Is it all about money? : A qualitative analysis of problem gamblers’ conceptualisations of money

Peer reviewe

Financial recovery from problem gambling : problem gamblers’ experiences of social assistance and other financial support

The objective of this article is to understand problem gamblers’ experiences of recovery from financial difficulties caused by problem gambling. Specifically, financial social assistance from government-provided services is considered. A sample of 17 semi-structured interviews with Finnish self-identified, treatment-seeking problem gamblers from various financial positions was analyzed qualitatively using thematic content analysis. The analysis revealed four main themes. The first theme is about how the financial concerns of problem gamblers were left unaddressed by treatment professionals. The second theme discusses the rationalizations behind not applying for or not receiving financial social assistance from government-provided services. Not applying for financial social assistance was due to financial stability and pride of surviving independently, and not receiving assistance, despite applying for it, was mostly due to estimated to have adequate disposable incomes. Third theme is about receiving financial social assistance while or after problematic gambling. Participants living on welfare benefits often gambled away their benefits in hopes of increased income. The financial social assistance also supported recovering, lower-income problem gamblers with living expenses or paying for treatment. Fourth, non-governmental and more controlling forms of financial support were financial assistance within private safety nets, support for over-indebtedness from and NGO and some other person/authority taking control over problem gamblers' every day financial matters. The socio-economic background factors are important to address when designing financial and other support for problem gamblers. The results of this study discuss problem gambling as a financial problem and provide useful information for future (survey) studies of the topic.Peer reviewe

Oppirahoja vai ongelmia? : Nettipokerin pelaamisesta aiheutuneet haitat ja niiden ehkäisy

Rahapelit antavat mahdollisuuden tavoitella ylimääräistä rahaa ja ovat suurimmalle osalle pelaajista viihdettä. Rahapelaaminen saattaa kuitenkin johtaa ongelmapelaamiseen tai peliriippuvuuteen. Peliongelmat näkyvät esimerkiksi velkaantumisena tai terveydellisinä haittoina. Rahapelaamiseen liittyvien haittojen vuoksi rahapelien tarjontaa rajoitetaan monissa maissa. Suomessa rahapelejä saavat tarjota kolme yksinoikeusyhtiöitä ja rahapelaamisen tuotot ohjataan esimerkiksi sosiaali- ja terveysalan järjestöille tai urheilukasvatukseen. Yksinoikeusjärjestelmät ovat vastoin Euroopan unionin palveluiden vapaan liikkuvuuden periaatetta, mutta rajoitukset sallitaan jos kansalliset rahapelijärjestelmät todella vähentävät rahapelihaittoja. Internet on laajentanut rahapelimarkkinoita ja lisännyt pelitarjonnan määrää. Nettipokeri on peli, jonka suosion kasvu on tehnyt siitä jopa eräänlaisen ilmiön. Nettipokerin pelaajista suurin osa on harrastajia, jotkut tekevät pelaamisesta ammatin ja osalle peli muodostuu ongelmaksi tai riippuvuudeksi. Internetin on arveltu rahapeliympäristönä sisältävän erityisiä piirteitä, jotka valvomattomina saattavat lisätä rahapelihaittoja. Tutkielmassa tuodaan esiin ongelmapelaajien ääni. Suomalainen rahapelijärjestelmä vastaa nettipokerin suosion kasvuun avaamalla oman nettikasinonsa, jossa pelaamiselle voidaan asettaa erilaisia rajoituksia. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää millaisia ongelmia nettipokeri saattaa aiheuttaa; miksi ja miten nettipokeri kehittyy ongelmaksi; millaisia seurauksia ongelmalla tai pelaamisella on ollut; sekä miten nettipokerista aiheutuneita haittoja olisi mahdollista ennaltaehkäistä ja vähentää. Tutkimus on laadullinen ja aineistona on haastatteluita, kertomuksia ja internetin keskustelupalstan viestejä, joita analysoidaan sisällönanalyysillä. Nettipokerin liiallinen pelaaminen aiheuttaa erilaisia haittoja esimerkiksi rahan ja ajan menetyksen vuoksi. Peliongelma saattaa vaikuttaa voimakkaastikin pelaajan ja hänen läheistensä elämään ja siitä voi aiheutua yhteiskunnallisia kustannuksia. Nettipokerin haittoja voidaan pyrkiä ehkäisemään esimerkiksi teknisten ratkaisujen avulla tai valistuksella. Rahapeliongelmaa ei sosiaalipolitiikassa ole kovin paljon tarkasteltu. Tutkielmassa tarkastellaan rahapeliongelman ehkäisyä ja hoitoa sosiaalipolitiikan ja hyvinvointivaltion teorioiden pohjalta. Sosiaalipolitiikka painottaa usein nykyisin yksilön omaa aktiivisuutta, ja kun hyvinvointivaltio on joiltain osin kohdannut laajenemisen rajansa, on epäselvää, ovatko rahapeliongelmat hyvinvointivaltion vastuulla

Problem gamblers and money : Unbalanced budgets and financial recovery

The purpose of this study is to discuss problem gambling as a financial issue, to study the everyday life (unbalanced) budgets and financial matters of problem gamblers, and to discover their financial recovery processes, with or without the support from state public welfare services. In practice, the results of this study aim to support the development of prevention of problem gambling and services (especially financial support) for people who have experienced problems with their gambling. Using three data sets, this research asks: what gambler consumer clusters can be identified in Finland? How do problem gamblers experience financial problems as being secondary to gambling? How do they perceive the assistance available in deteriorating financial situations, partly related to their socio-economic positions? What meanings do Finnish social services directors gice to the public (financial) support available for problem gamblers? First, the main data set comprises 17 thematic interviews with individuals who have experienced problematic gambling. The second data set includes 11 email and phone interviews with different-level social services directors in the most populous cities in Finland, while the third data set is a population survey entitled “Finnish Gambling 2011”. First, three problematic issues connected to money during different phases of problem gambling are identified: needing money for gambling, missing money due to gambling and potential money to sort out the problems caused by gambling. The everyday life financial affairs and practices described by the gamblers revealed the episodic nature of problem gambling: disposable money means that gambling activities are organized temporally. Second, this thesis shows that gamblers in general are heterogeneous consumers. Problem gambling is most common among gamblers who play many different games. Problem gamblers come from different socio-economic backgrounds, which results in variations in the nature of the financial problems in the everyday life of the gamblers and their households. Also, their paths to financial recovery vary, especially regarding public financial assistance and social services in general, as problem gamblers have different subjective “distances” from public services. Third, problem gamblers themselves may conceptualize their problems as financial and feel that their concerns are left unaddressed in treatment. Also, measures to recognize problem gambling within social services seem necessary. The social service directors expressed the view that financial support is available for problem gamblers but requires resources, especially for the more controlling measures such as having a social worker manage the client’s finances. Control in general is an important element in supporting problem gamblers financially, as different money-management strategies may influence the gambler’s financial autonomy, but may provide support in managing financially. Problem gambling is often understood as a mental health issue and treated with individual therapy. This study suggests that the prevention and treatment of problem gambling ought to be set in a broader, financial perspective. Gambling is undertaken with money, and the cycles of everyday life budgets, as well as the different social and economic positions of the gamblers, should be recognized and acknowledged.Tutkimuksessa tarkastellaan rahapelien ongelmapelaamisen ja siitä toipumisen taloudellisia ulottuvuuksia. Raha on yksi rahapelaamisen pääelementeistä, ja se sitoo pelaajat heidän sosiaalisiin ympäristöihinsä. Tutkimuksen tarkoituksena on tutkia rahan eri rooleja ongelmapelaajien arjessa sekä heidän mahdollisuuksiaan taloudelliseen toipumiseen. Tutkimuksen tulosten avulla voidaan kehittää rahapeliongelmien ehkäisyä ja ongelmapelaajille suunnattuja palveluja (erityisesti taloudellista tukea). Tutkimuksessa kysytään, millaisia rahapelaajien kuluttajaryhmiä Suomessa on, miten ongelmapelaajat kokevat pelaamisesta aiheutuneet taloudelliset ongelmat sekä miten ongelmapelaajat toipuvat ongelmapelaamisesta taloudellisesti. Lisäksi kysytään, miten sosiaalijohtajat ymmärtävät ongelmapelaamisen ja miten ongelmapelaajia voidaan sosiaalipalveluissa auttaa. Kysymyksiin etsitään vastauksia kolmesta aineistosta. Pääaineistona on 17 ongelmapelaajan haastattelua, toisena aineistona 11 sosiaalijohtajan sähköposti- ja puhelinhaastattelua ja kolmantena ”Suomalaisten rahapelaaminen 2011” -väestökysely. Tutkimuksessa tunnistettiin kolmenlaisia rahan rooleja ongelmapelaajan arjessa: ensin pelaamiseen kuluu yhä enemmän pelirahaa, mikä aiheuttaa puutteita muussa arjessa. Näiden puutteiden korvaamiseksi ja pelaamisen jatkamiseksi etsitään potentiaalista rahaa laillisista ja laittomista lähteistä. Keinot hankkia lisää rahaa saattavat olla hyvinkin haavoittavia. Käytettävissä oleva raha jaksottaa pelaamista ajallisesti, ja rahalla myös kontrolloidaan pelaamista tasapainoteltaessa pelaamisen ja arjen menojen välillä. Ongelmapelaajat ovat erilaisissa taloudellisissa tilanteissa. Koska rahapelejä pelataan rahalla, ilmenevät talousongelmat eri pelaajilla eri tavoin. Myös mahdollisuudet taloudelliseen toipumiseen ja taloudellisen tuen muodot (sekä julkisten palvelujen että läheisten tuki) ovat erilaisia. Sosiaalijohtajat liittävät ongelmapelaamisen erityisesti taloudelliseen eriarvoisuuteen. Ongelmapelaajat itse käsittävät ongelmansa usein ensin taloudelliseksi mutta ongelmapelaamiseen apua tarjoavissa palveluissa taloushuolet saatetaan ohittaa. Sosiaalipalveluissa on tarjolla myös taloustukea. Erityisesti talousasioiden kontrolli nousi tutkimuksessa esiin. Ongelmapelaaminen ymmärretään usein mielenterveysongelmaksi, jota hoidetaan yksilöterapiassa. Tämän tutkimuksen tulosten mukaan ongelmapelaamisen ehkäisy ja hoito tulisi asettaa laajempaan, taloudelliseen kehykseen, jossa keskityttäisiin esimerkiksi talousosaamisen vahvistamiseen tai velkaantumisen ehkäisyyn. Tärkeää olisi myös tunnistaa ongelmapelaamisesta kärsivien taloudellisten tilanteiden erot sekä pelaamisen kiinnittyminen arjen talouteen ja käytettävissä olevan rahan määrään

Online 8-week cognitive therapy for problem gamblers: the moderating effects of depression symptoms and perceived financial control

Background and aims: Online interventions for problem gambling are increasingly popular, but not everyone benefits from them. We describe 12 years of real-world data from an online intervention for gambling problems and aim to find out the extent to which depression, alcohol use, and sense of financial control influence the effectiveness of the program. Methods: We analyzed treatment effectiveness and moderators in the Finnish "Peli Poikki" program (2007-2018)-an 8-week cognitive behavioral therapy and follow-up program for problem gambling. Participants were Finnish-speaking adults over 18 years of age (N = 2011, 66.9% males). We measured the self-reported level of problem gambling, depression, alcohol use, and sense of financial control across four treatment phases (baseline, post-treatment, 6-month follow-up, and 12-month follow-up), as well as the presence of gambling debt, psychological and physiological health, years suffered from gambling problems, and demographic variables. Results: Participation grew across years with retention rates of 55%, 30%, and 19% for post-treatment and the two follow-ups, respectively. The average problem gambling scores declined significantly following treatment and remained low throughout the follow-ups. However, this decline (the beneficial treatment effect) was reversed after the follow-ups for those with high depression scores and those who felt they had no control over their finances. Discussion and Conclusions: The Peli Poikki program is a well-functioning online intervention but less effective in the long term for participants with persisting symptoms of depression or without a sense of financial control. More attention is needed to screen and direct people with comorbidities to the appropriate services.Peer reviewe

The density of electronic gambling machines and area-level socioeconomic status in Finland : a country with a legal monopoly on gambling and a decentralised system of EGMs

Background: Electronic gambling machines (EGMs) are considered a risky form of gambling. Internationally, studies have reported that the density of EGMs tends to be higher in socioeconomically disadvantaged areas than in more advantaged ones. We examined whether this holds true in the Finnish context where a decentralised system of EGMs guarantees wide accessibility to this form of gambling. More precisely, we investigated the association between the density of EGMs and area-level socio-economic status (SES). Methods: The primary measure was the EGM density, referring to the number of EGMs per 1000 adults. The area-level SES was defined on the basis of the median income of inhabitants, the proportion of unemployment in the area and educational attainment (% of those beyond primary education). Three additional area characteristics were used as control variables in the analyses; the overall population density, economic activity (the number of jobs in the area per employed inhabitant), and the mean age of the inhabitants. Analyses were based on linear regression. Results: The EGM density was 3.68 per 1000 inhabitants (SD = 2.63). A lower area-level SES was correlated with a higher EGM density. In further analyses, this effect was mostly explained by the income of the inhabitants. Of the control variables, the population density had no detectable effect on the EGM density while areas with a higher mean age of the inhabitants, as well a higher density of jobs, had more EGMs. Conclusions: EGMs are unequally located in Finland, with more EGMs located in socio-economically less advantaged areas. The higher machine density in areas of social disadvantage is not in line with the aim of the Finnish gambling policy, which is to prevent and reduce harm caused by gambling. Changes in policy are required, especially with regard to the decisions on the placement of EGMs. This should not be made solely by gaming operators and/or from fiscal perspectives.Peer reviewe

Onnistu sosiaalisessa mediassa : case: Espanja.Com

Opinnäytetyö toteutettiin toimeksiantona Espanja.Com kiinteistönvälitys- ja infosivustolle. Toimeksiantaja on B2B-yritys, joka käyttää sosiaalista mediaa erityisesti tunnettuuden lisäämiseen ja brändin rakentamiseen. Työn tavoitteena oli selvittää, miten toimeksiantajan kannattaa hyödyntää eri sosiaalisen median kanavia yritystoiminnassaan. Tavoitteena oli myös tutkia, miten yrityksen tulee toimia eri sosiaalisen median ympäristöissä, jotta niistä saadaan suurin hyöty irti. Kohdeyrityksessä on aikaisemmin käytetty sosiaalista mediaa lähinnä omakohtaisten kokemuksien perusteella, joten tämä opinnäytetyö tutkii ja selvittää, miten alan ammattilaiset ohjeistavat yrityksiä menestymään sosiaalisessa mediassa. Tutkimus suoritettiin pöytälaatikkotutkimuksena käyttäen runsaasti eri netti- ja kirjalähteitä. Espanja.Comilla oli entuudestaan käytössä omat Facebook- ja Twitter- sivut, joiden tehokkuutta parannettiin opinnäytetyön tekoaikana. Tämän lisäksi käyttöön otettiin Instagram syksyllä 2015, ja vuoden 2016 aikana tavoitteena on ottaa käyttöön myös muut tässä opinnäytetyössä esille tulevat sosiaalisen median kanavat: Snapchat, Periscope ja WhatsApp. Avoin ja reaaliaikainen kommunikointi tulevat lisääntymään entisestään ja sosiaalinen media kehittymään vuosi vuodelta. Oikein käytettynä sosiaalinen media on yritykselle edullinen, tehokas ja toimiva keino brändimarkkinointiin ja viestintään.This Bachelor’s thesis was carried out as an assignment to Espanja.Com. The company is real estate and informative website for Finns interested in Spain. The company does B2B but it utilizes social media for brand building and increasing awareness of the company. The aim of this study was to investigate how the target company can take the best advantage of the social media and how to operate in different social media platforms. Espanja.Com had already own Facebook and Twitter pages and during the thesis process the company started also Instagram account. Espanja.Com has been improving their social media usage during 2015 and the target is to bring into use other social media channels in 2016. This thesis focuses to how the target company should improve social media channels which are already in use. It also finds out, how to use the new channels like: SnapChat, Periscope and WhatsApp.This thesis explore, how the professionals instruct the companies to succeed in social media. Thesis was a case project and the research is based on wide online- and book sources. Open and real time based communication will increase year by year and companies should take advantage of the social media now. When used correctly, social media is low cost, efficient and effective tool for brand marketing and communications