The Paradox of Documentation in Early Childhood Special Education in Finland and Norway: Exploring Discursive Tensions in the Public Debate.

A child’s right to special educational support is often ensured through documentation, which, as an institutional practice, is consequential. We explore documentation as a policy solution in Finnish and Norwegian early childhood education and care (ECEC) systems, which have both been undergoing changes as the realization of special educational support is found to be insufficient. We investigate discursive tensions in the public debate regarding documentation and illustrate tensions between documentation as 1) a way of safeguarding a child’s right vs. a barrier to support, 2) assessments requiring distance from vs. closeness to the child, and 3) decisions requiring pedagogical vs. administrative positions.publishedVersio

Suorituksen johtaminen : Case-tutkimus kolmessa huonekaluyrityksessä

Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, toteutuuko suorituksen johtaminen käytännössä. Asiaa tutkittiin kolmessa huonekaluliikkeessä. Tarkoituksena oli saada selville, miten liikkeet hoitavat suunnittelu- ja kehityskeskustelut, palkitsemisen sekä päivittäisjohtamisen. Lisäksi selvitettiin, tietävätkö työntekijät yrityksen vision, arvot ja tavoitteet. Selvitys toteutettiin haastattelemalla kolmea työntekijää jokaisesta mukana olleesta liikkeestä. Haastattelun tukena käytettiin kyselylomaketta, jonka haastateltavat täyttivät omatoimisesti. Teoria ja empiria vuorottelevat opinnäytetyössä. Siinä ei siis ole erillistä lukua empirialle. Teoriaosuudessa käsitellään suorituksen johtamisen lisäksi asiakaspalvelua ja myyntityötä. Teoriaosuuden aineisto on kerätty tutustumalla alan kirjallisuuteen sekä lehti- ja Internet-lähteisiin. Haastattelun ja kyselylomakkeen kysymykset perustuvat teoriaosuuteen. Liikkeiden myymäläpäälliköiltä kysyttiin esitietoja, joita verrattiin haastateltujen vastauksiin. Tutkimus on tyypiltään laadullinen tapaustutkimus. Haastattelu ja kyselylomake selvittivät hyvin liikkeiden suorituksen johtamisen tilan. Suorituksen johtaminen toteutuu tutkimuksessa mukana olleissa yrityksissä vain osittain. Tuloksista selvisi, että eniten parannettavaa on vision, arvojen ja tavoitteiden tietämisessä sekä suunnittelu- ja kehityskeskusteluissa. Puutteita löytyi myös palautteen antamisesta ja päivittäisjohtamisesta. Esimiesten tulisi tulevaisuudessa kiinnittää nykyistä enemmän huomiota näihin asioihin ja keskustella niistä työntekijöidensä kanssa. Positiivisena asiana tutkimuksessa selvisi, että suurin osa työntekijöistä on tyytyväisiä vaikutusmahdollisuuksiinsa ja työnsä haasteellisuuteen.The purpose of this thesis was to find out if performance management and its ideals come true in real life. Research was made in three furniture companies. The main objects were to examine how the companies manage their development discussions, rewarding and daily management. The employees were also asked if they know their company’s vision, values and goals. Three employees were interviewed from each company. They also filled in a questionnaire. The theory and the empirical parts take turns in the thesis. Besides performance management also customer service and sales work are dealt within the theory part. The data for the theory part was collected from literature, newspapers and the Internet. The interview and the questionnaire were based on the theoretical part. Some data was collected from the store managers and their answers were compared to the employees’ answers. The interview and the questionnaire worked well and gave a clear picture about the companies’ conditions. The results of the study show that the companies have a lot to improve in their performance management. Visions, values and goals were poorly known. Daily management and development discussions also need a lot of attention from the superiors. The bright side is that most of the employees feel that their work is challenging and that they can have an influence on their work

Suomen e-hallinnon kehittämisen tarpeet ja mahdollisuudet: evidenssinä Viro

Tämä hallintotieteiden kandidaatin tutkielma tarkastelee Suomen e-hallinnon kehittämisen tarpeita ja mahdollisuuksia Viron tarjoamien kehittämisen esimerkkien kautta. Näin ollen tutkimuskysymykseni on: ”Mitkä ovat Suomen e-hallinnon kehittämisen tarpeet ja mahdollisuudet Viron antamien esimerkkien pohjalta?” E-hallinnolla viitataan yleisesti hallinnon prosessien sujuvoittamiseen sekä julkisten palveluiden toimittamiseen tietotekniikan avulla. Tutkimuksesta tekee merkityksellisen yhä etenevissä määrin lisääntyvä digitalisaatio ja ympäristön luomat haasteet, joihin pyritään e-hallinnon keinoin vastaamaan. Kyseessä on vertaileva laadullinen tutkimus, jonka menetelmänä toimivat dokumenttianalyysi ja tulevaisuudentutkimuksen menetelmäperinteeseen pohjautuvat historialliset analogiat. Tutkimuksen pääasiallisena aineistona toimii Euroopan komission teettämät selvitykset, joissa e-hallinnon kehittämistä ollaan tarkasteltu erilaisten mittaristojen ja indikaattoreiden avulla. Analogiat ovat evidenssi- ja faktapohjainen menetelmä, jonka tarkoituksena on mallintaa ilmiöitä luomalla niistä analogioita, eli menneisyyteen perustuvia yleistettävissä olevia päätelmiä. Tutkimus muodostaa Viron ja Suomen e-hallintoa koskevien selvityksien sekä tieteellisten julkaisujen pohjalta 5 analogiaa, jotka toimivat tutkimuksessa johtopäätösten muodostamisen työkaluna. Tutkimuksen teoriapohja perustuu hallintotieteelliseen ja tulevaisuudentutkimuksen tutkimusperinteeseen. E-hallinnosta on tehty useita kehittämisen tilaa tarkastelevia empiirisiä tilannekatsauksia, muttei sitä ole tarkasteltu integroitujen viitekehyksien avulla. Tämän vuoksi tutkimus pyrkiikin tarjoamaan Suomen tarpeiden ja mahdollisuuksien tarkastelun lisäksi työkalumallin, jonka tarkoituksena on tarjota uusia tarkastelukulmia e-hallinnon kehittämistä varten. Malli perustuu e-hallintoa käsittelevässä kirjallisuudessa käytettyihin lähestymistapoihin ja käsitteellistämisiin koskien e-hallinnon erilaisia vuorovaikutusrajapintoja. Kyseinen malli myös esittää uusia rajapintojen tarkastelukulmia, joissa ehdotetaan esimerkiksi teknologian tunnistamista yhtenä toimijana, jonka kanssa hallinto voi olla vastavuoroisessa vaihdantasuhteessa. Tutkimus tunnisti Suomen e-hallinnon kehittämisen tarpeiksi vahvemman strategisen ohjauksen, joka ottaisi huomioon teknologiset, organisatoriset sekä ympäristölliset tekijät. Tämän lisäksi e-hallinnon kehittämisen strategioiden kannattaisi sisältää enemmän muun muassa resurssienohjauksen ja tulosjohtamisen näkökulmia. Suomen e-hallintoa voitaisiin myös edistää kokeilemalla yhä vahvempaa poikkihallinnollista yhteistyötä, osallistamalla palveluiden käyttäjät osaksi kehittämisprosessia, hyödyntämällä uusia teknologioita ja innovaatioita sekä lisäämällä palveluiden tunnettavuutta mainonnan keinoin

Erityisopettajan pedagoginen työ varhaiskasvatuksen sosiaalisissa systeemeissä

Lapsella on oikeus varhaiskasvatuksen erityisopettajan palveluihin. Varhaiskasvatuksen erityisopettaja toimii osana varhaiskasvatuksen sosiaalisia systeemejä eli vuorovaikutuksessa varhaiskasvatusyksiköiden ja -ryhmien lasten keskuudessa, aikuisten kanssa sekä lasten ja aikuisten kesken vuorovaikutuksessa. Tässä artikkelissa tarkastellaan varhaiskasvatuksen erityisopettajien kokemuksia ja havaintoja pedagogisesta työstä varhaiskasvatuksen sosiaalisissa systeemeissä. Esa Saarisen ja Raimo P. Hämäläisen lanseeraaman systeemiäly -käsitteen neljä ulottuvuutta toimivat lähtökohtana tutkimuksen aineistona käyttämillemme, erityisopettajien (N=14) kirjoittamille kuvauksille, joiden kautta olemme tunnistaneet ja tulkinneet vuorovaikutteista pedagogista toimintaa. Aineistoa analysoitiin temaattista analyysia mukaillen. Tulosten mukaan erityisopettajan pedagogisessa työssä yhdistyvät keskittynyt havainnointi, pedagoginen toiminta ja yhteisen ymmärryksen luominen, jotka kaikki tapahtuvat asiantuntijuuden viitekehyksessä. Varhaiskasvatuksen erityisopettajien kirjoituksissa havainnointi näyttäytyy työtä läpileikkaavan moniulotteisena työtapana, joka yhdistyy erityisopetukseen ja konsultaatioon. Tulokset havainnollistavat varhaiskasvatuksen erityisopettajan pedagogisen työn ulottuvuuksia ja mahdollistavat työn kehittämisen tilanteessa, jossa varhaiskasvatuksen erityisopettajan työn käytännöt muotoutuvat paikallisissa ja ammattilaisten henkilökohtaisissa käytännöissä

Erityisopettajan pedagoginen työ varhaiskasvatuksen sosiaalisissa systeemeissä

The child has the right to the services of an early childhood special education teacher (ECSET). ECSET works as part of the social systems of early childhood education, i.e., in interaction among the children of early childhood education units and groups, with adults, and in the interaction between children and adults. This article examines the experiences and observations of ECSET about pedagogical work in social systems of early childhood education. The four dimensions of the system intelligence concept launched by Esa Saarinen and Raimo P. Hämäläinen serve as the starting point for the descriptions written by ECSETs (N=14) that we use as research data, through which we have identified and interpreted interactive pedagogical activities. The data were analyzed according to thematic analysis. According to the results, the ECSET’s pedagogical work combines focused observation, pedagogical activity and the creation of common understanding, all of which take place within the framework of expertise. In the writings of ECSETs, observation appears as a multidimensional way of working that interlinks all the aspects of work, combined with special education and consultation. The results illustrate the dimensions of the pedagogical work of an ECSET and enable the development of their work in a current situation where the work practices of ECSETs take shape in local and personal practices of professionals.Lapsella on oikeus varhaiskasvatuksen erityisopettajan palveluihin. Varhaiskasvatuksen erityisopettaja toimii osana varhaiskasvatuksen sosiaalisia systeemejä eli vuorovaikutuksessa varhaiskasvatusyksiköiden ja -ryhmien lasten keskuudessa, aikuisten kanssa sekä lasten ja aikuisten kesken vuorovaikutuksessa. Tässä artikkelissa tarkastellaan varhaiskasvatuksen erityisopettajien kokemuksia ja havaintoja pedagogisesta työstä varhaiskasvatuksen sosiaalisissa systeemeissä. Esa Saarisen ja Raimo P. Hämäläisen lanseeraaman systeemiäly -käsitteen neljä ulottuvuutta toimivat lähtökohtana tutkimuksen aineistona käyttämillemme, erityisopettajien (N=14) kirjoittamille kuvauksille, joiden kautta olemme tunnistaneet ja tulkinneet vuorovaikutteista pedagogista toimintaa. Aineistoa analysoitiin temaattista analyysia mukaillen. Tulosten mukaan erityisopettajan pedagogisessa työssä yhdistyvät keskittynyt havainnointi, pedagoginen toiminta ja yhteisen ymmärryksen luominen, jotka kaikki tapahtuvat asiantuntijuuden viitekehyksessä. Varhaiskasvatuksen erityisopettajien kirjoituksissa havainnointi näyttäytyy työtä läpileikkaavan moniulotteisena työtapana, joka yhdistyy erityisopetukseen ja konsultaatioon. Tulokset havainnollistavat varhaiskasvatuksen erityisopettajan pedagogisen työn ulottuvuuksia ja mahdollistavat työn kehittämisen tilanteessa, jossa varhaiskasvatuksen erityisopettajan työn käytännöt muotoutuvat paikallisissa ja ammattilaisten henkilökohtaisissa käytännöissä

Teamwork as a cornerstone of a child’s educational support in early childhood education and care in Finland

This research investigates how consulting early childhood special education teachers (ECSETs) perceived teamwork in early childhood education and care (ECEC) centers. The following research questions were set: (1) What constructs or prevents the functionality of teamwork in ECEC according to ECSETs experiences, and (2) what are the perceived consequences of teamwork in ECEC as experienced by the ECSETs? We arranged 13 group discussions in which 35 ECSETs discussed their own experiences of successful teamwork in ECEC. Using a phenomenographic approach, we identified four factors that impacted the functionality of the teams: external, unit-specific, team-specific, and employee-specific factors. ECSETs described how teamwork specifically affects the quality of ECEC and the implementation of educational support for children. Our research will help in understanding the factors and functions of teamwork as well as to develop team strengths and practises in ECEC centers

Kohti sosioemotionaalisia taitoja ja lasten osallisuutta tukevaa toimintakulttuuria – ProVaka-toimintamallin pilottivaiheen analyysi

Kaikkien lasten osallisuuden tukeminen edellyttää tarvittavan kehityksen ja oppimisen tuen järjestämistä varhaiskasvatukseen. Osallistavan varhaiskasvatuksen toimintakulttuurin kehittämisellä tuetaan koko lapsiryhmän kanssa toteutettavia toimintatapoja tukemaan kaikkien lasten käyttäytymistä ja sosioemotionaalisia taitoja. Käyttäytymispsykologinen Positiivisesti ryhmässä oppiva varhaiskasvatus (ProVaka) -toimintamalli edistää tutkimusnäyttöön pohjautuvien menetelmien käyttöönottoa sosiaalisen käyttäytymisen tukemisessa. ProVaka-toiminnassa korostuvat yhteisesti sovitut ja selkeät käyttäytymisodotukset, toivotun käyttäytymisen systemaattinen opettaminen ja käyttäytymiseen kohdennetulla positiivisella palautteella ohjaaminen. Monimenetelmäisessä tutkimuksessa kuvataan ProVaka-kehittämistyöhön osallistuneiden päiväkotien edistymistä toimintamallin käyttöönotossa ja lasten osallisuuden kehittymistä puolentoista vuoden pilottihankkeen aikana. Tutkimuksen aineiston muodostavat ProVaka-ohjaajien arviot päiväkodeilla saavutetusta fideliteetistä, henkilökunnan täyttämät hyväksyttävyyskyselyt sekä päiväkodin kehittämistyöstä vastanneen ProVaka-tiimin tuottamat kehittymiskertomukset (N = 18). Tuloksissa ilmenee, että päiväkodit saavuttivat koulutus- ja ohjauskokonaisuuden aikana hyvän fideliteetin ja toimintamallin sosiaalinen validiteetti koettiin hyväksi. Kehittymiskertomusten laadullinen analyysi avaa ProVaka-toimintamallin soveltamisen prosessia suomalaiseen varhaiskasvatukseen korostaen erityisesti lasten osallisuuden rakentumista yhteisten pedagogisten käytänteiden luomisessa.Supporting the participation of all children requires organizing adequate developmental and pedagogical support in early childhood education and care (ECEC) units. Development of inclusive early childhood education pedagogy and policies aims to support all children’s behaviour and social skills. Pre-school Wide Positive Behaviour Support (PWPBS, referred as ProVaka in Finland) is a proactive early intervention that promotes the adoption of evidence-based interventions to support children´s social behaviour in ECEC units. The main objective of ProVaka is to develop clear behavioural expectations, use direct teaching of appropriate behaviours and add positive feedback in ECEC units. In this multiple-method study, we illustrate the implementation of ProVaka intervention and the development of children’s participation in Finnish ECEC over a year and a half pilot project. Data include fidelity measures assessed by ProVaka coach, acceptability surveys completed by staff, and progress reports (N = 18) that professionals in the participating ECEC units have written. The results illustrate that both the fidelity of the ProVaka implementation and its social validity were at high level. The qualitative analysis of progress reports illustrates the process of the ProVaka implementation in Finnish ECEC focusing on the participation of children in developing new shared pedagogical practices in ECEC units

Varhaiskasvatuksen erityisopettajien kuvaukset vaativan monialaisen tuen toimijaverkostosta lapsen tukea koskevassa yhteistyössä

Tässä tutkimuksessa tarkastellaan varhaiskasvatuksen erityisopettajien (VEO) näkemyksiä vaativasta monialaisesta tuesta ja siihen liittyvästä yhteistyöstä. Vaativa monialainen tuki käsitteenä ja käytänteenä herättää keskustelua varhaiskasvatuskontekstissa eikä yhteneväistä määritelmää käsitteelle ole. Hyödynnämme tutkimuksessa VEOjen kirjoitelmista (N = 128) koostuvaa eläytymismenetelmäaineistoa. Kahdessa kehyskertomuksessa, joihin VAKA-TUVET-täydennyskoulutushankkeen osallistujat tuottivat vaativaa monialaista tukea koskevia kuvauksia, tuen kohteena oli joko käyttäytymisellään reagoiva lapsi tai lapsi, jolla on kehitysvamma ja autismi. Aineisto analysoitiin diskurssianalyysilla, jonka avulla tutkittiin, mitä toimijoita VEOt liittävät vaativaan monialaiseen tukeen, ja miten VEOt asemoivat itseään ja muita tuen toimijoita monialaisessa yhteistyössä. Tulosten kymmenen vaativan monialaisen tuen toimijaa asemoitiin neljällä tavalla: aktiiviset tuen toimijat, asiantuntijat, mahdollistajat sekä vastaanottajat. Tulosten perusteella vaativan monialaisen tuen yhteistyön käytänteitä ja VEO:n rooli yhteistyön koordinaattorina tulisi edelleen selkiyttää. Tulokset auttavat vaativan monialaisen tuen käytänteiden ja yhteistyön suunnittelussa.This study examines the early childhood special education teachers views about significant interprofessional support and related collaboration. Significant interprofessional support as a practice arouses discussions in the context of early childhood education and there is no joint definition of the concept. The material, which has been collected using the method of empathy-based stories (MEBS), consists of the writings of early childhood education special teachers (N = 128). The frame stories to which the participants responded were about a positive or negative situation related to the context of significant interprofessional support. The target of support was either a behaviorally reactive child or a child with intellectual or developmental disabilities and autism. The data was analyzed using discourse analysis, to find out which actors early childhood special education teachers associate with significant interprofessional support, and how early childhood special education teachers position themselves and others in the collaboration. Ten different actors were found, which were positioned in eleven different ways. Four position categories were formulated: active supporters, experts, enablers and recipients. Based on the results, the practices of significant interprofessional support should be clarified. The results help in the planning of significant interprofessional support practices and collaboration

Health-Related Quality of Life in Patients with Small Intestine Neuroendocrine Tumors

Background: The prevalence of small intestine neuroendocrine tumors (SI-NETs) is increasing. Disease progression is often slow and treatment options and long-term survival rates have improved, but little is known about health-related quality of life (HRQoL) in these patients. Objective: To assess HRQoL and its predictors in SI-NET patients receiving contemporary treatments. Methods: We measured HRQoL with 15D and SF-36 questionnaires in 134 SI-NET patients and compared the 15D results to those of an age- and gender-standardized sample of the general population (n = 1,153). In the patients, we studied the impact of treatments, Ki-67, liver metastases, circulating tumor markers, comorbidities, and/or socioeconomic factors on HRQoL with linear regression analysis. Results: The mean disease duration of the patients was 81 (4-468) months, 91% had metastatic disease, and 79% received somatostatin analog treatment. Hepatic tumor load was 0% in 44.8%, 25% in 11.2%, respectively. Mean fP-CgA and S-5HIAA concentrations were 15 (1.3-250) and 344 (24-7,470) nmol/L, respectively. Overall, HRQoL was significantly impaired in patients compared to controls (15D score 0.864 +/- 0.105 vs. 0.905 +/- 0.028, p <0.001). SI-NET patients scored worse on 9 of 15 dimensions: sleep, excretion (i. e., bladder and bowel function), depression, distress, vitality, sexual activity (p <0.001), breathing, usual activities, and discomfort and symptoms (p <0.01-0.05). SF-36 scores were impaired and highly correlated with 15D scores (p <0.001). HRQoL was impaired in patients with (n = 85) compared to patients without (n = 49) impaired excretion (0.828 vs. 0.933, p <0.001). In the patient group, number of medications predicted impaired HRQoL. Conclusions: Despite contemporary treatments, SI-NET patients have severely impaired HRQoL, including diarrhea, sleep, depression, vitality, and sexual activity. (c) 2018 S. Karger AG, BaselPeer reviewe