Perusopetuksen oppimisympäristöjen digitalisaation nykytilanne ja opettajien valmiudet hyödyntää digitaalisia oppimisympäristöjä

Tällä selvityksellä esitetään yleiskuva siitä, millainen on oppimisympäristöjen digitalisaation nykytilanne ja minkälaiset ovat opettajien valmiudet niiden hyödyntämiseen perusasteella. Selvitys toteutettiin verkkopohjaista Opeka-työkalua käyttäen ja saatua aineistoa täydennettiin kohderyhmien haastatteluilla. Kohdennettu haastattelu suoritettiin valituille sivistystoimenjohtajille, rehtoreille ja opettajille. Koulujen digitaalisuudessa ei ole suuria alueellisia eroja eri puolilla Suomea ja opettajat suhtautuvat pääosin (75 %) myönteisesti tieto- ja viestintäteknologian (TVT) käytön lisäämiseen omassa työssään. Opettajista noin puolet arvioi omaavansa perustason TVT:n käyttötaidot, viidenneksen kokiessa taitojensa olevan perustasoa paremmat. Selvityksen mukaan omien taitojen kehittämistäkin tarvitaan, noin 20 % vastaajista kokee osaamisessaan merkittäviä puutteita. Käytössä olevien laitteistojen tai välineistön määrä koetaan riittämättömäksi ja käytössä olevien laitteistojen laadussa nähdään olevan puutteita (60 %). Puolet vastaajista koki käytössään olevan internetyhteyden riittäväksi. Joka kolmannes vastaajista koki tyytymättömyyttä käytössään olevaan langattomaan verkkoon, osasta kouluja langaton verkko puuttuu edelleen. Uusi teknologia aiheuttaa myös stressiä lähes puolelle opettajista. Joustavat, innovatiiviset täydennyskoulutusratkaisut sekä teknisen ja pedagogisen tuen kehittäminen nousevat esiin tässäkin selvityksessä. Digitaalisuus ei ole itseisarvo, vaan väline kehittää koulutusta ja tarjota lapsille ja nuorille taitoja hyödyntää digitaalisuuden suomia mahdollisuuksia niin opiskelussa, työssä kuin vapaa-ajalla. Tätä raporttia täydentävät liite 1 haastatteluraportti sekä liite 2 raporttiin liittyviä taulukoita ja kuvioita

Wikipedia – monta näkökulmaa avoimeen tietosanakirjaan

Kuusi näkökulmaa Wikipediaan: Wikipedia monitieteisenä tutkimuskohteena (Bo-Christer Björk ja Mikko Välimäki); Lyhyt katsaus suomenkieliseen Wikipediaan (Joonas Lyytinen ja Timo Jyrinki); Wikipedia ja filosofit: huomioita wikipedioiden epistemologisesta potentiaalista (Tere Vadén); Wikipedia joukkoälyn muotona (Kari A. Hintikka); Wikipedia kaupallisen tietosanakirjan haastajana (Juha Honkala); Wikipedia, vapaus ja sensuuri (Teemu Mikkonen); Wikipedia ja yhteisön luoman sisällön tekijänoikeudelliset haasteet (Mikko Välimäki)

Liite 1: Perusopetuksen oppimisympäristöjen digitalisaation nykytilanne ja opettajien valmiudet hyödyntää digitaalisia oppimisympäristöjä - haastatteluraportti

Tämä haastatteluraportti täydentää selvitystä Oppimisympäristöjen digitalisaation nykytilanne ja opettajien valmiudet hyödyntää digitaalisia oppimisympäristöjä (Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 18/2016). Selvitys toteutettiin verkkopohjaista Opekatyökalua käyttäen. Raporttiin haastateltiin viittä koulujen digitalisaation edelläkävijäkuntaa. Kohdennettu haastattelu suoritettiin valituille sivistystoimenjohtajille, rehtoreille ja opettajille. Haastateltavat kunnat valittiin Opekaaineistosta valtakunnallisesti mahdollisimman kattavasti ja erikokoisista kunnista pienistä suuriin. Vaikka kuntien toimintamalleissa oli luonnollisesti eronsa, niin onnistuneessa digitalisaatiossa oli myös runsaasti yhteneväisiä piirteitä. Näitä ovat arvopohjainen tahtotila ja kaikkien osallistumismahdollisuudet, tarvelähtöinen vertaiskoulutus, syklinen pilotointi ja kehitystyö sekä koordinoitu itseorganisoituminen prosessissa ja koulujen autonomia. Digitalisaatio ei ole myöskään vain tekninen projekti vaan yksilölliseen kokemukseen kytkeytyvä omaksumisprojekti, jossa suhtautuminen vaihtelee innokkaasta omaksumisesta välttämättömään tai pakonomaiseen. Omaksumiskynnystä voidaan madaltaa esimerkiksi tarjoamalla monimuotoisesti yksilöllistä ja henkilökohtaista opastusta ja koulutusta, kuten opettajien vertaisoppiminen. Digitalisaation läpikäyneiden koulujen rehtorit ja opettajat eivät pitäneet sitä itseisarvona vaan vertasivat teknologiaa nykyajan kynään ja paperiin. Muun muassa mobiililaitteita ja pilvipalveluita käytetään näissä kouluissa arkisesti mutta vain kun se on pedagogisesti tarkoituksenmukaista

Liite 2. Perusopetuksen oppimisympäristöjen digitalisaation nykytilanne ja opettajien valmiudet hyödyntää digitaalisia oppimisympäristöjä - raporttiin liittyviä taulukoita ja kuvioita

Tämä liite täydentää Perusopetuksen oppimisympäristöjen digitalisaation nykytilanne ja opettajien valmiudet hyödyntää digitaalisia oppimisympäristöjä -raporttia (Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 18/2016)