“Vähemmän ja parempaa lihaa” -konseptin ilmeneminen suomalaisten luonnonlaidunlihan ostajien arvoissa ja teoissa

Maailmassa kulutetaan enemmän lihaa kuin koskaan ennen, mikä aiheuttaa yhä enemmän sosiaalisia, ympäristöllisiä ja taloudellisia ongelmia. Viime aikoina useat tutkijat ovat tarkastelleet kuluttajien halukkuutta ja kykyä muutokseen, ja paljon toivoa on asetettu kuluttajien rooliin aktiivisena osallistujana kestävässä ravitsemusmuutoksessa. Siksi monia kuluttajalähtöisiä strategioita on kehitetty auttamaan lihankulutuksen vähentämisessä ja edistämään siirtymistä pienempiin määriin eläinperäisiä ruokia viemättä muutosta äärimmäisyyksiin (ei lihaa/vegaani-ideologia). "Vähemmän ja parempaa" on yksi näistä strategioista. Se rohkaisee paitsi syömään vähemmän lihaa myös korvaamaan jäljellä olevan lihan "paremmalla" lihalla, jolla on positiivisia vaikutuksia ympäristöön sekä yhteiskuntaan, ja jonka mahdolliset negatiiviset vaikutukset ovat mahdollisimman pieniä. Tässä yhteydessä "paremmalla lihalla" tarkoitetaan ekstensiivisesti tuotettua luonnonlaitumella kasvatettua naudanlihaa (luonnonlaidunlihaa), jolla on positiivisia vaikutuksia esimerkiksi eläinten hyvinvointiin, biodiversiteettiin sekä viljelijöiden toimeentuloon. Tämän tutkimuksen tavoitteena on ymmärtää, millainen yhteys "vähemmän" ja "paremman" välillä on luonnonlaidunlihan ostajien keskuudessa, ja onko heidän kulutustottumuksissaan tilaa kestävälle muutokselle. "Vähemmän ja parempaa" on suhteellisen uusi strategia, eikä sitä ole aiemmin tutkittu niiden kuluttajien näkökulmasta, jotka jo valitsevat ”parempaa lihaa”. Aineisto kerättiin yhteistyössä Bosgård-nimisen maatilan kanssa, joka tuottaa luomu-luonnonlaidunlihaa. Aluksi tilan asiakkaille lähetettiin sähköpostikysely, joka sai 126 vastausta. Tämän jälkeen kuutta vastaajaa haastateltiin. Tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että vaikka paremman lihan ostamisella ja vähemmän lihan syömisellä on selvä yhteys, sillä on myös kääntöpuolensa: monet kuluttajat syövät entistä enemmän lihaa ”paremman” lihan ollessa helposti saatavilla. Lihan vähentämisen motiivit vaihtelevat suuresti, eivätkä ympäristösyyt ole niiden kärjessä. Vaikuttaa siltä, että lihansyönnin vähentämistä luonnonlaidunlihan ostajien keskuudessa varjostavat mielihyvälähtöisyys, lihantuotannon negatiivisten vaikutusten laajuuden heikko ymmärrys, vahva luottamus suomalaiseen lihantuotantoon nykyisellään sekä polarisoituneen tiedon ja asenteiden aiheuttama vastustus. Vaikka useat osallistujat olivat löytäneet heille sopivia kestävämpiä ruokailuratkaisuja, muutos ei välttämättä ole laajuudeltaan riittävä. Tämä tutkimus kyseenalaistaa, voiko "vähemmän ja parempaa" olla riittävän vahva ratkaisu tukeakseen kestävää ravitsemusmuutosta sellaisena kuin se on tällä hetkellä esitetty.More meat is consumed in the world than ever before causing an intensifying number of social, environmental, and economic problems. Lately, consumers’ willingness for change has been examined by several scholars. Plenty of hope is placed on the consumers’ role as active participants in the sustainable nutrition transition. Therefore, many consumer-based strategies have been conceptualized to reduce meat consumption and thus enhance the transition to less animal-based proteins without taking it to the extreme (no meat/vegan ideology). “Less and better” is one of these strategies. It encourages, not only to eat less meat but also to replace the remaining meat with “better” meaning meat with positive outcomes and smaller negative environmental and social impacts. In this context “better meat” refers to extensively produced natural pasture-raised beef (luonnonlaidunliha) which has positive impacts on for instance animal wellbeing, biodiversity, and farmers’ livelihoods. This research aims to understand if buyers of “better meat” make linkages between “less” and “better” and whether they perceive the need for a sustainable protein transition. Being a relatively new approach, “less and better” has not been studied before from the perspective of consumers who already choose “better”. The data were collected in cooperation with Bosgård farm, which produces natural pasture-raised beef. Firstly, an email survey was sent out to the customers of the farm receiving 126 responses and secondly, six consumers were interviewed to gather a more in-depth understanding of the consumer perspectives. The results suggest that while a clear linkage between buying better and eating less exist, it also has a reverse side; many consumers are consuming more meat due to the access to what they perceive as better. The motives for meat reduction vary widely yet environmental and climate change reasons have not reached a significant position. It seems that meat reduction amongst the buyers of “better” meat is shadowed by pleasure orientation, lack of understanding of the scope of negative impacts of meat production and of the message “less meat”, high trust in Finnish meat production as such, and resistance to change caused by polarized information and attitudes. Even though many participants had found ways to incorporate more sustainable eating habits into their everyday lives and meat's position at the top of the food hierarchy is slowly changing, the results do not seem to correspond to high expectations held by the proponents of the concept. Though this is a small study, it questions a validity of the claim that “less and better” can be a sufficiently strong solution to support a sustainable nutrition transition in the way it is currently being presented

Imatran Seudun Sähkö Oy:n jakeluverkon maadoitusten nykytilan selvitys ja toimenpide-ehdotukset

Työn tarkoituksena oli selvittää Imatran Seudun Sähkö Oy:n omistaman jakelu-verkon maadoitusten nykytila mittausten avulla ja pohtia parannusehdotuksia, mikäli maadoitusjännitteiden arvot ylittävät standardissa SFS 6001 määritellyt suurimmat sallitut arvot. Mittausten piiriin kuuluvien muuntopiirien maadoitukset mitattiin käännepiste-menetelmällä pääosin kesän 2010 aikana. Tulosten perusteella liian suuret maadoitusjännitteet ovat ongelma valtaosassa muuntopiireistä. Maadoitusjän-nitteiden pienentämiseksi tutkittiin eri vaihtoehtoja standardien SFS 6000 ja SFS 6001 reunaehdot huomioiden. Tarkasteltaviksi vaihtoehdoiksi valittiin maasulkuvirran keskitetty kompensointi, lisämaadoitusten asentaminen ja releasetteluiden muutokset. Tarkastelussa käytettiin apuna verkkotietojärjestelmää, keskeytyslaskennan tuloksia, kustannuslaskelmia sekä parasta mahdollista tietoa jakeluverkon tule-vaisuuden muutoksista. Tulosten pohjalta päädyttiin suosittelemaan keskitetyn kompensointilaitteiston investointia Saarlammen sähköasemalle, jolla saadaan sekä maadoitusjännit-teet riittävän alhaiselle tasolle että säästöjä vähentyneinä keskeytyskustannuk-sina. Imatran alueen sähköasemien kohdalla lisämaadoitusten rakentaminen yhdessä releasettelujen kanssa osoittautui nykytilanteen perusteella varteen-otettavaksi vaihtoehdoksi. Kuitenkin epävarmuus laskennassa käytettyjen muuttujien ja tulevaisuuden suhteen vaikeuttaa investointipäätöksen tekoa. Vennonmäen ja Syyspohjan sähköasemien tapauksessa kompensointi ei osoittautunut kannattavaksi keskeytyskustannusten suhteen ja lisämaadoituksista aiheutuneet kustannukset nousisivat kohtuuttoman suuriksi. Suurista investointikustannuksista ja laskelmien epävarmuustekijöistä johtuen näiden kahden sähköaseman tapauksessa eri menetelmien uudelleenarviointi muutaman vuoden kuluttua nähtiin tarpeellisena ennen varsinaisen toimenpiteen valintaa.The purpose of this study was to determine the present state of the earthings of Imatran Seudun Sähkö Ltd.’s distribution network with the ground connection resistance measurements and to examine amendments if the values exceed maximum ratings defined in the SFS 6001 standard. The earthing of the transforming districts that were part of this study were measured with a fall-of-potential method mainly during the summer 2010. Based on the results, the earthing voltages cause a problem in majority of the transforming districts. Different options for reducing earthing voltages were re-searched taking into account the boundary conditions of the standards SFS 6000 and SFS 6001. The chosen methods were central compensation of earth fault currents, installation of additional earthings and reconfiguration of the relays. The examination was done with the help of network information system, the results of outage and cost calculations and the best possible knowledge of distribution network’s future changes. Based on the results, investment in central compensation of earth fault currents for Saarlampi substation seemed a viable solution which makes it easier to achieve sufficiently low earthing voltage levels but also brings savings as reduced outage costs. For the substations in the Imatra region the combination of installation of additional earthings and reconfiguration of the relays proved to be an option worthy of consideration on the basis of the present state. However uncertainty in terms of the parameters used in calculation and the future may complicate the investment decision. In the case of Vennonmäki and Syyspohja substations central compensation of earth fault currents did not prove to be a cost-effective solution in terms of outage costs, and costs of additional earthings would rise unreasonably high. Due to high capital costs and uncertainty factors of the calculations, reassessment of the methods after a few years was seen necessary before choosing the actual measure

Making of preventive maintenance program for automation devices in the fiber line of the pulp mill of Sunila

Kunnossapito on yksi suurimmista teollisuusyrityksen kustannuksista pääoma- ja raaka-ainekustannusten jälkeen, minkä johdosta kunnossapitotoiminnan tehokkuus on yritykselle niin tärkeää. Ennakkohuollon määrä tuotantolaitosten kunnossapidossa on kasvanut tasaisesti. Ennakkohuolto on osa koko yrityksen systemaattista toimintaa, eikä sitä pidä hoitaa erillisenä toimintona muusta kunnossapidosta, vaan sen pitäisi nivoutua päivittäisiin toimiin. Työn tavoitteena on selvittää kuinka ennakkohuolto-ohjelma laaditaan tukemaan kunnossapitoa. Työ jakaantuu kahteen osaan. Kirjallisuustutkimusosassa selvitetään mitä kunnossapito on ja minkälaisia kunnossapitolajeja on olemassa. Lisäksi tutustutaan riskianalyysimenetelmiin. Toisessa osassa käydään läpi ennakkohuolto-ohjelman laatimisen haasteita työn eri vaiheissa. Tutkimus osoittaa, että ennakkohuolto-ohjelman laatiminen on työläs prosessi, joka vaatii paljon asioihin perehtymistä. Parhaaseen lopputulokseen ennakkohuolto-ohjelman toimivuuden kannalta päästään tekemällä tiivistä yhteistyötä eri henkilöstöryhmien kanssa. Hyvä ennakkohuolto-ohjelma on lopulta kompromissi kaikkien eri tahojen kesken. Tutkimuksen perusteella voidaan olettaa, että hyvin toimiva ennakkohuolto-ohjelma auttaa ehkäisemään laiterikkoja. Samalla se myös selkeyttää kunnossapidon töiden suunnittelua ja antaa mahdollisuuden huoltotöiden historiatietojen tallennukseen

Tehdassimulointi työkaluna valmistavassa teollisuudessa

Tehdassimulointi on tuotannonsuunnittelussa- ja ohjauksessa käytettävä työkalu, jossa tutkittavana olevasta järjestelmästä luodaan digitaalinen malli. Tälle mallille voidaan suorittaa testejä ja siihen voidaan tehdä muutoksia häiritsemättä varsinaisen järjestelmän toimintaa. Tehdassimulointi pohjautuu tapahtumapohjaiseen simulointiin (engl. Discrete event simulation, DES), jossa valmistusjärjestelmässä esiintyvät työvaiheet esitetään diskreetteinä tapahtumina, joiden välillä malli pysyy muuttumattomana. Työn tavoite on selvittää tehdassimuloinnin sovelluskohteita valmistavassa teollisuudessa, tutkia millaisia hyötyjä simuloinnilla voidaan näissä tapauksissa saavuttaa ja mitä haasteita sen käyttämiseen liittyy. Tämän lisäksi työn tavoite on selvittää, kuinka tyypillinen simulaatiotutkimus toteutetaan ja mistä vaiheista se koostuu. Työ toteutetaan pääasiassa kirjallisuustutkimuksen muodossa. Työn teoriaosassa hyödynnetään vertaisarvioituja tieteellisiä artikkeleita, konferenssijulkaisuja ja tehdassimulointiin liittyvää kirjallisuutta. Simuloinnin sovelluskohteita esitettäessä aineistona hyödynnetään myös tapaustutkimuksia, joiden osalta tuodaan esille niiden tavoitteet, tulokset ja saavutetut hyödyt. Sovelluskohteita tutkitaan ainoastaan tapahtumapohjaisen simuloinnin näkökulmasta, ja käyttökohteet rajoittuvat vain valmistavaan teollisuuteen. Sovelluskohteiden osalta keskitytään tarkemmin simuloinnin hyödyntämiseen valmistusteknisessä suunnittelussa ja operatiivisessa toiminnassa. Simulaatiotutkimukselle saatiin määriteltyä päävaiheet, joista työssä tarkastellaan tarkemmin neljää: tutkimusongelman muodostamista, datan keräämistä, verifiointia ja validointia sekä implementointia ja tutkimuksen päättämistä. Vaiheisiin liittyviä haasteita tuotiin esille sujuvan simulaatiotutkimuksen toteuttamiseksi. Tutkimustulokset osoittavat, että valmistavan teollisuuden yritys voi tehdassimuloinnin avulla tehostaa tuotannonsuunnittelua- ja ohjaustaan, ja saavuttaa kilpailuetua muihin yrityksiin nähden. Simuloinnin avulla voidaan havaita tuotannon pullonkauloja ja vähentää niiden vaikutusta, tasapainottaa eräkokoja, vertailla erilaisia materiaalinkuljetusstrategioita tai optimoida tuotantoa energiankulutuksen näkökulmasta. Tämän lisäksi tuloksissa korostui tehdassimuloinnin visuaalisuus, joka auttaa sekä päätöksenteossa että yhteisymmärryksen luomisessa

Yhteistoiminnallinen oppiminen : STAD-menetelmän käyttö lukion kemian opetuksessa

Lukion kemian opetuksessa voidaan käyttää monia erilaisia opetusmenetelmiä ja opetuksellisia keinoja. Tarkoituksena kuitenkin on, että näiden menetelmien avulla opiskelijat saavuttaisivat lukion opetussuunnitelman perusteissa määritetyt kemian sisällölliset sekä laaja-alaiset tavoitteet. Näihin laaja-alaisiin tavoitteisiin kuuluvat esimerkiksi vuorovaikutusosaamisen taidot. Yhteistoiminnallinen oppiminen sisältää monia opetusmenetelmiä, joiden avulla voitaisiin päästä sisällöllisten tavoitteiden lisäksi myös näihin vuorovaikutusosaamisen tavoitteisiin. Yhteistä näille kaikille menetelmille on niiden pohjautuminen yhteistoiminnallisen oppimisen perusperiaatteisiin, joita ovat positiivinen keskinäinen riippuvuus, yksilöllinen vastuu, yhtäläinen osallistuminen, samanaikainen vuorovaikutus, kasvokkainen vuorovaikutus, yhteistyötaitojen oikeanlainen käyttö sekä ryhmätyöskentelyn prosessointi. Yksi mahdollinen lukio-opetukseen sovellettava yhteistoiminnallisen oppimisen menetelmä on STAD-menetelmä. Tässä menetelmässä on kyse tiimioppimisesta, jossa kaikki ryhmän jäsenet ovat vastuussa niin omasta kuin muidenkin oman ryhmänsä jäsenten oppimisesta. Menetelmän toteutus lähtee liikkeelle oppimistavoitteiden ja niiden pisteyttämisen selostamisesta. Tämän jälkeen opettaja opettaa tunnilla käytävän asian, ja opiskelijat opiskelevat näitä ennalta määritetyissä oppimisryhmissä. Lopulta kuitenkin jokainen opiskelija tekee kurssilla suoritettavat kokeet itsenäisesti. Jokaisen opiskelijan koetulos pisteytetään ja ryhmän jäsenten koetulosten pisteet lasketaan yhteen. Jos pistemäärä ylittää alussa tavoitteeksi asetetun pistemäärän, ryhmä palkitaan. STAD-menetelmän käyttöä lukion kemian opetuksessa on tutkittu vielä hyvin vähän. Kuitenkin saatavilla olevat tutkimukset osoittavat potentiaalia STAD-menetelmän avulla saavutetuista hyödyistä. Erään tutkimuksen mukaan STAD-menetelmällä opetettujen opiskelijoiden oppimistulokset ovat olleet keskimääräisesti vähän parempia, mitä kontrolliryhmien opiskelijoiden oppimistulokset. Lisäksi STAD-menetelmällä on saavutettu joitain opetussuunnitelmassa lueteltuja laaja-alaisia tavoitteita tai muita hyötyjä. Tällaisia ovat esimerkiksi parantuneet ryhmätyöskentelytaidot ja sosiaaliset taidot sekä lisääntynyt motivaatio koulua kohtaan. STAD-menetelmä ja yleisestikin yhteistoiminnallinen oppiminen ovat siis osoittaneet runsaastikin positiivisia tuloksia. Kuitenkin varsinkin suomalaisten tutkimusten vähyys saattaa indikoida näiden menetelmien vähäisestä käytöstä suomalaisessa lukion kemian opetuksessa. Tämän tutkielman tarkoituksena onkin yksinkertaistaa ja tiivistää lukijalle näiden menetelmien perusteet ja hyödyt, jotta kiinnostus lisääntyisi tähän vaihtoehtoiseen opetusmenetelmään

Key Components of Learning Environments in Creating a Positive Flipped Classroom Course Experience

Peer reviewe

Measles Virus Activates NF-κB and STAT Transcription Factors and Production of IFN-α/β and IL-6 in the Human Lung Epithelial Cell Line A549

AbstractEpithelial cells of the respiratory tract are the primary targets of measles virus (MV) infection. In this work we have studied the effect of MV infection on the activation of transcription factors nuclear factor (NF)-κB and signal transducer and activator of transcription (STAT) and the production of cytokines in the lung epithelial A549 cell line. NF-κB and STAT activation were induced by MV in A549 cells as analyzed by electrophoretic mobility shift assay. NF-κB activation was rapid and it was not inhibited by the protein synthesis inhibitor cycloheximide, suggesting that MV directly activates NF-κB. In contrast, Stat1, Stat3, and interferon-stimulated gene factor 3 (ISGF3) DNA binding was induced by MV infection with delayed kinetics compared to NF-κB activation. MV infection also resulted in an efficient interferon (IFN)-α/β and interleukin-6 production. Cycloheximide and neutralizing anti-IFN-α/β antibodies inhibited MV-induced activation of Stat1, Stat3, and ISGF3 DNA binding in A549 cells. In conclusion, the results suggest that MV infection activates transcription factors involved in the initiation of innate immune responses in epithelial cells by two different mechanisms: directly by leading to NF-κB activation and indirectly via IFN-α/β leading to STAT activation