The Springs Of Democracy

During the First World War, conflicts between the people’s sacrifices and their political participation led to crises of parliamentary legitimacy. This volume compares British, German, Swedish and Finnish debates on revolution, rule by the people, democracy and parliamentarism and their transnational links. The British reform, although more about winning the war than advancing democracy, restored parliamentary legitimacy, unlike in Germany, where Allied demands for democratisation made reform appear treasonous and fostered native German solutions. Sweden only adopted Western political models after major confrontations, but reforms saw it embark on its path to Social Democracy. In Finland, competing Russian revolutionary discourses and German- and Swedish-inspired appeals to legality brought about the deterioration of parliamentary legitimacy and a civil war. Only a republican compromise imposed by the Entente, following a royalist initiative in 1918, led to the construction of a viable polity

Miten edustuksellinen demokratiamme on muuttumassa? Digitaalisen käsitehistorian näkökulma

Recent concerns about representative democracy being in crisis should be related to longer-term histories of ‘representation’ and ‘democracy’. Conceptual history analyses diachronic change and synchronic contestability of such key terms. Digital history can help understand evolvement in tensions over popular representation and representatives' changing perceptions on their parliamentary role. N-gram analyses and visualizations of relative word frequencies reveal long-term patterns and justify selections for qualitative analysis. Contextualising close reading shows how representative democracy has been increasingly complemented with participatory and direct democracy in the UK parliament, for instance, since the 2000s. These observations lead to questions on parallel developments in other European countries

Diskurssit osana sisällissotaan johtanutta poliittista prosessia

Vastine dosentti Antti Kujalan arvioon Pasi Ihalaisen kirjasta: The Springs of Democracy. National and Transnational Debates on Constitutional Reform in the British, German, Swedish and Finnish Parliaments, 1917–1919. Studia Fennica Historica 24. SKS 2017

Suomalaisen kansanvallan ja parlamentarismin legitimiteettikriisi 1917−19 kansainvälisessä kontekstissa

Miten yleisen äänioikeuden mallivaltiona pidetystä Suomesta tuli ensimmäisen maailmansodan loppuvaiheessa niin ruotsalaisille, saksalaisille kuin briteillekin varoittava esimerkki poliittisen järjestelmän kriisistä? Entä miten Suomessa onnistuttiin sisällissodan jälkeen saavuttamaan valtiosääntökompromissi, jonka pohjalle rakentui ”maailman vakain valtio”? Mitä voisimme vuosien 1917−19 kokemuksista edelleen oppia

Proletariaatin vallasta yhteistyöhön porvarillisten demokraattien kanssa: SDP:n eduskuntaryhmä demokratian määrittelijänä 1917–1920

Pasi Ihalainen tarkastelee artikkelissaan vuosien 1917–1920 eduskunta- ja lehdistöpuhetta diskurssihistoriallisesta näkökulmasta. Hän osoittaa, miten molemminpuolinen epäluottamus ja kärjistynyt retoriikka osaltaan vaikuttivat sodan syttymiseen ja miten sodan jälkeen työväenliikkeen maltillisempi siipi päätyi yhteistyöhakuisempaan linjaan ja parlamentarismiin

Conceptual history as an approach

Peer reviewe

Building and Testing a Comparative Interface on Northwest European Historical Parliamentary Debates : Relative Term Frequency Analysis of British Representative Democracy

Peer reviewe

Building and Testing a Comparative Interface on Northwest European Historical Parliamentary Debates : Relative Term Frequency Analysis of British Representative Democracy

Peer reviewe

Vertais- ja itsearvioinnin käyttö yliopistollisessa historianopetuksessa: tapaustutkimus menetelmäopetuksen opetuskokeilusta

This article focuses on peer and self-assessment in academic history education. Most of the assessment at Finnish universities is still about measuring how well students can answer to questions put forth by their teachers. Assessment is nearly always a vertical, teacher-centered process in which students simply get a grade, hardly participating in the process. While ways and even purposes of teaching have changed, assessment has resisted changes with striking persistence. Yet, existing research points out that assessment is a key element in how students learn. Our aim was to experiment with peer and self-assessment by structuring an advanced level course in which students would do the grading and teachers would only participate by forging the guidelines for assessment. We found out that students were motivated, felt they learned better and, finally, were capable of producing assessments that were surprisingly similar to those of teachers. Furthermore, students were more ready to accept suggestions for improvement from their peers than from the teachers.Analysoimme tässä artikkelissa yliopistollisessa historianopetuksessa toteutettua kokeilua, jossa tarkastelimme vertais- ja itsearvioinnin vaikutuksia oppimiseen sekä niiden sovellettavuutta historian alalla. Historiassa arviointi on varsin usein merkinnyt opettajajohtoista tietojen omaksumisen mittaamista. Tavoitteenamme on ollut tuottaa tietoa vertais- ja itsearvioinnista sekä historianopiskelijoiden edellytyksistä ja kyvystä arvioida omaa ja vertaistensa oppimista. Kokeilu toteutettiin simuloimalla ammattitutkijoiden läpikäymää tutkimusprosessia. Kurssi pidettiin Jyväskylän yliopistossa

Aika kielipolitiikassa. Päivälehtien nettikeskustelujen historiakäsitysten analyysi

This article focuses on the arguments for and against the compulsory study of Swedish in the Finnish school system by analyzing Internet discussion forum debates of three daily newspapers. We particularly focus on arguments utilizing consciousness and conceptions of history and time. The data has been collected from the Internet discussion fora of Helsingin Sanomat, Hufvudstadsbladet and Vasabladet between October 8–14, 2010. The debates have been analyzed both textually and from an historical perspective in relation to the past, present and future time. A prominent characteristic in the debates is a denial of the significance of history as a language political argument. Another significant result is the use of globalization, as opposed to a Nordic orientation, as an argument against compulsory Swedish. A third result is the strong individualistic argumentation, which links with the denial of the significance of history. Our results suggest there is a need for the development of history education at schools, emphasizing the history of ideas and cultural history beside political and economic history, and integrating the teaching of languages and history.Analysoimme tässä historiantutkijan, koulutustutkijan, kielentutkijan ja kielikoulutuspolitiikan tutkijan yhteistyönä syntyneessä artikkelissa ruotsinopetuksen pakollisuuteen ja vapaaehtoisuuteen liittyviä argumentteja Helsingin Sanomien, Hufvudstadsbladetin ja Vasabladetin verkkokeskustelupalstoilla ajalla 8.14.10. 2011 käydyissä keskusteluissa. Keskitymme historiaan perustuvien argumenttien käyttöön ja niiden kyseenalaistamiseen sekä nykyhetken ja tulevaisuuden näkymien tuottamaan aikajatkumoon ja sen katkoksiin. Yksi keskeisimmistä keskustelun juonteista on historian merkityksen kieltäminen kielipoliittisessa argumentoinnissa. Toinen näkökulma liittyy globalisaation käyttöön argumentoinnin tukena silloin, kun ruotsin pakollisuutta vastustetaan ja pyritään irrottautumaan suuntautumisesta Pohjoismaihin. Kolmas tapa perustella näkemyksiä on yksilön henkilökohtaisten kokemusten käyttö argumentoinnin voimana. Myös tämä keino liittyy historian merkityksen kieltämiseen. Tuloksemme viittaavat siihen, että historian opetuksessa olisi painotettava politiikan ja talouden rinnalla myös aate- ja kulttuurihistoriallisia näkökulmia, ja samalla huomioitava kielen ja kielenkäytön keskeinen identiteettiä rakentava tehtävä