What Makes University Students Happy?

Happiness studies are a growing research area in economics. In this study we focus on the determinants of subjective well-being of a particular sub-population, university students. Different happiness determinants are considered and tested empirically using survey data from Finland. An ordered probit model is applied. We compare the results with those of a similar study conducted among university students in Australia. The findings reveal that the most important influences on students' levels of satisfaction are social relationships, resources and the educational environment, personal goal achieving and extracurricular activities.

Water owners' attitudes towards ringed seal conservation in Lake Saimaa

201

Saimaan vedenomistajat ja norpansuojelu

Osana Saimaanorppa-LIFE -hanketta selvitettiin Saimaan vesialueiden omistajien kalastuksen muutoksia, muutosten syitä, kalastusrajoitusten vaikutuksia sekä suhtautumista saimaannorppaan ja sen suojeluun. Tutkimuksen kohdejoukkona olivat norpan keskeisen esiintymisalueen kymmenen osakaskunnan vesialueiden osakkaat, sekä vakituiset asukkaat että vapaa-ajanasuntojen omistajat. Tutkimus koski omistajien kalastusta vuonna 2016 ja se tehtiin posti-, netti- ja puhelinkyselynä. Kyselyyn vastasi 61 % kohdejoukosta. Näkemyksiä verrattiin vuonna 2010 tehtyyn vastaavaan kyselyyn. Vesialueiden omistajien keski-ikä oli 61 vuotta ja vastaajista 67 % ilmoitti, että kotitaloudessa kalastetaan. Suurin osa kalasti vapaa-ajanasunnoltaan. Tärkein pyyntimuoto kalastaneille vedenomistajille oli verkkopyynti avovedestä. Erityisen tärkeää se oli yli 60-vuotiaille. Verkkopyynnin tärkeys ei ole 2010-luvulla vähentynyt. Uistelu kiinnosti nuorempia, samoin myös talviverkoilla kalastaminen. Vedenomistajat kuitenkin arvioivat itse kalastuksensa vähentyneen viime vuosina. Elämäntilanteen muutokset nähtiin tärkeämmäksi syyksi kalastuksen vähenemiseen kuin norpan takia annetut kalastusrajoitukset. Niiden arvioitiin kuitenkin muuttaneen saalislajeja ja kalastusmenetelmiä enemmän kuin muiden syiden. Omistajista oli aktiivisia osakaskuntatoimijoita vain 8 %, kalastuksen harrastajista kuitenkin kolmannes osallistui toimintaan edes satunnaisesti. Kalastusrajoituksia uusittiin vuonna 2016, jolloin rajoitusalueet laajenivat. Verkoilla kalastus on kielletty keväällä ja alkukesällä muikkuverkkoja lukuun ottamatta. Kalastusrajoitukset muuttuivat neljänneksellä kalastaneista omistajista, mutta rajoitusalueiden tuntemisessa havaittiin parannettavaa. Kalastusrajoituksiin ollaan aiempaa tyytyväisempiä ja omistajilla on entistä useammin näkemys siitä, ovatko rajoitukset sopivia vai ei. Kalastaneista omistajista viidennes haluaisi lieventää kalastusrajoituksia. Omistajat kokivat saaneensa aiempaa riittävämmin tietoa kalastusrajoituksista, tämä koski sekä kalastusta harrastaneita että kaikkia vedenomistajia. Sanomalehdet ja muut joukkoviestimet olivat olleet tärkeimmät viestintäkanavat. Verkkokalastajille osakaskuntien kokoukset ja kalastuslupien myyjien välittämä tiedotus oli tärkeämpää kuin muille ryhmille. Metsähallitus tekee vuosittain arvion norppien määrästä. Vesien omistajat ja myös monet muut sidosryhmät suhtautuivat 2010-luvun alussa sangen kriittisesti kanta-arvioon. Tässä kyselyssä kantaarviota oikeana pitävien omistajien osuus on kasvanut reilusti, niin ajattelee heistä jo lähes kolmannes. Samaan aikaan on käsitys norpan uhanalaisuudesta kasvanut, enemmistö omistajista pitää norppaa uhanalaisena. Yhtä suuri osa omistajista nyt kuin v. 2010 katsoi kalastuksen uhkaavan norppaa. Kalastusharrastus, itäsuomalaisuus, verkkokalastajuus ja aktiivisuus osakaskuntatoiminnassa yhdistivät niitä omistajia, joiden mielestä kalastus ei ole uhka norpille. Tutkimuksessa arvioitiin myös Saimaannorppa-LIFE -hankkeen ja sen toimenpiteiden tunnettuutta sekä vedenomistajien mielipidettä eri toimenpiteiden merkityksestä norpansuojelun edistäjänä. Vedenomistajista yli puolet tunsi katiskojen nielurajoittimet ja lähes puolet apukinosten kolaamisen pesiville norpille, hanketta voidaan pitää varsin tunnettuna heidän joukossaan. Itä-Suomessa asuvat tunsivat kalastukseen liittyviä toimenpiteitä useammin kuin muualla asuvat. Muualla asuvat arvioivat toimenpiteet itäsuomalaisia useammin norppien suojelua edistäviksi.201

Vapaa-ajan kalastus Saimaalla 2014–2015

Osana Saimaannorppa-LIFE –hanketta selvitettiin vapaa-ajankalastusta Saimaalla, saimaannorpan esiintymisalueella, 15.4.2014 – 14.4.2015 välisenä aikana. Selvityksessä tarkasteltiin kalastuksen alueellista ja vuodenaikaista jakautumista sekä kalastajien, pyynnin ja saaliin määriä ja tärkeimpiä pyyntitapoja ja saalislajeja. Työssä tarkasteltiin myös kalastuksen merkitystä harrastuksena ja suhtautumista norpansuojelun takia annettuihin kalastusrajoituksiin. Kalastuksen ajallista jakautumista selvitettiin verkkopyynnin rajoitusten aikana 15.4.–30.6., heinäkuussa, loppuvuonna ja alkuvuonna ennen verkkorajoituskauden alkua. Selvitys tehtiin posti- ja internet-kyselynä otokselle Saimaan lähialueen kaupunkien ja maaseutumaisten alueiden asukkaista sekä alueella vapaa-ajanasunnon omistavista asuntokunnista. Otos oli 13 776 asuntokuntaa ja kyselyyn vastasi niistä 38,6 %. Vajaassa kolmanneksessa Saimaan alueen asuntokunnista kalastettiin. Yleisintä kalastus oli vapaa-ajanasunnon omistavien asuntokuntien keskuudessa. Niistä liki puolessa kalastettiin. Maaseudulla asuvista asuntokunnista vajaassa kolmanneksessa ja kaupungeissa asuvista noin viidenneksessä kalastettiin. Kalastajajoukko jakautui kolmeen osaan, kolmannes asui maaseudulla, kolmannes kaupungeissa ja kolmannes oli vapaa-ajanasukkaita. Maaseudun asukkaat kalastivat eniten, lähes puolet koko pyyntiponnistuksesta. Pyyntivuorokausia kertyi lähes 4 miljoonaa, eniten solmuväliltään alle 60 mm verkoilla talvella, katiskoilla rajoituskautena ja vetouistelussa koko avovesikauden ajan, lomakauteen painottuen. Verkkokalastus painottui heinäkuuhun, loppusyksyyn ja talviaikaan. Tärkeimmät verkkokalastusalueet olivat eteläinen Suur-Saimaa, Pihlajavesi ja Puruvesi. Uistelua harrastettiin eniten kaupunkien lähivesillä. Saimaan vapaa-ajankalastajien saalis oli noin 1,6 miljoonaa kiloa (4 kg/ha) ja tärkeimmät saalislajit olivat ahven, hauki ja kuha. Suurimmat saaliit saatiin keväällä ja alkukesästä. Alkukesästä saatiin parhaat ahven-, hauki- ja lahnasaaliit, loppuvuonna muikkusaaliit ja talvella kuhasaaliit. Kalastus oli erittäin tai melko tärkeä harrastus noin puolelle alueen vapaa-ajankalastajista, tärkeämpää paikallisille asukkaille kuin kesämökkiläisille. Kalastuksesta haettiin virkistystä ja se mahdollisti yhdessäolon perheen tai ystävien kanssa. Noin puolelle se oli myös tärkeä tapa hankkia ruokaa. Verkkopyynti avovesikautena, onkiminen ja vetouistelu olivat Saimaan alueen kalastajien tärkeimpiä pyyntimuotoja. Verkkokalastus oli jonkin verran vähentynyt viime vuosina ja veto- ja heittouistelu lisääntynyt. Noin puolet vastaajista halusi ilmaista näkemyksensä norpansuojelun takia annetuista kalastusrajoituksista. Taajamien ja maaseudun asukkaat ja mökinomistajat eivät tässä suhteessa eronneet toisistaan. Kalastusharrastus sen sijaan näkyi suhtautumisessa. Koska kalastusrajoitusten koettiin vähentäneen verkkokalastusta ja myös saaliita, kalastajat myös ottivat kantaa kalastusrajoitusten muutostarpeisiin kalastamattomia useammin. Muutoksia haluavat kalastajat haluaisivat vähentää ja kalastamattomat lisätä rajoituksia.201

Whole-exome sequencing identifies novel candidate predisposition genes for familial polycythemia vera

Background: Polycythemia vera (PV), characterized by massive production of erythrocytes, is one of the myeloproliferative neoplasms. Most patients carry a somatic gain-of-function mutation in JAK2, c.1849G > T (p.Val617Phe), leading to constitutive activation of JAK-STAT signaling pathway. Familial clustering is also observed occasionally, but high-penetrance predisposition genes to PV have remained unidentified. Results: We studied the predisposition to PV by exome sequencing (three cases) in a Finnish PV family with four patients. The 12 shared variants (maximum allowed minor allele frequency G (p.Phe418Leu) in ZXDC, c.1931C > G (p.Pro644Arg) in ATN1, and c.701G > A (p.Arg234Gln) in LRRC3. We also observed a rare, predicted benign germline variant c.2912C > G (p.Ala971Gly) in BCORL1 in all four patients. Somatic mutations in BCORL1 have been reported in myeloid malignancies. We further screened the variants in eight PV patients in six other Finnish families, but no other carriers were found. Conclusions: Exome sequencing provides a powerful tool for the identification of novel variants, and understanding the familial predisposition of diseases. This is the first report on Finnish familial PV cases, and we identified three novel candidate variants that may predispose to the disease.Peer reviewe