A Constructive Approach to Information Systems Security Training: An Action Research Experience

Information systems (IS) security breaches cause significant losses to organizations worldwide. Many approaches have been introduced in order to improve employees’ security behavior. Earlier research shows that only seven out of 59 approaches are based on sound theoretical background, and the research in the area of IS security awareness and security behavior has neglected the use of relevant theories of psychology, pedagogy and management. The lack of utilizing theories may have a negative impact on the effectiveness of IS security training and on understanding how to change and improve employees’ security behavior towards compliance to organizational information security policies. In this paper we describe a theoretically grounded approach to IS security training based on constructivism. The approach is empirically validated in a telecommunications company. The results show that the approach has a positive impact on employees’ security behavior

Momentum:autocovariances, cross-covariances or unconditional expected returns?

Abstract. Returns to momentum strategies can be decomposed into three sources of return: positive autocovariances in returns, negative cross-covariances in returns and cross-sectional variation in unconditional expected returns across assets. While theoretical literature on momentum generally assumes that positive autocovariances drive momentum returns, empirical literature presents inconsistent evidence on the importance of each component in explaining momentum returns. However, this prior literature ignores a key empirical issue related to short return histories and extreme return observations. These extreme returns cause a negative bias to sample estimates of return autocovariances and cross-covariances, and a positive bias to the cross-sectional variation in unconditional expected returns. Furthermore, prior literature focuses on portfolios of stocks instead of individual stocks, because the decomposition requires estimating a cross-covariance matrix, which is difficult for individual stocks with short and non-overlapping return histories. I propose a novel, strategy-based decomposition, which allows for estimating the contribution of each component to momentum without bias in the presence of extreme returns and non-overlapping return histories. Empirical evidence from the strategy-based decomposition in a sample of US individual stocks and portfolios of US stocks extending from 1926 to 2018 suggests, that positive return autocovariances are the most important driver of momentum. This evidence is consistent with most behavioral theories on momentum but does not preclude a rational interpretation. When the contributions are allowed to vary over time, positive autocovariances consistently remain the most important driver of momentum returns throughout the sample period. However, the time-series predictability in individual stock returns slowly erodes after momentum is initially documented in the literature in 1993, potentially explaining the poor recent performance of momentum

Strateginen henkilöstöjohtaminen monialaisena verkkokurssina

Vuonna 2012 Oulun ammattikorkeakoulussa käynnistyneen Master-kehittämishankkeen tavoitteena on ollut kehittää eri yksiköiden opiskelijoille yhteisiä ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opintojaksoja ja lisätä verkko-opintoja. Hankkeen alussa tehty analyysi osoitti, että kaikkiin koulutusohjelmiin sisältyi tutkimus- ja menetelmäopintoja, projektiopintoja ja johtamiseen liittyviä opintoja. Yksi ensimmäisistä piloitoiduista opintojaksoista oli Strateginen henkilöstöjohtaminen. Opintojakson piloitointi onnistui hyvin ja se sai hyvän opiskelijapalautteen. Opiskelijat arvioivat oman suoriutumisensa hyvä–kiitettävä -tasolle. Kaikki osallistuneet myös suorittivat opintojakson loppuun. Opiskelijat arvostivat monialaista opettajatiimiä. Monialaisuus toi esille uusia näkökulmia ja työelämäkäytäntöjä. Pilotoinnin perusteella voidaan todeta, että strateginen henkilöstöjohtaminen sopii aiheena hyvin yhteiseksi opintojaksoksi master-opiskelijoille ja monialaisuus tuo lisäarvoa sekä opiskelijoille että opettajille. Tähän pilottiin osallistui noin 30 opiskelijaa, jotka olivat pääasiallisesti sosiaali- ja terveysalan opiskelijoita. Seuraavassa toteutuksessa on mukana 130 opiskelijaa, jolloin eri alojen edustus on aiempaa monipuolisempi. Silloin tulee miettiä, miten rakennetaan innostava virtuaaliseminaari suurelle määrälle opiskelijoita. Verkkoympäristön rakentaminen on tärkeää, jotta opiskelijoiden välinen vuorovaikutus saadaan toimivaksi ja opiskelijat saavat vastaukset kysymyksiinsä mahdollisimman pian

Shadowing teachers as pedagogical leaders in early childhood education settings in Finland

Research on early childhood education (ECE) leadership indicates that teachers play an active role in leading pedagogy in their staff teams, and teachers work to mediate pedagogical leadership within the whole centre. This article presents findings from a study which investigated pedagogical leadership practices in ECE settings. Qualitative shadowing was used to investigate the enactment of pedagogical leadership by six ECE teachers in selected ECE settings. The analysis of findings suggested that pedagogical leadership consisted of responsibilities that were embedded in the teachers’ daily work with their team members and the child groups. Pedagogical leadership occurred in different forms and situations as well as the approach and style of leading. The study indicated how the enactment of pedagogical leadership was layered and influenced by the social and operational environment of ECE

Teacher Leadership Repertoires in the Context of Early Childhood Education Team Meetings in Finland

This study investigates teacher leadership in Early Childhood Education (ECE) settings in Finland. We used discursive analysis to investigate repertoires of teacher leaders during weekly team meetings organized by staff teams. In Finland, a staff team usually comprises of an ECE teacher – who is the team leader, and two childcare nurses. In this study ECE teachers are understood as being teacher leaders (Fairman & McKenzie, 2012). The study identifies four repertoires of teacher leadership: 1. collaborative teacher leadership; 2. supportive teacher leadership; 3. professional expertise; and 4. legitimation. Understanding teacher leadership is fundamental to enacting pedagogical leadership in staff teams at an ECE center. This study informs ECE teacher education on how to prepare teachers to take on leadership roles and responsibilities by developing appropriate knowledge and skills through the enactment of teacher leadership. In this way, this study contributes to pedagogical development within the ECE sector

Decentred Subjectivity and the Logic of Anarchy : Theoretical Reflections on the Russian-Western Security Dilemma

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.The origin of security dilemmas has long been a central question in international relations. Three archetypal models of the security dilemma can be found in international relations literature. According to the spiral model, security dilemmas are driven by the inability of security-seeking states to coordinate their policies in an anarchic political space, while the deterrence model implies that security dilemmas are caused by the offensive intentions of at least one of the actors in an anarchic system. Advocates of the model of peaceful change, in turn, maintain that security dilemmas are nothing more than a social construction: anarchy is what states make of it. In this thesis I deconstruct and reconstruct some key aspects of security dilemma theories in a hitherto unexplored (meta)theoretical context, that of Jacques Lacan's psychoanalytical theory. The aim of the thesis is to show how a Lacanian interpretation of one phenomenon - 'predationism' - can help us locate the logic of all three models described above (international relations as tragedy, evil, and a social construction) within one theoretical framework. The thesis is structured around two parts. The first part deals with explaining the origins of anti-Western sentiments in the discourse of Russian 'enlightened patriotism'. I begin the study by reviewing contemporary neorealist and constructivist analyses of Russian foreign policy. Through a close reading of Waltzian neorealism and Wendtian constructivism I then show how the causal logics of both theories, despite their many differences, presume the existence of a phenomenon usually referred to as predationism (an aggressive policy of seeking non-security goals), which neither theory can explicate in scientific terms. Relying on Lacan and Slavoj Žižek, I conceptualize predationism as a cultural and political effort to escape the lack arising from representation by displacing it to a Symbolic Other, which is constructed as threatening, inferior, degenerate etc., and whose function in political discourse is to enable collectives to maintain the illusion of national / ethnic / civilizational unity. I demonstrate the potential usefulness of Lacanian discourse analysis by applying it to the thinking of Sergei Kortunov, a prominent Kremlin strategist, who has written extensively on Russian identity and foreign policy. Kortunov's anti-Westernism, I conclude, is not so much a reaction to Western deeds (as constructivism would suggest) or to the structure of the international system (as neorealism would lead us to believe) as a symptom of a discursive structure where the split inherent in identity is displaced to the Western Other in order to rescue the fantasy of an organic Russia from its own impossibility. In the second part of the thesis, I make three moves in order to place the Lacanian-inspired explanation for predationism within the context of security dilemma theory. I begin by elaborating the relationship between the Lacanian reading of alienation and the interpretation of estrangement in the philosophy of the Enlightenment. Next, after tracing the imprints of the Enlightenment within contemporary objectivist, subjectivist, and inter-subjectivist security dilemma theories, I suggest how a Lacanian reading of estrangement can help us (re)locate the role of culture in the formation of different kinds of security dilemmas. Finally, I propose some guidelines under which a dialogue between a structuralist understanding of the logic of anarchy and a Lacanian-inspired structuralist theory of the origins of threat perceptions could be developed into a research programme and how this programme could be evaluated. I sum up the thesis with a chapter in which I reflect on the potential usefulness of Lacanian theory for policy research. The main source material of the thesis consists of academic literature dealing with international relations theory, political theory, psychoanalysis and Russian foreign policy. The case study on Sergei Kortunov's thinking is based on his recent articles and books.Turvallisuusdilemmojen alkuperä on pitkään ollut kansainvälisen politiikan tieteenalan keskeisiä tutkimusaiheita. Tutkimuskirjallisuudesta voidaan löytää kolme arkkityyppistä turvallisuusdilemmamallia. Spiraalimallin mukaan turvallisuusdilemmat johtuvat turvallisuutta maksimoivien toimijoiden kyvyttömyydestä koordinoida vuorovaikutustaan anarkisessa poliittisessa tilassa. Deterrenssimallin mukaan turvallisuusdilemmojen taustalla on jonkun toimijan aidosti hyökkäykselliset aikeet. Rauhanomaisen muutoksen malli puolestaan perustuu oletukselle, jonka mukaan turvallisuusdilemmat ovat vain sosiaalisia konstruktioita eikä kansainvälinen anarkia sinänsä aseta mitään pidäkkeitä valtioiden yhteistyölle. Tässä tutkimuksessa dekonstruktoin ja rekonstruktoin turvallisuusdilemmateorian keskeisiä oletuksia lacanilaiseen psykoanalyysiin pohjautuvassa (meta)teoreettisessa viitekehyksessä. Tutkimuksen keskeinen pyrkimys on osoittaa kuinka lacanilainen tulkinta 'predationismista' - hyokkäyksellisestä politiikasta, jonka pyrkimykset eivät palaudu turvallisuuden maksimointiin - mahdollistaa kaikkien kolmen edellä esitetyn mallin (kansainvälinen politiikka tragediana, pahuuden näyttämönä ja sosiaalisena konstruktiona) logiikan ymmärtämisen yhden teoreettisen viitekehyksen puitteissa. Tutkimus jakaantuu kahteen osaan. Ensimmäisessä osassa tarkastelen venäläiseen 'valistuneeseen patriotismiin' liittyvän länsivastaisuuden logiikkaa. Tutkimuksen aluksi luon katsauksen läntisen tutkimuksen valtavirtaa edustaviin konstruktivistisiin ja neorealistisiin tulkintoihin Venäjän ulkopolitiikasta. Käsittelemällä perusteellisemmin Waltzilaiseen neorealismiin ja Wendtiläiseen konstruktivismiin sisältyviä kausaalisia oletuksia pyrin osoittamaan, kuinka molempien teorioiden selitys turvallisuusdilemmojen alkuperästä edellyttää 'predationismina' tunnetun ilmiön olemassaolon. Tarkasteluni osoittaa myös, ettei kumpikaan teoria kykene esittämään tietellistä määritelmää ilmiölle saatikka vastaamaan kysymykseen siitä, mikä kyseisen ilmiön saa aikaiseksi. Nojautuen Jacques Lacanin ja Slavoj Žižekin teorioihin ja käsitteisiin pyrin ottamaan ensi askelen ilmiön ymmärtämisessä määrittelemällä predationismin poliittiseksi ja kulttuuriseksi ponnistukseksi, jossa yhteisö pyrkii pakenemaan representaation synnyttämää puutetta sijoittamalla sen Symboliseen Toiseen, mikä mahdollistaa kansallisen, etnisen, tai sivilisaation yhtenäisyyden illuusion ontologisen perustan säilymisen. Tutkin lacanilaisen diskurssianalyysin käyttökelpoisuutta soveltamalla sitä Sergei Kortunovin, Venäjän kansallisen turvallisuuden strategian parissa työskentelevän virkamiehen, teksteihin. Analyysini valossa Kortunovin länsivastaisuus ei näytä johtuvan niinkään länsivaltioiden toimista (konstruktivistinen selitys) tai kansainvälisen järjestelmän rakenteesta (neorealistinen selitys), vaan diskursiivisesta rakenteesta, jossa fantasia Venäjän orgaanisesta ykseydestä pelastetaan omalta mahdottomuudeltaan heijastamalla identiteetin jakautuneisuuden syy läntisen toiseuden merkityksellistäjiin. Tutkimuksen toisessa osassa pyrin sijoittamaan lacanilaisen predationismi-selityksen turvallisuusdilemmateorian viitekehykseen. Pohdittuani ensin Lacanilaisen vieraantumiskäsitteen suhdetta Valistuksen filosofiaan, käsittelen jälkimmäisen läsnäoloa objektivistisissa, subjektivistisissa ja intersubjektivistisissa turvallisuusdilemmateorioissa. Vaihtoehtona näille esitän mahdollisuutta yhdistää lacanilainen poliittisen kulttuurin tason selitysmalli rakenteelliseen tulkintaan kansainvälisestä anarkiasta ja tuoda siten falsifioitavissa olevia hypoteeseja predationismista turvallisuusdilemmateorian piiriin. Lopuksi käsittelen sitä, kuinka rakenteellisen realismin tulkinta anarkian logiikasta ja lacanilainen (rakenteellinen) tulkinta uhkakuvien alkuperästä voitaisiin yhdistää tutkimusohjelmaksi ja kuinka tämän tutkimusohjelman väitteitä voitaisiin evaluoida. Tutkimuksen lähdemateriaalina on käytetty kansainvälisen politiikan teoriaa, politiikan teoriaa, psykoanalyysiä ja Venäjän ulkopolitiikkaa käsittelevää tutkimuskirjallisuutta. Sergei Kortunovin ajattelua käsittelevän tapaustutkimuksen lähteinä on käytetty hänen viimeaikaisia julkaisujaan

Investigating Teacher Leadership in ECE Centres in Finland

This study was aimed at investigating the enactment of teacher leadership in early childhood education (ECE) centres in Finland. Theoretically, the study was informed by the emerging scholarship of early childhood distributed pedagogical leadership and school based research on teacher leadership as well as classical theorizing of ECE leadership. Staff from three ECE centres participated as a purposive sample of informants in this study. The study involved participative observations of ECE staff comprising teachers and child care nurses as a research method. The analysis of findings suggested that the enactment of teacher leadership was strong in all three centres. The study identified three aspects of teacher leadership enactment. This work was highly dependent on the conditions and structures created for teacher leadership as well as the teachers’ attitudes in leading and improving pedagogical practice