The Finnish experience to save asthma costs by improving care in 1987-2013

The Finnish National Asthma Program 1994-2004 markedly improved asthma care in the 1990s. We evaluated the changes in costs during 26 years from 1987 to 2013. Direct and indirect costs were calculated by using data from national registries. Costs from both the societal and patient perspectives were included. The costs were based on patients with persistent, physician-diagnosed asthma verified by lung function measurements. We constructed minimum and maximum scenarios to assess the effect of improved asthma care on total costs. The number of patients with persistent asthma in the national drug reimbursement register increased from 83,000 to 247,583. Improved asthma control reduced health care use and disability, resulting in major cost savings. Despite a 3-fold increase in patients, the total costs decreased by 14%, from (SIC)222 million to (SIC)191 million. Costs for medication and primary care visits increased, but overall annual costs per patient decreased by 72%, from (SIC)2656 to (SIC)749. The theoretical total cost savings for 2013, comparing actual with predicted costs, were between (SIC)120 and (SIC)475 million, depending on the scenario used. The Finnish Asthma Program resulted in significant cost savings at both the societal and patient levels during a 26-year period.Peer reviewe

Kuntien kiinteistöriskit Sote-uudistuksessa

Hallitus linjasi 5.4.2016, että sote-uudistuksessa kuntien omistuksessa olevat sote-kiinteistöt eivät siirry maakunnille. Maakunnat vuokraavat tarpeelliset kiinteistöt yksittäisiltä kunnilta. Olosuhteista riippuen osa kiinteistöistä jää kuitenkin vuokraamatta ja näin ollen kunnan vastuulle. Näihin rakennuksiin kunnan on löydettävä uudenlaista toimintaa tai ne on poistettava käytöstä. Käytöstä poistuvat kiinteistöt ovat kunnasta ja kiinteistöstä riippuen joko suuri tai pieni riski. Kuntien omistamia, sote-käytössä olevia kiinteistöjä on n. 6,8 miljoonaa m2. Kiinteistöjen arvioitu luetteloarvo on n. 4,2 mrd. €. Suurimmassa riskissä ovat laitokset ja vanhat avopalvelurakennukset vähenevän väkiluvun kunnissa. Arviolta 35 % riskissä olevista laitoskiinteistöistä ja 5–15 % avopalveluiden käytössä olevista kiinteistöistä jää käyttämättä. Taustalla on palveluverkon ja –rakenteen kehittäminen, jota tehdään sote-uudistusta varten, mutta osittain myös siitä riippumatta. Suurimmassa riskissä olevien, sote-käytöstä poistuvien kiinteistöjen pinta-ala on arviolta 490–530 tm2 ja luetteloarvo 300–315 M€. Vuosittainen ylläpitokustannus käyttämättä jäävistä korkeimman riskin kiinteistöissä olisi n. 3 M€, mikäli kaikki kiinteistöt tyhjenisivät saman vuonna. Mikäli nämä kiinteistöt purettaisiin, olisi purkukustannus 75–81 M€. Mikäli käytöstä poistuvalla kiinteistöllä on taseessa jäljellä arvoa, heikentää alaskirjaaminen tasetta ja voi johtaa joissakin tapauksissa alijäämän merkittävään lisääntymiseen. Kiinteistöriski jakautuu epätasaisesti kuntien välillä. Suurimmalle osalle kunnista vaikutukset ovat pieniä, eikä sote-uudistus merkittävästi muuta kehitystä, joka johtaa muutoksiin palveluverkossa. Yksittäiset kunnat voivat kuitenkin olla riskissä. Mikäli kuntaan on vastikään rakennettu uusi kiinteistö, jota maakunta ei vuokraakaan, aiheutuu kunnalle taloudellisia ongelmia, jos uutta käyttöä ei löydy. Selvitys on osa valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan vuoden 2016 tutkimusteemaa Sote-uudistuksen ja maakuntien muodostamisen tukemista koskevat selvitykset. Tutkimuksen toteutti Nordic Healthcare Group

Eteisvärinää sairastavien potilaiden antikoagulaatiohoito ja palveluiden käyttö Suomessa

Vertaisarvioitu. English summary.Lähtökohdat : Suoria antikoagulantteja ja varfariinia käytetään ei-läppäperäiseen eteisvärinään liittyvän aivohalvauksen estossa, mutta toistaiseksi eri antikoagulaatiolääkityksellä olevista suomalaisista potilaista on rajallisesti tosielämän tietoon perustuvia tutkimuksia. Menetelmät : utkimme rekisteritiedolla antikoagulaatiohoitoa saavien eteisvärinäpotilaiden palvelukäyttöä, lääkitystä sekä potilasprofiilia. Tarkastelimme lääkesegmenteittäin sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttöä ja kustannuksia sekä aivotapahtumista ja ruoansulatuskanavan vuodoista johtuvia erikoissairaanhoidon ja ¬perusterveydenhuollon käyntejä ja hoitopäiviä potilailla, jotka olivat käyttäneet vähintään vuoden ¬samaa antikoagulanttia. Tulokset : Varfariinia ja apiksabaania määrätään keskimäärin vanhemmille ja korkeamman riskin potilaille kuin muita antikoagulantteja. Eteisvärinäpotilaiden yhteenlasketut sote-palveluiden kustannukset olivat vuonna 2018 noin 2 miljardia euroa. Haittatapahtumista aivoinfarktit ja aivotapahtumien jälkitilat aiheuttivat eteisvärinä¬potilaille eniten palvelukäyttöä. Päätelmät : Eteisvärinäpotilaiden hoidosta kertyy yhteiskunnalle suuria kustannuksia. Suoria antikoagulantteja ja varfariinia käyttävien potilaiden välillä on eroja potilasprofiilissa sekä palvelukäytössä ja sen kustannuksissa.Peer reviewe

Eteisvärinää sairastavien potilaiden antikoagulaatiohoito ja palveluiden käyttö Suomessa

Lähtökohdat Suoria antikoagulantteja ja varfariinia käytetään ei-läppäperäiseen eteisvärinään liittyvän aivohalvauksen estossa, mutta toistaiseksi eri antikoagulaatiolääkityksellä olevista suomalaisista potilaista on rajallisesti tosielämän tietoon perustuvia tutkimuksia. Menetelmät Tutkimme rekisteritiedolla antikoagulaatiohoitoa saavien eteisvärinäpotilaiden palvelukäyttöä, lääkitystä sekä potilasprofiilia. Tarkastelimme lääkesegmenteittäin sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttöä ja kustannuksia sekä aivotapahtumista ja ruoansulatuskanavan vuodoista johtuvia erikoissairaanhoidon ja ­perusterveydenhuollon käyntejä ja hoitopäiviä potilailla, jotka olivat käyttäneet vähintään vuoden ­samaa antikoagulanttia. Tulokset Varfariinia ja apiksabaania määrätään keskimäärin vanhemmille ja korkeamman riskin potilaille kuin muita antikoagulantteja. Eteisvärinäpotilaiden yhteenlasketut sote-palveluiden kustannukset olivat vuonna 2018 noin 2 miljardia euroa. Haittatapahtumista aivoinfarktit ja aivotapahtumien jälkitilat aiheuttivat eteisvärinä­potilaille eniten palvelukäyttöä. Päätelmät Eteisvärinäpotilaiden hoidosta kertyy yhteiskunnalle suuria kustannuksia. Suoria antikoagulantteja ja varfariinia käyttävien potilaiden välillä on eroja potilasprofiilissa sekä palvelukäytössä ja sen kustannuksissa.</p

Changes in the societal burden caused by sleep apnoea in Finland from 1996 to 2018 : A national registry study

Background In the current century, sleep apnoea has become a significant public health problem due to the obesity epidemic. To increase awareness, improve diagnostics, and improve treatment, Finland implemented a national sleep apnoea programme from 2002 to 2010. Here, we present changes in the societal burden caused by sleep apnoea from 1996 to 2018. Methods National register data were collected from the Care Register for Health Care, Statistics Finland, the Social Insurance Institution of Finland, and the Finnish Centre for Pensions. Disease prevalence, use of healthcare and social services, and societal costs were estimated. Findings The number of sleep apnoea patients increased in secondary care from 8 600 in 1996 to 61 000 in 2018. There was a continuous increase in outpatient visits in secondary care from 9 700 in 1996 to 122 000 in 2018 (1 160%) and in primary care from 10 000 in 2015 to 29 000 in 2018 (190%). Accordingly, the cumulative annual number of days off work for sleep apnoea increased from 1 100 to 46 000. However, disability pensions for sleep apnoea decreased from 820 to 550 (33%) during the observation period. Societal costs per patient decreased over 50% during the observation period ((sic) 2 800 to (sic)1 200). Interpretation The number of sleep apnoea patients in Finland increased remarkably during the observation period. To control this burden, diagnostic methods and treatment were revised and follow up was reorganised. Consequently, there was a significant decrease in societal costs per patient. The decrease in disability pensions suggests earlier diagnosis and improved treatment. The national sleep apnoea programme was one of the initiators for these improved outcomes. Funding The Finnish Institute for Health and Welfare and the Hospital District of Helsinki and Uusimaa (HUH), Helsinki, Finland. Copyright (C) 2022 The Author(s). Published by Elsevier Ltd. This is an open access article under the CC BY-NC-ND license (http://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0/)Peer reviewe

Changes in the societal burden caused by sleep apnoea in Finland from 1996 to 2018: A national registry study

BackgroundIn the current century, sleep apnoea has become a significant public health problem due to the obesity epidemic. To increase awareness, improve diagnostics, and improve treatment, Finland implemented a national sleep apnoea programme from 2002 to 2010. Here, we present changes in the societal burden caused by sleep apnoea from 1996 to 2018.MethodsNational register data were collected from the Care Register for Health Care, Statistics Finland, the Social Insurance Institution of Finland, and the Finnish Centre for Pensions. Disease prevalence, use of healthcare and social services, and societal costs were estimated.FindingsThe number of sleep apnoea patients increased in secondary care from 8 600 in 1996 to 61 000 in 2018. There was a continuous increase in outpatient visits in secondary care from 9 700 in 1996 to 122 000 in 2018 (1 160%) and in primary care from 10 000 in 2015 to 29 000 in 2018 (190%). Accordingly, the cumulative annual number of days off work for sleep apnoea increased from 1 100 to 46 000. However, disability pensions for sleep apnoea decreased from 820 to 550 (33%) during the observation period. Societal costs per patient decreased over 50% during the observation period (€2 800 to €1 200).InterpretationThe number of sleep apnoea patients in Finland increased remarkably during the observation period. To control this burden, diagnostic methods and treatment were revised and follow up was reorganised. Consequently, there was a significant decrease in societal costs per patient. The decrease in disability pensions suggests earlier diagnosis and improved treatment. The national sleep apnoea programme was one of the initiators for these improved outcomes.FundingThe Finnish Institute for Health and Welfare and the Hospital District of Helsinki and Uusimaa (HUH), Helsinki, Finland.</p

Annual costs of chronic obstructive pulmonary disease in Finland during 1996–2006 and a prediction model for 2007–2030

BACKGROUND: Chronic obstructive pulmonary disease (COPD) is a major burden for the health care system, but the exact costs are difficult to estimate and there are insufficient data available on past and future time trends of COPD-related costs. AIMS: The aim of the study was to calculate COPD-related costs in Finland during the years 1996-2006 and estimate future costs for the years 2007-2030. METHODS: COPD-related direct and indirect costs in the public health care sector of the whole of Finland during the years 1996-2006 were retrieved from national registers. In addition, we made a mathematical prediction model on COPD costs for the years 2007-2030 on the basis of population projection and changes in smoking habits. RESULTS: The total annual COPD-related costs amounted to about 100-110 million Euros in 1996-2006, with no obvious change, but there was a slight decrease in direct costs and an increase in indirect costs during these years. The estimation model predicted a 60% increase up to 166 million Euros in COPD-related annual costs by the year 2030. This is caused almost entirely by an increase in direct health care costs that reflect the predicted ageing of the Finnish population, as older age is a significant factor that increases the need for hospitalisation. CONCLUSIONS: The total annual COPD-related costs in Finland have been stable during the years 1996-2006, but if management strategies are not changed a significant increase in direct costs is expected by the year 2030 due to ageing of the population

Contrasting healthcare costs of COPD and asthma in elderly

Background: Caring for ageing populations creates new challenges for society. Obstructive pulmonary diseases, asthma and especially COPD, are responsible for considerable morbidity, mortality, and financial costs in the elderly. We present the change in the burden of asthma and COPD in those aged >= 60 years in Finland from 1996 to 2018.Methods: We collected national register data from 1996 to 2018 from Statistics Finland, Care Register for Health Care, and the Social Insurance Institution. We estimated the prevalence of asthma and severe COPD, use of healthcare, social services, reimbursed inhalation medications, and societal costs.Results: In subjects aged >= 60 years, the prevalence was 8% for asthma with reimbursed medication and 0 center dot 7% for severe COPD in 2018. In 1996-2018, total costs increased from 33 M(sic) to 58 M(sic) (+57%) for asthma and decreased from 38 M(sic) to 30 M(sic) (-27%) for COPD. Costs per patient decreased for asthma from 720 (sic) to 460 (sic) (-57%) and remained stable for COPD (2700 (sic) in 2018). Potential years of life lost (PYLL) increased in COPD from 5000 to 6400 (+28%) and the number of emergency department visits increased from 3700 to 6000 (+62%).Conclusions: In a population aged >= 60 years, the total burden caused by asthma decreased but remained stable and high in COPD. PYLL and visits in emergency care increased in COPD.Peer reviewe