Verkostonalyysiä soveltamalla voidaan tutkia kuinka opettajaopiskelijat näkevät yhteydet opetttajantiedon osa-alueiden välillä

In this article we present a new approach to investigating teacher knowledge. The essay data related to Finnish future teachers' (N = 18) perceptions of the "knowledge required for teaching mathematics" were transformed into a network. We classified the knowledge topics using the Mathematical Knowledge for Teaching (MKT) framework and examined the relationships between the issues raised with the aid of network analysis. According to the results, the future teachers see the six MKT domains in a hierarchical sequence. As it is not subject specific, this approach is also applicable in the investigation of teacher knowledge of other subjects. (C) 2018 The Authors. Published by Elsevier Ltd. This is an open access article under the CC BY license (http://creativecommons.org/licenses/by/4.0/).Peer reviewe

Teachers and their Educators - Views on Contents and their Development Needs in Mathematics Teacher Education

Finland has scored well in international assessments (e.g. PISA, TIMSS), and the pressure to attain excellent scores has activated a drive toward even more effective mathematics teacher education. This article presents the results of a qualitative assessment of the mathematics teacher education provided by the University of Eastern Finland. In this study, the views held by practicing teachers (N=101) and teacher educators (N=19) are compared so that the outstanding development needs of mathematics teacher education in terms of their contents can be revealed. The data was gathered via an electronic survey and was mainly analyzed using data-driven methods. In addition, framework provided by Mathematical Knowledge for Teaching (MKT) was used to categorize the respondents’ views regarding the contents of mathematics teacher education and to develop general guidelines for the reform of mathematics teacher education. The results indicate that mathematics teacher education should include pure mathematical content (Common Content Knowledge, CCK) and mathematical content that will have been designed only for future teachers (Specialized Content Knowledge, SCK). Teacher educators and practicing teachers both held the view that the relevance of CCK studies depend on the connections between university and school mathematics. Pedagogical studies should also be reformed because practicing teachers have realized that effective teaching (Knowledge of Content and Teaching, KCT) requires knowledge about learning mathematics (Knowledge of Content and Students, KCS) that is not offered in the current educational system on a sufficiently broad basis. In this study, suggestions for developing mathematics teacher education were mostly connected to four domains of MKT: (CCK, SCK, KCT and KCS). Interestingly those domains are the same domains which has been empirically tested and better conceptualized

ARGUMENTOINTIA PAINOTTAVA LUONNONTIETEEN KOULUOPETUS – KATSAUS TAVOITTEISIIN

Tässä artikkelissa tarkastellaan argumentointia painottavan luonnontieteen kouluopetuksen tavoitteita kansainvälisen tutkimuskirjallisuuden pohjalta. Tarkasteluun valittiin 14 luonnontieteen kouluopetuksen kansainvälistä tutkimusartikkelia, joissa esiintyvät kuvaukset argumentoinnin tavoitteista luokiteltiin niissä esiintyvien teemojen perusteella. Tavoitekuvauksista erottui kolme pääteemaa: koulussa opetettavien luonnontieteiden autenttisuuden lisääminen, oppilaiden ajattelu- ja vuorovaikutustaitojen kehittymisen tukeminen sekä sisältötiedon osaamisen ja luonnontieteellisen sivistyksen syventäminen. Autenttisen kuvan välittäminen luonnontieteistä oppilaille näyttäytyi edellytyksenä muiden oppimistavoitteiden saavuttamiselle. Tavoitteiden tunnistaminen edesauttaa argumentoinnin painottamista suomalaisessa luonnontieteen opetuksessa.Tässä artikkelissa tarkastellaan argumentointia painottavan luonnontieteen kouluopetuksen tavoitteita kansainvälisen tutkimuskirjallisuuden pohjalta. Tarkasteluun valittiin 14 luonnontieteen kouluopetuksen kansainvälistä tutkimusartikkelia, joissa esiintyvät kuvaukset argumentoinnin tavoitteista luokiteltiin niissä esiintyvien teemojen perusteella. Tavoitekuvauksista erottui kolme pääteemaa: koulussa opetettavien luonnontieteiden autenttisuuden lisääminen, oppilaiden ajattelu- ja vuorovaikutustaitojen kehittymisen tukeminen sekä sisältötiedon osaamisen ja luonnontieteellisen sivistyksen syventäminen. Autenttisen kuvan välittäminen luonnontieteistä oppilaille näyttäytyi edellytyksenä muiden oppimistavoitteiden saavuttamiselle. Tavoitteiden tunnistaminen edesauttaa argumentoinnin painottamista suomalaisessa luonnontieteen opetuksessa

Työkäsitteen oppiminen tutoriaali-intervention aikana

Tässä tutkimuksessa tarkastellaan missä määrin pienryhmätyöskentelyyn perustuva Tutorials in Introductory Physics –opetusmenetelmä tukee työkäsitteen oppimista luentosaliopetukseen suunnitellun tutoriaali-intervention aikana. Interventio toteutettiin mekaniikan perusopintotason kurssin 90 minuutin luentokerralla, jonka aluksi ja lopuksi 82 opiskelijaa vastasi kirjallisiin testikysymyksiin. Esi- ja jälkitestin välillä opiskelijat tekivät tutoriaalitehtäviä ohjaajien avustamana. Esi- ja jälkitestitehtävien oikeiden vastausten ja perusteluiden määrä kasvoi noin 30 prosenttiyksikköä, mikä vastaa tutoriaaliopetusmenetelmän oppimistuloksia mekaniikan kontekstista. Niinpä luentosalikontekstissa toteutettu tutoriaali-interventio vaikuttaa tukevan työkäsitteen oppimista samansuuruisesti kuin pienryhmätyöskentelyyn nojautuva perinteinen tutoriaaliopetus

Kansainvälisestä LINKS-hankkeesta oppia LUMA-opettajien jatkuvaan ammatilliseen oppimiseen

Luonnontieteiden ja matematiikan opettajien (LUMA-opet-tajien) jatkuva ammatillinen oppiminen voi tarjota ratkaisun tulevaisuuden osaajapulaan luonnontieteiden ja teknologioi-den aloilla. Kansainvälisessä LINKS-hankkeessa tarkasteltiin luonnontieteiden, matematiikan ja teknologian opettajien jat-kuvan ammatillisen oppimisen toteutusmalleja viidessä Euroo-pan maassa. Risto Leinonen kollegoineen kuvaa artikkelissaan hankkeen kautta esiin nousseita strategioita, joilla voidaan tukea opettajien jatkuvaa ammatillista oppimista.Peer reviewe

Kansainvälisestä LINKS-hankkeesta oppia LUMA-opettajien jatkuvaan ammatilliseen oppimiseen

Luonnontieteiden ja matematiikan opettajien (LUMA-opet-tajien) jatkuva ammatillinen oppiminen voi tarjota ratkaisun tulevaisuuden osaajapulaan luonnontieteiden ja teknologioi-den aloilla. Kansainvälisessä LINKS-hankkeessa tarkasteltiin luonnontieteiden, matematiikan ja teknologian opettajien jat-kuvan ammatillisen oppimisen toteutusmalleja viidessä Euroo-pan maassa. Risto Leinonen kollegoineen kuvaa artikkelissaan hankkeen kautta esiin nousseita strategioita, joilla voidaan tukea opettajien jatkuvaa ammatillista oppimista.Peer reviewe

Sukupuoli ja matemaattis-luonnontieteelliset ja tekniset alat vanhempien ja nuorten välisissä koulutus- ja urakeskusteluissa

Tutkimuksessa selvitettiin yläkoululaisten vanhempien näkemyksiä sukupuolen merkityksestä nuoren koulutus- ja uravalinnoissa ja niihin liittyvissä keskusteluissa. Tutkimusaineisto (N=103) kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella. Tulosten mukaan lähes puolet vanhemmista ei keskustele lastensa kanssa sukupuolen vaikutuksesta koulutus- ja uravalinnoissa, ja selkeä enemmistö vanhemmista ajatteli, että nuoren sukupuoli ei vaikuta näihin keskusteluihin. Yli puolet vanhemmista kertoi keskustelleensa lastensa kanssa matemaattis-luonnontieteellisten ja teknisten alojen mahdollisuuksista, vaikkakaan vanhemmat eivät näitä aloja koe tuntevansa kovin hyvin. Tulosten mukaan äidit tuntevat sukupuolen mukaisen eriytymisen vaikutuksia isiä paremmin. Vanhemmille tulisi tarjota ajantasaista tietoa näistä aloista, jotta he osaisivat tukea nuoria suuntautumaan heitä kiinnostaville koulutus- ja urapoluille sukupuolesta riippumatta

Designing a teaching sequence for electrostatics at undergraduate level by using educational reconstruction

Building up a comprehension of electrostatics and especially Gauss's law depends on understanding the concept of an electric field. Previous studies demonstrate several learning problems that occur in relation to electrostatics, and the concept of an electric field is one of them. By eliciting information about a student's thinking, it is possible to address the common denominators that form the main obstacles to learning the scientific content of electrostatics. Physics theory at university level is traditionally presented in an abstract and compact form as a result of the evolution of its theory. In this study we approach the problems involved in the teaching and learning of electrostatics by applying the method of educational reconstruction in order to devise more effective teaching. In doing so, we hope to improve students' performance in their adoption of the electrostatics content aimed at in the course.La comprensión de la electrostática y especialmente, la ley de Gauss dependen de la comprensión del concepto de campo eléctrico. Estudios anteriores demuestran varios problemas del aprendizaje que ocurren en relación a la electrostática, y el concepto de campo eléctrico es uno de ellos. Mediante la obtención de información sobre el pensamiento del estudiante, es posible hacer frente a los denominadores comunes que constituyen los principales obstáculos para el aprendizaje del contenido científico de la electrostática. La teoría de la física a nivel universitario es tradicionalmente presentada en una forma abstracta y compacta, como resultado de la evolución de su teoría. En este estudio nos acercamos a los problemas de la enseñanza y el aprendizaje de la electrostática mediante la aplicación del método de reconstrucción educacional con el fin de diseñar una enseñanza más eficaz. Al hacerlo, esperamos mejorar el rendimiento de los estudiantes en su adopción de los contenidos destinados a la electrostática en el curso