Commentary : Reproducibility in Psychological Science: When Do Psychological Phenomena Exist?

Peer reviewe

Accretion Disk Evolution With Wind Infall I. General Solution and Application to Sgr A*

The evolution of an accretion disk can be influenced significantly by the deposition of mass and angular momentum by an infalling Bondi-Hoyle wind. Such a mass influx impacts the long-term behavior of the disk by providing additional sources of viscosity and heating. In this paper, we derive and solve the disk equations when these effects are taken into account. We present a survey of models with various wind configurations and demonstrate that the disk spectrum may then differ substantially from that of a standard alpha-disk. In particular, it is likely that a wind-fed disk has a significant infrared bump due to the deposition of energy in its outer region. We apply some of the results of our calculations to the Galactic Center black hole candidate Sgr A* and show that if a fossil disk is present in this source, it must have a very low viscosity parameter (alpha<10^-4) and the Bondi-Hoyle wind must be accreting with a very high specific angular momentum to prevent it from circularizing in the inner disk region where its impact would be most noticeable.Comment: accepted for The Astrophysical Journal, AAS LaTex, 20 pages, also available at http://www.astro.umd.edu/~hfalcke/publications.html#wintercep

Habitat filtering determines spatial variation of macroinvertebrate community traits in northern headwater streams

Although our knowledge of the spatial distribution of stream organisms has been increasing rapidly in the last decades, there is still little consensus about trait-based variability of macroinvertebrate communities within and between catchments in near-pristine systems. Our aim was to examine the taxonomic and trait based stability vs. variability of stream macroinvertebrates in three high-latitude catchments in Finland. The collected taxa were assigned to unique trait combinations (UTCs) using biological traits. We found that only a single or a highly limited number of taxa formed a single UTC, suggesting a low degree of redundancy. Our analyses revealed significant differences in the environmental conditions of the streams among the three catchments. Linear models, rarefaction curves and beta-diversity measures showed that the catchments differed in both alpha and beta diversity. Taxon- and trait-based multivariate analyses also indicated that the three catchments were significantly different in terms of macroinvertebrate communities. All these findings suggest that habitat filtering, i.e., environmental differences among catchments, determines the variability of macroinvertebrate communities, thereby contributing to the significant biological differences among the catchments. The main implications of our study is that the sensitivity of trait-based analyses to natural environmental variation should be carefully incorporated in the assessment of environmental degradation, and that further studies are needed for a deeper understanding of trait-based community patterns across near-pristine streams

Kelan ASLAK- ja Tyk-kuntoutusta vuonna 2007 hakeneet : Myöntökriteerit ja tilanne hylkäävän päätöksen jälkeen

Tässä rekisteritutkimuksessa kuvataan ASLAK- tai Tyk-kuntoutusta vuonna 2007 hakeneiden demografisia ja terveyteen liittyviä tietoja sekä myönteisen että hylkäävän kuntoutuspäätöksen saaneitten osalta. Tutkimusaineiston tiedot on saatu Kelan, Eläketurvakeskuksen ja Finanssivalvonnan etuudensaajarekistereistä. Näiden tietojen avulla selvitettiin hylkäävään kuntoutuspalvelupäätökseen yhteydessä olevia tekijöitä ja myöntämiskriteereitä. Lisäksi tarkasteltiin kuntoutusta hakeneiden tilannetta vuoden 2010 lopussa ja hylkäävän päätöksen saaneiden mahdollisia uusia kuntoutushakemuksia Kelaan. Tutkimusaineisto käsittää hylkäävän kuntoutuspäätöksen saaneet ja ne myönteisen päätöksen saaneet, joilla kuntoutus oli toteutunut, yhteensä 10 397 henkilöä. ASLAK-kuntoutushakemukseen naiset saivat miehiä useammin hylkäävän päätöksen. Sukupuolten välillä oli tausta- ja terveystiedoissa jonkin verran eroja, mutta hylkäävään päätökseen yhteydessä olevat tekijät olivat lähes samoja molemmilla sukupuolilla. Riskitekijät hylkääviin ASLAK- ja Tyk-kuntoutuspäätöksiin olivat vain osittain samoja, mikä selitty y osin kuntoutusmuotojen erilaisella kohderyhmällä ja sisällöllä. Hylkäävän ASLAK-päätöksen saaneista 1 % ja Tyk-päätöksen saaneista 4 % oli siirtynyt työkyvyttömyyseläkkeelle vuoteen 2011 mennessä. Myönteisen ASLAK-päätöksen saaneista vajaa 1 % ja Tyk-päätöksen saaneista 9 % oli työkyvyttömyyseläkkeellä. Yli kolmasosalla pääsairausryhmä oli työkyvyttömyyseläkepäätöksessä jokin muu kuin kuntoutushakemuksessa. Kuntoutuksen avulla ei kyetä ennalta ehkäisemään kaikkia tulevia sairauksia. Myönteisen ASLAK-päätöksen saaneista 1 % ja Tyk-päätöksen saaneista 5 % oli vanhuuseläkkeellä vuoden 2010 lopussa, mikä kuvastaa sitä, että vaikka kuntoutuspäätös olisi ollut oikea, kuntoutus on toteutunut työelämässä jatkamisen näkökulmasta liian myöhään. Hylkäävän päätöksen jälkeen kuntoutukseen hakeuduttiin uudelleen vasta yli vuoden kuluttua. Tarkoituksenmukaisen kuntoutusmuodon tunnistaminen vaatii aikaa

Pitkään kestävät vaikeavammaisen yksilöterapiat

Vuoden 2016 alusta Kelan järjestämä vaikeavammaisen lääkinnällinen kuntoutus muuttuu vaativaksi lääkinnälliseksi kuntoutukseksi, jossa kuntoutusoikeuteen ei enää kytketä vammaistukea (L 145/2015). Kelan tehtävänä on järjestää vaativana lääkinnällisenä kuntoutuksena terapioita ja moniammatillisia kuntoutuspalveluja. Tässä selvityksessä tarkasteltiin rekisteriaineistolla Kelan järjestämää vaikeavammaisten henkilöiden yksilöterapiakuntoutusta, joka on kestänyt vähintään 7 vuotta, ja kuntoutuksen toteutumisessa mahdollisesti tapahtuneita muutoksia. Vähintään 7 vuoden ajan kaikkina vuosina 2004–2010 yhtäjaksoisesti samaa yksilökuntoutuksen muotoa saaneita vaikeavammaisia oli 8 085 henkilöä, joista miesten osuus oli puolet. Yksittäisistä terapiamuodoista eniten oli myönnetty fysioterapiaa. Pitkäkestoiset fysioterapiat keskittyivät CP-oireyhtymään ja MS-tautiin. Molemmat ovat tiloja, joissa fyysinen suorituskyky iän myötä usein heikkenee. Toiseksi yleisin yksilökuntoutus oli puheterapia. Lapsuusiän joissakin tilanteissa vuosia kestävä yksilöpuheterapia voi olla tarpeen, mutta käyntimäärien pysyminen samana tai lisääminen 7 vuoden aikana on harvoin perusteltua. Muut yleisimmät terapiamuodot olivat toimintaterapia ja musiikkiterapia. Toimintaterapian merkitys korostuu opeteltaessa uusia taitoja lapsena ja nuorena sekä elämän muutosvaiheissa kuten omaan asuntoon muutettaessa. Musiikkiterapialla voidaan tukea erityisesti kommunikatiivisia taitoja, mutta onko vähintään 7 vuotta kestävä musiikkiterapia lääkinnällisenä kuntoutuksena tarkoituksenmukainen, jää vaille vastausta. Tämän tutkimuksen tulokset herättävätkin epäilyn siitä, että subjektiivinen oikeus vaikeavammaisen kuntoutukseen voi johtaa siihen, että kuntoutujan ajankohtaiset tarpeet ja tavoitteet jäävät huomiotta. Sen vuoksi sama kuntoutusmuoto voi jatkua vuosia. Tämän toteaminen edellyttäisi kuitenkin Kelaan toimitettujen kuntoutushakemuksen asiakirjoihin tutustumista ja arviointia valitun kuntoutusmuodon tarpeellisuudesta. Uusi vuonna 2016 alkava vaativa lääkinnällinen kuntoutus korostaa toiminnan ja osallistumisen mahdollisuuksien lisäämistä. Ammattitaitoisella ja monialaisella työryhmällä on vastuu realistisen ja tavoitteellisen kuntoutuksen suunnittelusta, joka tulee tehdä yhdessä kuntoutujan kanssa. Koska kuntoutujan tavoitteet ovat ajassa muuttuvia ja elämäntilanteeseen liittyviä, tulee suunnitelmien vastata kuntoutujan ajankohtaista kuntoutustarvetta ja tavoitetta

The Murmur of the Sleeping Black Hole: Detection of Nuclear Ultraviolet Variability in LINER Galaxies

LINER nuclei, which are present in many nearby galactic bulges, may be the manifestation of low-rate or low-radiative-efficiency accretion onto supermassive central black holes. However, it has been unclear whether the compact UV nuclear sources present in many LINERs are clusters of massive stars, rather than being directly related to the accretion process. We have used HST to monitor the UV variability of a sample of 17 galaxies with LINER nuclei and compact nuclear UV sources. Fifteen of the 17 galaxies were observed more than once, with two to five epochs per galaxy, spanning up to a year. We detect significant variability in most of the sample, with peak-to-peak amplitudes from a few percent to 50%. In most cases, correlated variations are seen in two independent bands (F250W and F330W). Comparison to previous UV measurements indicates, for many objects, long-term variations by factors of a few over decade timescales. Variability is detected in LINERs with and without detected compact radio cores, in LINERs that have broad H-alpha wings detected in their optical spectra (``LINER 1's''), and in those that do not (``LINER 2s''). This variability demonstrates the existence of a non-stellar component in the UV continuum of all types, and sets a lower limit to the luminosity of this component. We note a trend in the UV color (F250W/F330W) with spectral type - LINER 1s tend to be bluer than LINER 2s. This trend may indicate a link between the shape of the nonstellar continuum and the presence or the visibility of a broad-line region. In one target, the post-starburst galaxy NGC 4736, we detect variability in a previously noted UV source that is offset by 2.5" (60 pc in projection) from the nucleus. This may be the nearest example of a binary active nucleus, and of the process leading to black hole merging.Comment: accepted to Ap

Behavioural compensation by drivers of a simulator when using a vision enhancement system

Technological progress is suggesting dramatic changes to the tasks of the driver, with the general aim of making driving environment safer. Before any of these technologies are implemented, empirical research is required to establish if these devices do, in fact, bring about the anticipated improvements. Initially, at least, simulated driving environments offer a means of conducting this research. The study reported here concentrates on the application of a vision enhancement (VE) system within the risk homeostasis paradigm. It was anticipated, in line with risk homeostasis theory, that drivers would compensate for the reduction in risk by increasing speed. The results support the hypothesis although, after a simulated failure of the VE system, drivers did reduce their speed due to reduced confidence in the reliability of the system

Joint inflammation related citrullination of functional arginines in extracellular proteins

We report the extent, specific sites and structural requirements of joint inflammation related citrullination in extracellular proteins. A total of 40 synovial fluid samples derived from chronically inflamed human joints were analysed by heparin-agarose fractionation and LC-MS/MS. Citrullination of 55 arginines in extracellular proteins was detected. Importantly, 20% of the sites have a characterized function related to the hallmarks of destructive joint inflammation. E.g. four arginine residues, shown here to be citrullinated, are also affected by mutations in inherited diseases causing haemolysis or blood clotting dysfunction. Citrullination of integrin ligands was selected for further studies since fibronectin R234 in isoDGR was among the most frequently citrullinated arginines in synovial fluid. Assays with synovial fibroblasts and integrin alpha V beta 3 indicated decreased affinity to the enzymatically citrullinated integrin binding sites. To conclude, our data indicate that in inflamed joints extensive citrullination affects the functional arginine residues in extracellular proteins