Lapin maatalouden rakenne ja tuotanto 2014

Lapin asukasluku ja elinkeinorakenne on vuosikymmenien vaihtuessa muuttunut paljon. Lappilaisen maaseudun yritystoiminnan peruskivi maatalous, on muuttunut rakenteeltaan ja lukumääräisesti. Eniten maatiloja Lapissa oli vuonna 1969. Tuolloin tiloja Lapissa oli 11647 kpl. Tästä tilojen määrä väheni tasaisesti ja nopea tilamäärän lasku käynnistyi 1980-luvulla. Vuoden 2014 tilaston mukaan maatiloja on enää 1612 kpl (MAVI 2015). Lisääntynyt teknologia 1990- luvun taitteessa viritti viljelijöiden keskuudessa ajatuksen toimin-nan kasvattamisesta. Rehunkorjuutekniikan kehittymisellä oli tähän tavattoman suuri merkitys. Kun aikaisemmin nautakarjarehun tekemiseen piti varata lähes koko kesä ja työt olivat suurelta osin käsityötä, selvittiin 1990- luvulla samasta toimenpiteestä muutamalla päivällä tehokkaan koneellistumisen vuoksi. Nykyisin suomalainen maatalous on voimakkaissa ristipaineissa. Euroopan Unionin maatalouspolitiikka ja globaalin talouspolitiikan ja elintarviketuotannon paineet heijastuvat suomalaiseen maatalouteen. Nämä paineet näkyvät maataloudessamme nopeana tilojen koon muuttumisena. Tämän globaalin paineen lisäksi omat vaikutuksensa on myös julkisuudessa näkyvällä viestillä, jonka mukaan Suomen maatalous on ahdingossa. Asiasta tehdyt tutkimukset eivät anna siitä näin yksioikoista kuvaa, osalla tiloista tosiasiallisesti menee hyvin. Näihin negatiivisiin viesteihin tuo oman lisänsä kertomukset byrokratian aiheuttamasta kuormasta, valtavasta työmäärästä ja jatkuvista viranomaistarkastuksista. Lapin maatalousyrittäjien keski-ikä on hieman yli 50 vuotta ja se on aloittavien yrittäjien vähäi-syyden vuoksi edelleen nousussa. Lapin maito- ja lihayrittäjät ovat keskimäärin 45–55-vuotiaita ja omistavat noin 30–60 peltohehtaaria. Tämä keski-ikäisistä viljelijöistä ja keskikokoluokan maatiloista muodostuva ryhmä on siirtymässä lähitulevaisuudessa iän, tai muun syyn myötä pois aktiiviviljelystä. Tässä ryhmässä on paljon sellaisia maatiloja, joiden kannattavuus on hyvä ja velkataakka pieni. Toisaalta osa näistä tiloista on ollut niin sanotusti toimintaansa jäähdytteleviä, yritysten viimeaikaiset investoinnit ovat olleet minimaalisia. Koska jatkajan olisi tehtävä suuria investointeja, tämä ”jäähdyttelystrategia” vaarantaa sukupolvenvaihdoksen, tai muun omistajanvaihdoksen. Lapin kokonaismaitomäärä oli vuonna 2014 92 milj. litraa ja maidontuottajia oli 380. Kun Lapin maidontuotanto jaetaan tasaisesti kaikkien tuottajien kesken, on ikäluokan 51–65 tuottama laskennallinen maitomäärä 51 milj. litraa Lapin vuotuisesta maitomäärästä. Nuorempien ikäryhmien maitotiloja, 0–50 vuotta, oli156 tilaa ja Yli 65 -vuotiaita maidontuottajia oli 11 kpl. Huolestuttavaa tilarakenteessa on, että alle 51-vuotiaiden kokonaismäärä on pienentynyt vuodesta 2008 lähes sadalla tilalla. Lapissa menestyvien tuotteiden kokonaiskulutuksen arvo on lähes 210 milj. €. Se on lähes puolet Lapin elintarvikkeiden kokonaiskulutuksesta, jonka arvo on n. 443 miljoonaa euroa. Naudanlihasta Lapissa jalostetaan arviolta n. 25 %. Poron jalostus Lapissa kattaa kokonaisuudessaan maakunnan kulutuksen, niin kuin myös lampaalla. Nämä ovat kuitenkin kulutusmääriltään niin pieniä, että niillä ei ole kokonaisuuteen kovin suurta vaikutusta. Lapin kannalta merkittävimpiä jatkojalostuksen kannalta ovat maito ja naudanliha. Molemmissa puhutaan suurista määristä ja niille on myös mahdollista rakentaa merkittävä maakunnallinen pohjoinen imago. Voidaan arvioida, että 57 milj. euron jalostusarvo työllistäisi suoraan lähes 700 henkilöä. Välillisen vaikutuksen kautta puhuttaisiin noin 3000–5000 hengen vuotuisesta työpanoksesta lappiin. Kun puhumme jalostusarvosta, työpaikoista ja elintarvikehankinnoista, emme puhu mistään abstraktista asiasta. Puhumme todellisista olemassa olevista. Tehdessämme elintarvikehankintoja ja hankintasopimuksia, me samalla teemme päätöksiä työpaikoista ja maakunnan vakaudesta. Hankkimamme elintarvikkeet on joku jossain viljellyt, jalostanut, kuljettanut myyntiin ja toimittanut loppukäyttäjälle. Hankkimalla elintarvikkeita maakunnan ulkopuolelta, me samalla siirrämme työpanosta ja valuuttaa maakunnasta ulos. Nykyisellä elintarvikehankinnalla me siirrämme maakunnasta ulos vuosittain 443 miljoonaa euroa ja tuhansia työpaikkoja. Tästä elintarvikemäärästä olisi lähes puolet mahdollista tuottaa ja jalostaa maakunnassa. Lapin maatalouden tulevaisuudelle on ehdottoman tärkeää panostaa toimenpiteisiin, joilla etsitään niitä maatiloja, jotka haluavat jatkaa ja kehittää yrittämistä tilalla. Lisäksi on tärkeää tehdä toimenpiteitä, joilla saadaan Lappiin maatilayrittäjiä niiden tilalle, jotka haluavat luopua yrittäjyydestä ja jättää yrittämisen nuoremmille. Huolimatta maatalouden alueellisesta rakennemuutoksesta, on tärkeää muistaa, että koko Lappi on aluetta, jossa maataloutta sen eri muodoissa voi harjoittaa kannattavasti. Tähän on syytä myös yrittäjiä kannustaa

Alzheimer’s and Seizures: Interleukin-18, Indoleamine 2,3-Dioxygenase and Quinolinic Acid

Emergent seizures are common in Alzheimer’s disease (AD), although the mechanisms mediating this are unknown. It is proposed that stress induced interleukin-18 (IL-18), via interferon-gamma (IFNy) and independently, increases indoleamine 2,3-dioxygenase (IDO) and subsequent quinolinic acid (QA) in microglia. QA increases seizures and concurrently contributes to neuronal loss via excitotoxicity. The ApoE4 allele interacts with IL-18 polymorphisms to increase the risk of AD, and seems likely to potentiate the emergence of seizures. Concurrent changes in IDO and the kynurenine pathways at the blood-brain-barrier (BBB) have implications for treatment, including in the efficacy of different anti-hypertensives. Melatonin is proposed to inhibit these overlapping excitotoxic and neurodegenerative processes, and would be a useful adjunctive treatment

When dementia is misdiagnosed

OBJECTIVE: To explore and discuss the implications of diagnostic uncertainty within services that diagnose and treat people with dementia. In particular, the difficulties associated with false positive dementia diagnoses. METHODS: Narrative review written by an Old Age Psychiatrist and a Cognitive Neurologist. RESULTS: Both false-positive and false-negative dementia diagnoses are made. These are more likely when apparent dementia is mild and in less typical cases, including when the patient is under 60, the diagnosis is less common or diagnosis has depended largely on brain imaging. In such cases, the passage of time is generally helpful in revealing diagnostic status. Reversing a dementia diagnosis can be very difficult for patients. CONCLUSION: Except in some rare situations, dementia diagnoses made in life are only "probable" and should be subject to review. Dementia diagnosis services should support patients through reversal of diagnoses. This article is protected by copyright. All rights reserved

Hyvää kansainvälistä biodiversiteettipäivää!

Näytä koko lehti</a

GeeniVarat 2014

Ilmestymispäivä: Kansainvälinen biodiversiteettipäivä 22.5.2014 Ulkoasu ja taitto: www.digijiipee.net Paino: Painotalo Casper Oy Etukannen kuva: Auli Bläuer Maito ja erityisesti siitä saatava voi oli tärkeä tuote keskiajalla. Maito-onnen parantamisesta taikakeinoin kuvassa varoittavat pirut ja astiaan naapurin lehmästä varastamaansa maitoa oksentava paraolento. Kuva Lohjan kirkosta.Näytä artikkelit2 Hyvää kansallista biodiversiteettipäivää! : Pääkirjoitus 4 Maitipankki - Kalojen perimä tulevaisuuden tarpeisiin 6 Tulevaisuuden metsänviljelyaineistot viettävät 10 vuotta syväjäässä 7 Suomenhevosella on yhteistä alkuperää siperialaisen jakutianhevosen kanssa 8 Geenit sukupolvien takaa rikastuttavat nykyisiä eläinpopulaatioita 10 Vatukat ja mustaherukat vaaroilta tallessa kryotankissa 13 Geenivara-oppia kouluihin 14 Härkäpavun ja herneen geenivarat talteen ja käyttöön 16 Tutkimus osoitti: suomenkarjan maitoa kannattaa jatkojalostaa 18 Äärimmäisen Uhanalaiset kalalajimme - Voidaanko ne vielä elvyttää? 22 Mauste- ja rohdosyrttien geenivarakokoelmien uudet kodit 24 Yhteinen aarteemme 25 Suomen vahvimmin suojellut geenit 26 Kirjauutuus: Museopuutarha - perustaminen ja hoito 28 Keskiaikaiset eläimet kuvina kirkkojen seinämaalauksissa 30 Maatiaiskanan säilytysohjelman tuloksia kartoitettiin 32 Lasten maatalousnäyttely Jokioisten elonkierrossa 13.9.2014 (Ilmoitus

HUBUNGAN KADAR BETA.SITE APP.CLEAVING ENZYME 1, BETA-AMYLOID DAN 4 HYDROXINONENAL PLASMA DENGAN GANGGUAN FUNGSI KOGNITIF PADA PENDERITA PASCASTROKE ISKEMIK

Background: The levet of beta-amyloid (Ap) in the cerebrospinal fluid (CSS) can beused asa marker to detect cognitive impairment, but fhe CSS retrieval technique is invasive. so if r'snecessa4z fo find biomarkers that are relatively easy, cheap and reliable. Therefore, biomarkersthat can be measured in blood is needed.Aims: To determine fhe association of the blood levels of BACE-I, AB and 4HNE with ischemiccognitive functisn after stroke event.Methads: This study was an observational study with cross sectional design using cases andcontrols. A number af 84 patients with ischemic stroke and 42 normal subjecfs as controls wereenrolled. Cognitive function u/as assessed 3 months aftdr stroke event using MoCA-lna testand measurement of blood levels of BACE1-1, 4p40, AP42 and 4HNE was conducted within72 hours of onset of stroke. Regression statistical analysis was used to determine the mostdaminant factars related to the occurrence of impaired cognitive function after stroke event.Resuffs; ln bivariate analysis, we found a significant assocrafion between cognitive impairmentafter stroke with high blood levels of BACE1 (p = 0.004, OR = 1.714), low levels of AB40 (p =A.0001, AR = 14.80) and low /eve/s of AB42 @ = A.U7, OR = 3.44). There was no significantassociation between the blood levels of 4HNE with impaired cognitive function after strokeevent. ln multivariate analysis, we found low low plasma level of 4840, high level of BACE-1,and low level of AB42 were variables strongly related with cognitive impairment after ischemicstroke subsequently based on the strength of correlation.Canclusians: Low levels of 4840, ttigh levels of BACE-I and low ievels of Ap42 are associatedwith the incidence of impaired cagnitive functian after ischemic stroke.M}(A, Volume 37, Nomor.Supl. 2, November 2014MKA, Volume 37, Nomor.Supl. 2, November 2014 http:/imka.fk. u nand.ac. id/ABSTRAKLatar Belakang : Kecacatan pascastroke diperberat oleh terganggunya fungsi kognitif. Metodediagnostik yang tersedia sekarang, tidak cukup sensitif bila digunakan sebagai upaya untukmenemukan gangguan kognitif pascastroke secara dini. Kadar beta-amyloid (AP) di cairanserebrospinal (CSS) dapat dijadikan sebagai penanda telah terjadinya gangguan kognitif,namun teknik pengambilan CSS adalah invasive, sehingga perlu dicari biomarker yang relatifmudah, murah dan dapat dipercaya. Untuk itu perlu dicarai biomarker pada plasma.Tujuan : Untuk mengetahui hubungan kadar BACE-1, AB dan 4HNE plasma dengan fungsikognitif pascastroke iskemik.Metode : Penelitian ini bersifat observasional dengan disain cross sectional, menggunakankasus dan kontrol. Mengikutkan 84 penderita pascastroke iskemik dan 42 subjek normalsebagai kontrol. Fungsi kognitif diperiksa 3 bulan pascastroke dengan test MoCA-lna danpemeriksaan kadar BACEI-1, AF40, AP42 dan 4HNE plasma dalam 72 jam onset stroke.. Analisa regresi statitistik digunakan untuk menetapkan faktor mana yang paling dominanhubungannya dengan terjadinya gangguan fungsi kognitif pascastroke iskemik.Hasil : Pada analisis bivariat, ditemukan hubungan yang bermakna antara gangguan kognitifpascastroke dengan tingginya kadar BACE1 (p=0,004, OR= 4,714), rendahnya kadar AP40(p=0,0001, OR=14,80) dan rendahnya kadar AP42 (p=0,0t7, OR=3,44). Tidak ditemukanhubungan yang bermakna antara kadar 4HNE dengan gangguan fungsi kognitif pascastroke.Pada analisis multivariat, didapatkan rendahnya kadar AB40 dan tingginya kadar BACE-1 plasma sebagai variabel yang kuat hubungannya dengan kejadian gangguan kognitifpascastroke iskemik.Kesimpulan : Rendahnya kadar AB40 dan tingginya kadar BACE-1 plasma berhubungandengan kejadian gangguan fungsi kognitif pascastroke iskemik.6

Talven tuhot hedelmäpuissa ja marjapensaissa vuonna 1947

Lately there have been injurious winters for the cultivation of fruit in Finland in 1915—1917, 1927—1929 and 1939—1942. The winter 1946—1947 again damaged fruit trees and the berry-bushes gooseberry, currant and raspberry; this damage was most severe in the best areas for cultivation of fruit in Varsinais-Suomi (Ab) and Satakunta (St). In these areas about 10—75 % of the fruit trees and 75—80 % of the berry-bushes were injured or died. Slight injuries generally have been noted in Uusimaa (N), Häme (Ta), in the Valley of Kokemakiriver (St) and in the neighbourhood of Tampere (Ta). In southern Pohjanmaa (Oa) fruit trees and berry-bushes have been injured, too. The limit of the general injury-area is drawn through Vaasa (Oa), Alavus (Oa) and Virolahti (Ka). This limit closely follows the contour-line, to the west and southwest of which the depht of snow on March 15th was 30 cm or less (fig. 2). In the injury-area mentioned damage was such that the leaves expanded slowly in the spring, the flower buds, that appeared abundantly, opened slowly and the leaves and fruit were smaller than normally. In severely damaged trees the flower buds did not open, but dried up (fig. 1). In damaged trees, the cambium was generally brownish, the wood drier than normally, the roots, however, were generally white within and vigorous. The leaves of the berry-bushes expanded slowly in the spring; later in summer a many of the branches of damaged bushes died. These bushes generally grew new branches from their root. The damage to fruit trees and berry-bushes was due to the drying of the parts above ground in the spring, when the warm and sunny weathers induced activity of the vital functions in the plants. The soil was, however, deeply frozen because of the thin winter snowcover and when the thaw waters and rainwaters in May, with a little amount of rain, did not melt the ice, the roots were still in June in the frozen soil and did not absorb enough water from the soil, which even apart from this was too dry, to make up the evaporated moisture. Then the soft surface parts of the trees, rind and buds, were damaged. In summer the roots may perhaps have absorbed a normal amount of water, but because of the damage to the vascular system in the rind the flowing of solutions in the summer was not normal, and the shoots, leaves and fruits grew weakly. The damage to fruit trees was neither due to properties the variety and stock nor the age of trees (6). In the central parts of the country twigs of trees and sapling fruit trees were frozen because of the severe frost in winter. It can be estimated that 20—25 % of the fruit yield in Finland in 1947 was lost for the winter injuries

Parkinsonin taudin lääkkeiden erityiskorvausoikeuden saajien määrän muutos vuosina 1996–2015

Lähtökohdat Tutkimme Parkinsonin taudin lääkkeiden erityiskorvausoikeuden saajien määrän muutosta vuosien 1996–2015 aikana. Selvitimme myös, kuinka suurella osalla heistä oli taudin erotus- ja poissulkudiagnoosien mukaisia sairauksia, ja muuttuiko tämä osuus seurannan aikana.Menetelmät Tutkimus oli osa rekisteripohjaista FINPARK-tutkimusta, ja siihen kuuluivat 35 vuotta täyttäneet, vuosina 1996–2015 Parkinsonin taudin lääkkeiden erityiskorvausoikeuden saaneet henkilöt (n = 29 847). Tiedot erotus- ja poissulkudiagnooseista kerättiin hoitoilmoitusrekisteristä kahden vuoden ajalta ennen ja jälkeen korvausoikeuden saannin.Tulokset Korvausoikeuden saaneiden määrä kasvoi tutkimusaikana 0,012 prosenttiyksikköä suhteessa koko Suomen 35 vuotta täyttäneeseen väestöön. Korvausoikeuden saajista 20–30 %:lla oli Parkinsonin taudin lisäksi poissulkudiagnooseja, joista yleisimpiä olivat ekstrapyramidaali- ja liikehäiriöt sekä etenevät neurodegeneratiiviset muistisairaudet.Päätelmät Parkinsonin tautia sairastavien henkilöiden väestöön suhteutettu määrä kasvoi seuranta-aikana. Noin joka neljännellä lääkkeiden erityiskorvausoikeuden saaneista oli kirjaus poissulkudiagnoosista kahden vuoden ajalta ennen tai jälkeen korvausoikeuden saannin. Tämä kertoo kliinisen diagnostiikan epävarmuudesta Parkinsonin taudin varhaisvaiheessa.</p

Eläinaiheiset luonnonkasvien nimet kansankielessä

Animal themes in vernacular names of wild-growing plants (englanti)2/1998 (102)Jarna KarhuAnimal themes in vernacular names of wild-growing plants In the article the writer discusses the vernacular names of wild-growing plants that include the name of an animal, such as koiranputki (koira 'dog'; Engl. 'cow parsley'), kissankello (kissa 'cat'; Engl. 'harebell') and hevonhierakka (hevonen 'horse'; Engl. 'northern dock'). Most animal-themed plant names are compounds whose modifier is the genitive form of an animal name, and whose principal element is a nominal with the meaning of a plant. The most commonly occurring animals in vernacular plant names are hevonen, nauta 'bovine animal' (also hrk 'ox, bull', lehm 'cow', mulli 'bull calf'), koira, harakka 'magpie' and sika 'pig'.Animal-themed names have been used above all for plants which are not useful to man, and in particular for plants which are not fit to eat especially berries. For example variksenmarja (Engl. 'crowberry', Empetrum nigrum) has commonly been called harakanmustikka, karhunmustikka, kissanmustikka or sianmustikka (mustikka 'blueberry, bilberry', modified by magpie, bear, cat and pig, respectively). From these names it is clear that variksenmarja has been compared with the edible berry mustikka.There are also many names which have been motivated by the shape of the plant or a part of it, for example the name koirankieli (kieli 'tongue'; Engl. 'hound's-tongue') is motivated by the plant's oblong leaves, and hrnsilm (silm 'eye'; Engl. 'cat's-ear') by the bright-coloured flowers or blossoms. If the name features hevonen, hrk or karhu, this could indicate that the plant is large in size. Correspondingly, hiiri 'mouse', kissa and lintu 'bird' often suggest smallness or slenderness. A plant name may also feature the name of the animal for which the plant has been used as medication or food, or which can be driven away using the plant. Some plants, on the other hand, which grow either in water or wet places may have fish-themed names. Folk etymology, too, has played a part in the creation of some animal-themed names, for example the name kamomillakukka 'camomile flower' has given rise to kamelinkukka (kameli 'camel').The writer has analysed the age of animal-themed names by searching for their Estonian equivalents. Estonian dialects contain so many exact equivalents for the Finnish names that it is possible to conclude that at least a proportion of the animal-themed plant names have their origin in the Proto-Finnic period. Animal themes are also included in many formal plant names. Popular amongst these are the names of undomesticated animals, in contrast to the domestic animals more popular in vernacular names. The most popular animals in formal plant names are kurki 'crane' and koira.The greatest influence on the establishment of Finnish names for wild-growing plants has been Elias Lnnrot. In Lnnrot's Flora Fennica (1860), plants were given formal Finnish names for the first time. Lnnrot turned many vernacular names into formal plant names, amongst them sianpuolukka (Engl. 'bearberry'), harakankello (Engl. 'spreading bellflower') and variksenmarja. Lnnrot also translated many Swedish and scientific plant names into Finnish and coined names himself using structural models from vernacular names

Neuropsychology/computerized neuropsychological assessment

AbstractBackgroundDifferential diagnostics in dementia is challenging. To date, the basic assessment still includes imaging of the brain and cognitive testing with pen and paper. Web‐based cognitive tests however hold potential for standardized and low‐cost screening in clinical workup. How they perform when combined with imaging of the brain is unknown. We therefore evaluated the accuracy of a new web‐based cognitive battery (Muistikko [1]) detecting different types of dementia, when combined with brain MRI, and compared this to traditional cognitive testing and MRI.MethodWe included 229 subjects from two memory clinic cohorts (PredictND and VPH‐DARE), consisting of 188 controls, 29 patients with Alzheimer's dementia (AD), 7 with frontotemporal dementia (FTD) and 5 with vascular dementia (VaD) (Table 1). All patients performed a traditional cognitive test battery (consisting of MMSE, RAVLT, TMT‐A and B, Animal Fluency), web‐based cognitive testing and had MRI of the brain. Although Muistikko is composed of seven subtasks, only global cognitive score (GCS) was used as defined in [1]. From MRI, multiple imaging biomarkers were defined [2]. Disease‐state index classifier was developed from the predictors [2]. Cross‐validation was used to calculate balanced accuracy (BACC; average of sensitivities for each diagnostic group). Given the class imbalance, we also calculated prevalence corrected accuracy (PACC).ResultBACC was 66 % and PACC 64% when using the traditional cognitive test battery + MRI. Both BACC and PAC were 69 % when using the web‐based cognitive testing + MRI (Table 2). Of note, since we compare four diagnostic groups, BACC by guessing would be 25%.ConclusionThis study shows that combining web‐based cognitive tests with MRI data results in high accuracy when separating different types of dementia. The results were comparable with the standard traditional work‐up. Web‐based cognitive testing is therefore a promising tool to support the clinician in the daily challenge of differential diagnostics, especially when combined with MRI data. References: [1] Paajanen, S. et al. Detecting cognitive disorders using Muistikko web‐based cognitive test battery. Alzheimer's & Dementia 13(7):Supplement,P234‐P235,2017 [2] Bruun, M. et al. Evaluating combinations of diagnostic tests to discriminate different dementia types. Alzheimers Dement 2018 Aug17;10:509‐51