Exploring Healthcare Simulation Facilitators’ Conceptions of Teaching and Learning

This study aimed to investigate healthcare simulation facilitators’ conceptions of teaching and learning because they influence the approaches and strategies used in teaching and learning and ultimately influence learning outcomes. The study was conducted using a phenomenographic methodology to identify the variation in conceptions. This study included 37 healthcare simulation facilitators. The data were collected using both thematic and semi-structured individual and paired interviews. The iterative phenomenographic data analysis process revealed four categories of conceptions of learning: 1) learning as acquiring and reproducing knowledge and skills, 2) learning as applying and advancing knowledge and skills, 3) learning as transformation of individual thinking and behaviour and 4) learning as co-constructing knowledge and skills. Three categories of conceptions of teaching were also revealed: 1) teaching as transmission of knowledge, 2) teaching as development of students’ professional skills and 3) teaching as facilitation of learning. Based on the results of this study, we argue that, by changing teaching conditions, we may also affect the underlying conceptions of teaching and learning as well as approaches to teaching and ultimately learning outcomes. The results of this study can also be used to develop healthcare educators’ pedagogical training. However, approaches to teaching and learning are not necessarily aligned; therefore, in future studies, our aim will be to continue the research by investigating how these self-perceived conceptions are related to approaches to teaching and learning within actual educational practices

Media Literacy Education for All Ages

This special issue of the Journal of Media Literacy Education explores the role of media literacy across the lifespan. Media literacy education interventions must be designed to meet the needs of individuals of different ages by understanding the life roles and goals that they have across the lifespan. Different pedagogical strategies are required to effectively address the media literacy competencies of young children, teens, adults, parents, and older adults. In old age, media literacy education may support cognitive functioning and social relationships and help people critically assess health-related information and services. Adopting a life course perspective enables the examination of media literacy competencies which unfold over time in response to changing historical conditions, social institutions and policies. This article reviews the literature to identify the current state of media literacy for different age groups, the present and future needs, and the media education content and instructional methods that have been used with children and adolescents, adult, and older people

Towards a Culturally Inclusive, Integrated, and Transdisciplinary Media Education Curriculum— A Case Study of an International MA Program at the University of Lapland

Internationalization presents both opportunities and challenges for higher education policies and curricula, as well as for teaching and learning methods. This article describes and discusses ongoing exploration and development of the planned curriculum of the MA in Media Education at the Faculty of Education at the University of Lapland, Finland in terms of cultural inclusion and the integration of disciplines. The study concludes that the planned curriculum now includes new content that better supports cultural inclusion. Nevertheless, it was established that several steps are needed to move toward a more inter- and even transdisciplinary media education higher education curriculum

Ammattikorkeakoulun verkko-opiskelijaprofiilit sekä sosiaalinen, tiedollinen ja opetusläsnäolo reaaliaikaisen yhteisöllisen verkkoopiskelun valmennuspedagogisessa mallissa

This article discusses the online pedagogical practices that support teachers and students to promote webinar learning for different groups of online students in the presences of the Community of Inquiry. It answers the following questions: (1) How do Social, Cognitive, and Teaching Presence support synchronous collaborative online learning and coaching pedagogy? (2) How do student groups with different profiles perceive their learning best in a webinar? The data for the quantitative study were collected from online degree students (n=94) at the University of Applied Sciences through an online survey in March–April 2020. The data were analyzed using principal component analysis and cluster analysis. Results of the study showed that the coaching pedagogical approach in webinars expressed Teaching Presence as a joint activity between the student and the teacher. In webinar learning, Social Presence is manifested as an interaction between the student, peers, teacher, and the learning material. Results show that learning materials and learning assignments are produced using the principles of flipped learning for webinars as a Cognitive Presence. This article shows that members of the diverse peer online-learning and active online-learning student groups realize a shared teaching presence as interaction and collaborative peer learning in coaching groups. Those in the independent online learners’ group study actively in a teacher-led manner. Flipped learning associated with webinars is a key finding of the study. Results show that all online learning profiles would prefer a pedagogical plan beforehand, a recording of the webinar, and flipped learning.Tässä artikkelissa tarkastellaan opettajaa ja opiskelijaa tukevia verkkopedagogisia toimintatapoja, joiden avulla edistetään erilaisten verkko-opiskelijaryhmien webinaariopiskelua Tutkivan yhteisön läsnäoloissa. Tutkimus vastaa kysymyksiin: (1) Miten sosiaalinen, tiedollinen ja opetusläsnäolo tukevat reaaliaikaista yhteisöllistä verkko-opiskelua ja valmennuspedagogiikkaa? ja (2) Miten profiililtaan erilaiset opiskelijaryhmät kokevat oppivansa parhaiten webinaarissa? Määrällisen tutkimuksen aineisto kerättiin ammattikorkeakoulun verkkotutkinto-opiskelijoilta (n=94) verkkokyselynä maalis-huhtikuussa 2020. Aineisto analysoitiin pääkomponenttianalyysillä ja klusterianalyysillä. Tutkimuksen tulosten mukaan valmennuspedagogiset toimintatavat webinaariopiskelussa toteuttavat opetusläsnäoloa opiskelijan ja opettajan yhteisenä toimintana. Webinaarissa opiskelun sosiaalinen läsnäolo ilmenee opiskelijan, vertaisopiskelijoiden, opettajan ja oppimateriaalin välisenä vuorovaikutuksena. Tulosten perusteella oppimateriaalit ja oppimistehtävät olisi tärkeää tuottaa webinaareihin käänteisen oppimisen periaattein tukemaan tiedollista läsnäoloa. Tämän tutkimuksen mukaan monipuolisesti vertaisopiskelevat ja soljuvasti verkko-opiskelevat -opiskelijaryhmiin kuuluvilla yhteinen opetusläsnäolo toteutuu vuorovaikutuksena ja yhteisöllisenä vertaisoppimisena valmennusydinryhmissä. Itsenäisesti opiskelevat verkko-opiskelijat opiskelevat aktiivisesti opettajajohtoisesti. Tuloksista ilmenee myös, että kaikkiin verkko-opiskeluryhmiin kuuluvat toivoivat pedagogista suunnitelmaa etukäteen ja tallennetta webinaarista sekä käänteistä oppimista. Webinaareihin liittyvä käänteisen oppimisen hyödyntäminen onkin keskeinen tutkimustulos

Työelämän toimeksiantajan osallisuus ammatillisen koulutuksen projektioppimisen käytäntöyhteisöissä

Työelämän toimeksiantajan osallisuus ammatillisen koulutuksen projektioppimisen käytäntöyhteisöissä Tarkastelemme työelämäorientoitunutta projektioppimista ammatillisen koulutuksen kontekstissa työelämän toimeksiantajan näkökulmasta. Siinä osaamista hankitaan aidoissa työelämän oppimisympäristöissä. Aihetta on tutkittu Suomessa niukasti. Selvitämme, millaista osallisuutta yhdessä toteutetut projektit vaativat toimeksiantajilta. Kysymme, miten toimeksiantajan osallisuus ilmenee ammatillisen koulutuksen projektioppimisen käytäntöyhteisöissä. Kohteena on 17 työelämän toimeksiantajaa ja aineistona heille suunnatut kyselyt ja haastattelut, jotka kerättiin vuosina 2008–17 osana laajempaa aineistoa. Toimeksiantajan työelämälähtöinen osallisuus ilmenee 1) tarjoumaverkoston mahdollistajana, 2) toimintavalmiuksien rakentajana ja 3) prosessien kehittäjänä. Oppilaitosorientoitunut osallisuus ilmenee 4) kanssaoppijana, 5) ohjaajana ja 6) opetussuunnitelmaosaajana. Tulokset ovat hyödynnettävissä työelämäyhteistyössä ammatillisessa koulutuksessa ja muilla koulutusasteilla