Perceptions of Management Control in Post-acquisition Integration Context Through Sense-making : An Interpretive Case Study

The purpose of this qualitative case study was to explore perceptions of a management control system (MCS) in a post-acquisition integration context through sense-making using interpretive case study methodology. The study draws from the theories of the two types of bureaucratic formalization, sense-making in organizations and MCSs. The study material consists of semi-structured interviews with the managers at the corporate, divisional, and business unit levels. At the time of the study, the case company was growing through several acquisitions per year, which created constant challenges with post-acquisition integration and a need for more formal MCS. The article shows how the backgrounds of the acquired business units are related to the perceptions of the MCS. We found that the identity threat and retrospection were properties of sense-making that explained the business unit managers’ attitudes towards the corporate MCS. Particularly prior experiences of production-centred line-manager positions in small entrepreneurial firms seem to foster coercive perceptions of MCS. The results of this study contribute to MCS literature.© 2023 Sage. The article is protected by copyright and reuse is restricted to non-commercial and no derivative uses. Users may also download and save a local copy of an article accessed in an institutional repository for the user's personal reference.fi=vertaisarvioitu|en=peerReviewed

There is no general connection between the quantum speed limit and non-Markovianity

The quantum speed limit (QSL) sets a bound on the minimum time required for a quantum system to evolve between two states. For open quantum systems this quantity depends on the dynamical map describing the time evolution in presence of the environment, on the evolution time τ, and on the initial state of the system. We consider a general single qubit open dynamics and show that there is no simple relationship between memory effects and the tightness of the QSL bound. We prove that only for specific classes of dynamical evolutions and initial states, there exists a link between non-Markovianity and the QSL. Our results shed light on the connection between information back-flow between system and environment and the speed of quantum evolution.</p

Työkalu broilerituotantotilojen hiilijalanjäljen hallintaan

Ruoantuotantoon liittyvät mahdollisuudet Suomen kokonaishiilipäästöihin vaikuttamiseen ovat rajalliset. Maatalouden osuus valtakunnallisista hiilipäästöistä (global warming potential –suhteutettuina kaasuina, joista osa ei liity kemiallisesti hiileen) on yleisten tulkintojen mukaan noin kymmenen prosenttia. Hiilipäästökeskustelussa on kuitenkin kiinnitetty paljon huomiota kotieläintuotteisiin ja niiden osuuteen tuotannossa tai ravinnossa. Elintarviketeollisuuden toimijat ovat julkistaneet viime vuosina maidontuotantoon ja lihantuotantoon liittyviä, selkeästi mielikuvaa parantamaan tarkoitettuja hankkeita hiilipäästöjen laskemiseksi ja alentamiseksi. Broilerituotannossa rehunmuuntosuhde ja sitä kautta ekologinen tehokkuus verrattuna muuhun kotieläintuotantoon on hyvä, vaikkakin tuotanto edellyttää suhteellisen arvokkaita rehuja. Lisäksi kanalintujen ruoansulatuksen metaanipäästöjä voidaan pitää merkityksettömän pieninä. Broilerituotannossa on lisäksi mahdollisuuksien mukaan pyritty etsimään uusiakin ratkaisuja rehuvalinnoissa ja lämmitysenergiassa, ja näillä voidaan hiilijalanjälkeen tai ylipäänsä ympäristökuormitukseen vaikuttaa. Hiilijalanjälkilaskuri broileritiloille –hankkeessa on kehitetty tilatason työkalua näiden valintojen merkityksen arviointiin tai seurantaan. Tarkastelu rajattiin tässä tuotantopolven broilerien kasvatukseen. Tausta-aineistona on hyödynnetty Luonnonvarakeskuksen raportteja tai muita valtakunnallisia tiedon tuottajatahoja, kuten Motivaa tai Lipasto-tietokantaa. Hiilijalanjälkilaskureissa on aina haasteena laskennan rajaamisen ja yleistettävyyden ongelma. Hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli (IPCC) on julkaissut joitakin laskentaperiaatteita, joita broileritilojen hiilijalanjälkilaskurissakin on hyödynnetty. Vaikka tavoitteena on ennen muuta tilatason valintojen vaikutuksen demonstroiminen, on kuitenkin pyritty yleisestikin vertailukelpoisia tuloksia antavaan laskentaan. Laskennassa on kuitenkin tehty joitakin tarkoituksellisia yksinkertaistuksia vertailukelpoisuuden parantamiseksi nimenomaisesti kehitystyössä mukana olevan yrityksen muussa yhteydessä laskettuihin tuloksiin. Laskurissa päädyttiin huomioimaan sähkö, lämmitysenergia ja muu energiankulutus, rehut, kuivikkeet sekä lannan käsittely ja varastointi suhteutettuina tuotettua ruhokiloa kohti. Laskurin testaaminen hankkeen yhteistyö- ja kohdetiloilla on mahdollistanut merkittävimpien päästölähteiden (rehu, energia) tunnistamisen sekä laskurin muokkaamisen käytettävyydeltään ja informatiivisuudeltaan tarkoituksenmukaiseksi. Laskentaa voidaan myös verrata muihin jossain määrin vertailukelpoisiin laskureihin ja niiden antamiin tuloksiin

Complete positivity, finite-temperature effects, and additivity of noise for time-local qubit dynamics

We present a general model of qubit dynamics which entails pure dephasing and dissipative time-local master equations. This allows us to describe the combined effect of thermalization and dephasing beyond the usual Markovian approximation. We investigate the complete positivity conditions and introduce a heuristic model that is always physical and provides the correct Markovian limit. We study the effects of temperature on the non-Markovian behavior of the system and show that the noise additivity property discussed by Yu and Eberly [Phys. Rev. Lett. 97, 140403 (2006)] holds beyond the Markovian limit.</p

Näkymätön ERP : taloudellisen toiminnanohjauksen rakentuminen

ERP systems (Enterprise Resource Planning systems) are one of the most central elements in the organizations nowadays. However, at the present management accounting literature ERP system has been mostly taken for granted and relatively uncritically. Therefore, this study takes a new approach to the ERP system as an integration of human and non-human actors. The theoretical framework of this study is based on actor-network theory (ANT), object studies of science and technology literature and definition of invisibility. At the empirical part of this study the formation of ERP has been illustrated from the perspectives of three actors, which are ERP system vendor, top management and final end users.This study represents that integration in ERP means not only integration between the software modules and organizations, but also integration between invisible realities. At the same time this study illustrates, how the form of ERP is changing from the idea to the fact. In practice, ERP system vendor defines the ERP-idea, top management acts as a gatekeeper and a decision maker, and final end users give it form in production.In this process both ERP system vendors’ ‘wonderful reality’ and ‘reality of danger’, top management’s ‘reality of orientation’ and ‘reality of today’, and final end users’ ‘reality of white collars’ and ‘reality of blue collars and factories’ have their own roles. This means that ERP will not be constructed only in objective time and place as has been thought so far, but also in subjective time and place, which has been represented in this study.Henri Teittinen tutki väitöskirjassaan toiminnan ja talouden ohjausjärjestelmän, ERP-järjestelmän rakentumista liiketoiminnan ohjauksen keskiöön. Hän havaitsi, että järjestelmätoimittajien, liikkeenjohdon ja loppukäyttäjien visioilla ja käytännön toteuttamisella on selkeä ristiriita. Haasteellista tässä on erityisesti PK-yrityksiä ajatellen se, että ERP-järjestelmiä hankitaan ja pyritään käyttöönottamaan standardimuotoisina.Teittisen tutkimus osoittaa, että standardimuotoisen ERP-järjestelmän avulla toteutettavan toiminnan ja talouden ohjauksen rakentumisen haasteena on huomattavasti monitahoisempi ja nopeasti ympäristöönsä mukautuva tuotantoympäristö kuin mitä järjestelmätoimittajien ja liikkeenjohdon visioissa hahmotellaan. Järjestelmätoimittajat luovat kuvaa ihanteellisesta toiminnan ja talouden ohjauksen todellisuudesta, johon liikkeenjohto asemoi organisaation, mutta varsinainen tuotantokäyttö osoittaa, että näiden todellisuuksien välillä on olemassa ristiriita.ERP-järjestelmät (esim. SAP R/3) ovat tänä päivänä yritysten keskeisintä infrastruktuuria. Perinteisesti ERP-järjestelmä ymmärretään kokonaisvaltaisena tietojärjestelmänä, jossa toiminnalliset moduulit kuten taloushallinto, tuotanto, logistiikka, asiakashallinta, henkilöstöhallinto, myynti, huolto jne. ovat saumattomasti integroitu toisiinsa. Käytännössä organisaatioiden toimintaa ja taloutta ohjataan tällaisten massiivisten ERP-järjestelmien avulla.Teittinen kritisoi tutkimuksessaan erityisesti sitä, että aikaisemmissa tutkimuksissa näitä toiminnan ja talouden ohjausjärjestelmiä käsitellään varsin yksipuolisesti ja kritiikittömästi. ERP-järjestelmät otetaan ikään kuin annettuina ja lähes itsestäänselvyyksinä. Teittinen tuo tutkimuksessaan esiin sen, että ERP-järjestelmä ei ole vain erilaisista modulaarisista toiminnoista rakentuva ohjausjärjestelmä vaan myös sosiaalisesti rakentuva kokonaisuus. Toiminnan ja talouden ohjauksen rakentumista ei siten tule mieltää vain standardimuotoisen ERP-järjestelmän käyttöönottamiseksi vaan sosiaalisesti rakentuvaksi prosessiksi.Tutkimuksen tarkoitus on ollut avata uusi näkökulma tämän hetken keskeisimpään laskentatoimen tietojärjestelmään, ERP-järjestelmään. Aihetta onkin tarkasteltu uudelta näkökulmalta, inhimillisten ja ei-inhimillisten toimijoiden muodostamana kokonaisuutena. Tutkimuksen tavoite on ollut lisätä ymmärrystämme siitä, minkälainen objekti ERP on: minkälaisessa teknologioiden, ihmisten ja mahdollisesti muiden toimijoiden vuorovaikutuksessa ERP rakentuu ja minkälaisissa näkymättömissä toimijamaailmoissa ERP muodostuu.Tutkimuksen lähestymistapa on toimijaverkostoteoreettinen case-tutkimus. Tutkimuksen empiirinen osio rakentuu kolmen keskeisen toiminnan ja talouden ohjausjärjestelmään liittyvän toimijan ympärille, joita ovat järjestelmätoimittaja, liikkeenjohto ja järjestelmän lopulliset käyttäjät. Näiden toimijoiden kautta havainnollistetaan ja tulkitaan monitahoisen ja laajan ERP-kokonaisuuden rakentumista ja avataan uusi näkökulma siihen, mitä ERP on