High-throughput molecular assays for inclusion in personalised oncology trials – State-of-the-art and beyond

In the last decades, the development of high-throughput molecular assays has revolutionised cancer diagnostics, paving the way for the concept of personalised cancer medicine. This progress has been driven by the introduction of such technologies through biomarker-driven oncology trials. In this review, strengths and limitations of various state-of-the-art sequencing technologies, including gene panel sequencing (DNA and RNA), whole-exome/whole-genome sequencing and whole-transcriptome sequencing, are explored, focusing on their ability to identify clinically relevant biomarkers with diagnostic, prognostic and/or predictive impact. This includes the need to assess complex biomarkers, for example microsatellite instability, tumour mutation burden and homologous recombination deficiency, to identify patients suitable for specific therapies, including immunotherapy. Furthermore, the crucial role of biomarker analysis and multidisciplinary molecular tumour boards in selecting patients for trial inclusion is discussed in relation to various trial concepts, including drug repurposing. Recognising that today's exploratory techniques will evolve into tomorrow's routine diagnostics and clinical study inclusion assays, the importance of emerging technologies for multimodal diagnostics, such as proteomics and in vivo drug sensitivity testing, is also discussed. In addition, key regulatory aspects and the importance of patient engagement in all phases of a clinical trial are described. Finally, we propose a set of recommendations for consideration when planning a new precision cancer medicine trial.imag

High-throughput molecular assays for inclusion in personalised oncology trials – State-of-the-art and beyond

In the last decades, the development of high-throughput molecular assays has revolutionised cancer diagnostics, paving the way for the concept of personalised cancer medicine. This progress has been driven by the introduction of such technologies through biomarker-driven oncology trials. In this review, strengths and limitations of various state-of-the-art sequencing technologies, including gene panel sequencing (DNA and RNA), whole-exome/whole-genome sequencing and whole-transcriptome sequencing, are explored, focusing on their ability to identify clinically relevant biomarkers with diagnostic, prognostic and/or predictive impact. This includes the need to assess complex biomarkers, for example microsatellite instability, tumour mutation burden and homologous recombination deficiency, to identify patients suitable for specific therapies, including immunotherapy. Furthermore, the crucial role of biomarker analysis and multidisciplinary molecular tumour boards in selecting patients for trial inclusion is discussed in relation to various trial concepts, including drug repurposing. Recognising that today's exploratory techniques will evolve into tomorrow's routine diagnostics and clinical study inclusion assays, the importance of emerging technologies for multimodal diagnostics, such as proteomics and in vivo drug sensitivity testing, is also discussed. In addition, key regulatory aspects and the importance of patient engagement in all phases of a clinical trial are described. Finally, we propose a set of recommendations for consideration when planning a new precision cancer medicine trial.imag

Hankintaprosessin nykytilan kuvaus Tampereen kaupungin erikoissairaanhoidossa esimiesten näkökulmasta

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa hankintaprosessin nykytilanne Tampereen kaupungin erikoissairaanhoidossa esimiesten näkökulmasta. Opinnäytetyössä haettiin vastauksia seuraaviin tutkimuskysymyksiin: Miten Tampereen kaupungin erikoissairaanhoidon esimiehet kokevat hankintaprosessin toteutuksen? Miten erikoissairaanhoidon esimiehet ohjeistavat kilpailutustyöryhmiin tulevia alaisiaan? Miten erikoissairaanhoidon esimiehet kokevat Tampereen kaupunkistrategian vaikuttavat hankintoihin erikoissairaanhoidon toimintasuunnitelmassa? Miten erikoissairaanhoidon esimiehet kokevat Tampereen kaupungin hankintaohjeen ohjeistavan työskentelyä hankintaprosessissa? Tämän opinnäytetyön tavoitteena on saada tietoa Tampereen kaupungin erikoissairaanhoidon esimiesten osallistumisesta hankintaprosessiin ja löytää tapoja kehittää yhteishankintojen hankintaprosessia. Opinnäytetyön tavoitteena on löytää viittauksia hankintoihin Tampereen kaupunkistrategiasta ja erikoissairaanhoidon toimintasuunnitelmasta. Lisäksi opinnäytetyön tavoitteena on saada Tampereen kaupunkistrategia sekä Tampereen kaupungin hankintaohje ohjaamaan työskentelyä hankintaprosessin eri vaiheissa. Opinnäytetyön tutkimusmenetelmä oli laadullinen. Aineisto kerättiin teemahaastattelumenetelmää käyttäen. Haastateltavaksi kutsuin esimiehiä, osastonhoitajia (N=7) Tampereen kaupungin erikoissairaanhoidosta. Aineiston analysoin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Tämän opinnäytetyön tuloksena syntyi hankintaprosessin nykytilan kuvaus Tampereen kaupungin erikoissairaanhoidossa. Tulosten mukaan moniammatillististen työryhmien toiminta hankintaprosessin eri vaiheissa vaikuttaa ratkaisevasti hankintaprosessin toteutukseen ja prosessin lopputulos on riippuvainen prosessin eri vaiheiden toteutuksesta. Hankintaprosessin haasteellisena vaiheena nähtiin tarjouspyynnön valmistelu sekä koekäyttöjen suorittaminen ja arviointi. Erikoissairaanhoidon yksiköissä kaivattiin esimieheltä tukea ja ohjeistusta prosessissa työskentelyyn. Tampereen kaupunkistrategiasta sekä erikoissairaanhoidon toimintasuunnitelmasta löytyi viittauksia hankintoihin. Tampereen kaupungin hankintaohjetta on hyödynnetty vaihtelevasti. Hankintaprosessin kehittämisen pohjana erikoissairaanhoidossa toimii tämä nykytilan-kuvaus. Opinnäytetyön tulosten mukaan koekäyttöihin toivottiin Tampereen Logistiikalta enemmän ohjeistuksia. Kehittämisehdotuksena tuotiin esiin talon sisäinen hankintaohje sekä toivottiin enemmän hankintojen johtamista erikoissairaanhoidossa.The purpose of this thesis was to describe the current state of the procurement process in the city of Tampere specialised health care from superiors' point of view. The objective of this thesis was to gather information about specialised health care superiors’ participation in the procurement process and find opportunities to improve the purchasing process. In addition, the objective was to improve tendering teams’ working in the process. The additional objective of this thesis was to obtain visibility to Tampere City Strategy in regard of procurement and procurement instructions in procurement process. The research method was qualitative. The data were collected by individual open-ended interviews from 7 head nurses. The data were content analyzed. The results showed that preparing of the invitation for tenders and testing of the tendered products were seen the most challenging steps in the procurement process. The outcome of this process depends on the implementation of different steps. The personnel in the specialized health care need support and guidelines for working in the process. Tampere City Strategy and procurement instructions have references to the procurement process. Procurement instructions have been utilized to some extent. This description of the current situation acts as a ground for development of the procurement process

Tarpeesta ratkaisuksi Yhteiskehittämisen opas sosiaali- ja terveydenhuollossa

Tämä opas on tarkoitettu erityisesti kaupunkien päättäjille, kehittäjille sekä muille julkisen sektorin uudistajille. Opas avaa yhteiskehittämistä myös yrityksille, joita kiinnostaa yhteistyö julkisen sektorin kanssa. Oppaassa käsitellään yhteiskehittämistä, sen hyötyjä eri toimijoille sekä tarjotaan käytännön kehittämistyön tueksi yhteiskehittämisen prosessimalli ja työkaluja. Lisäksi tarjotaan esimerkkejä, kuinka kaupunkien yhteistyöllä ja yhteisellä toimintatavalla voidaan tukea uusien innovatiivisten sote-palvelujen syntymistä. Opas perustuu 6Aika Co-Created Health and Wellbeing -hankkeessa (CoHeWe) vuosien 2018-2020 aikana kertyneisiin kokemuksiin ja havaintoihin julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteiskehittämisestä eri toimijoiden kanssa. Hankkeen tavoitteena oli edistää ja yhtenäistää julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen tarvelähtöistä kehittämistä Helsingissä, Vantaalla, Tampereella ja Oulussa sekä luoda edellytyksiä parempaan yritysyhteistyöhön

From need to solution - Co-creation handbook for social welfare and health care

Cooperation with other public and private sector actors increasingly plays a crucial role in the development of public services with the aim to provide customers with higher quality social welfare and health-care services. Networked cocreation in the design and provision of public services is gaining global popularity, because it also offers a suitable approach to jointly solve complex social welfare and health-care challenges. This document is especially intended for city decision makers, developers and other public sector reformers. It provides interested companies with information on implementing co-creation and cooperation with public sector actors. More specifically, the document discusses co-creation and its benefits for the various actors and provides a co -creation process model and some tools to support the model’s practical implementation. It also includes examples of how cooperation between cities and implementing a common operating approach can be used to promote the creation of new, innovative social welfare and health-care services

Vaikuttavaa sote-TKI-ekosysteemiä kehittämässä : Oppeja yhteiskehittämisen matkalta: Kehys - Kehitämme yhdessä! -hanke 03/2019-09/2021, Loppuraportti

publishedVersio