cultural conventions, in which quantitative output and secondary prevention had value. In Russia the emphasis is on aftercare services. Foucault´s analysis tells about a strategy in which a person internalizes power as part of her/his own understanding, thoughts and activities. In this perspective the individual, societal and historical levels are linked together. The forms of power are in the structure of society. With the help of demographic policy, information is produced and governance aims are shaped. Some of the young interviewees adopted passivity towards society as part of her/his own activity and didn´t question its´ justification. They didn´t recognize the shortage of services. In some of the newspaper articles and interviews of authorities there was support to get rid of sexual education. This gives space to populist viewpoints and ignores sexual and gender minorities´ rights. In both countries the objective is population growth. An awareness of international sexual rights has increased, but the role is limited, because some religious groups have resisted sexual education and other forms of family planning services. By denying sexual education as a social intervention there is an influence on the morals of the citizens. During socialism, social welfare and public health care was implemented in a totalitarian closed society governed by limited resources. Since that time specialists have adopted a medicalized and technical approach, which prevent youngsters´ empowerment. Weak guidance and incomplete education continue to influence professionals. One harmful belief, which guided the actions of authorities, was difficulties caused by hormonal contraception. In addition, people as well as specialists were afraid of infertility caused by abortion. The belief is still alive, as some specialists encourage that the first pregnancy should conclude in childbirth. This view has had a tendency to pass from generation to generation also among individuals. Traditional socialization is emphasized within the significant networks of relatives and the surrounding networks for teens in managing their daily lives. Besides these beliefs, the weak economic situation guides them to use natural contraception methods. From a socialist tradition, negativity towards sexuality influenced the inability to talk about it. Lack of general preventive guidance leads many young people towards model learning, in which examples are observed coincidentally. On the other hand, the inventiveness and initiative of the authorities in different situations, following different, procedures and in the establishment of family planning organizations tells us about the ethical sense of responsibility towards young people and the implementation of family planning and its´ possibilities. To improve the information supply related to family planning, the authorities have set up peer groups for young people. In addition, one of the new official approaches, which was forbidden during Soviet times is psychotherapy. Also services directed by law via institutions towards young people were mainly individually oriented, which was supported partly due to worker commitment. The goal of this research is to arouse society´s sense of responsibility particularly towards vulnerable groups. Young people are, with their limited knowledge and experience, in a relatively powerless situation. From a social political perspective, the public and preventative services have an essential importance particularly among those, who need a myriad of services and they are passive applicants of information. The research highlights the multidimensionality of the services and their target group, in which cultural myths, belief, taboos, activities and knowledge are linked together. The goal to opening these paths in this research was to improve the recognition of obstacles and to find solutions.Siirretty Doriast

Vanhoillislestadiolaisuus rakentamassa aktiivista kansalaisuutta : Sisällönanalyysi vanhoillislestadiolaisessa Päivämies-lehdessä tuotetusta kansalaisuuskäsityksestä

Tässä tutkimuksessa tarkastelen vanhoillislestadiolaisuudessa esiintyvää käsitystä aktiivisesta kansalaisuudesta. Tutkimuksen tavoitteena on ammentaa tiiviin uskontoyhteisön, ja uskonnon ylipäätään, merkitystä ihmisen kansalaisuuden muodostumisessa. Kansalaisuus ymmärretään tässä yhteydessä laajasta näkökulmasta katsottuna moninaisena prosessina, joka tapahtuu ja muodostuu julkisella ja yksityisellä alueella. Useasti kansalaisuuskeskusteluissa huomio keskittyy koulutukseen ja valtion tuottamaan kansalaisuuteen ja näin ollen uskonnon merkitys jää vähemmälle huomiolle. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä toimii kansalaisuuden teoretisointi, ja niistä sekä muusta kirjallisuudesta, johdettu aktiivisen kansalaisuuden määritelmä. Tutkimus on laadullinen teorialähtöinen sisällönanalyysi. Aineistona on vanhoillislestadiolaisuuden äänenkannattaja Päivämies-lehden vuosikerta vuodelta 2019. Päivämies-lehti on yksi suurimmista Suomessa viikoittain ilmestyvistä herätysliikelehdistä. Päivämies-lehdessä tuodaan esille ajankohtaisia uutisaiheita sekä lehdellä tavoitellaan vuorovaikutteisuuden ja sitä kautta osallistumisen lisäämistä. Tutkimus osoittaa vanhoillislestadiolaisen aktiivisen kansalaisuuskäsityksen muodostuvan kolmesta kansalaisuusmuodosta: työkansalaisuus, demokratia- ja ilmastokansalaisuus sekä perhekansalaisuus. Työkansalaisuus kuvaa vanhoillislestadiolaisuudessa tuotettua aktiivisen kansalaisuuden käsitettä palkkatyön ja yrittäjyyden kautta. Työ näyttäytyy kansalaisen velvollisuutena ja oikeutena. Demokratia- ja ilmastokansalaisuus puolestaan liittyvät pitkälti kansalaisten vastuuseen ja vastuunkantamiseen poliittisen järjestelmän sekä ilmastonmuutoksen kannalta. Perhekansalaisuus hahmottuu julkisen ja yksityisen välimaastoon, jossa perhe nähdään merkittävänä aktiivisen kansalaisuuden toimintakenttänä. Tutkimustulokset auttavat ymmärtämään vanhoillislestadiolaisen yhteisön toimintaa osana yhteiskuntaa ja näin ollen tuoden kansalaisuuskeskusteluun uskonnon näkökulman