The influence of marital status on customer-centric measures in the context of a ski resort using the importance-performance map analysis (IPMA) framework

Purpose – This study assesses the impact of marital status towards customer-centric measures in a Canadian ski resort using the importance-performance map analysis (IPMA) as the analytical framework. For the purpose of this paper, the three groups that were assessed included singles, partnership without children and partnership with children as marital status indicators. From the theoretical and especially managerial point of view, knowing the importance and the performance of the relevant ski resort-related customer-centric perceptions is of key importance. Design/methodology/approach – A survey was completed to assess customer-centric measures including customer satisfaction, repurchase intent, value for money, willingness to recommend, overall performance in terms of meeting expectations, relationship quality and skiing service quality. An IPMA was conducted with partial least square-structural equation modelling (PLS-SEM) to assess the importance-performance perceptions of the three marital status groups. Findings – The results indicated that for five of the seven customer-centric measures, there were significant differences between the marital status groups. Overall, singles appeared to have the lowest values in customercentric measures, whereas respondents living in partnership with children had the highest. This was also the case with the value for money perceptions, although the cost for the ski resort visit was likely to be the highest for the respondents living in partnership with children. There were also differences between the marital status groups in terms of the importance-performance evaluations. Originality/value – Results of this research have implications for ski resort management as the three marital status groups appear to perceive the customer-centric measures quite differently in the IPMA framework.info:eu-repo/semantics/publishedVersio

The Marketplace Variables in Successful and Unsuccessful NPD Projects in Technology Intensive Companies

We present an exploratory investigation of how managers conceptualize and perceive ‘marketplace’ variables in successful and unsuccessful New Product Development (NPD) projects, and explore the role that marketplace variables play in differentiating between successful and unsuccessful NPD outcomes. Limitations and future research directions are also discussed.Our findings indicate that managers perceive the marketplace in multiple ways during the NPD process and also that differences exist in metric equivalence across successful and unsuccessful NPD projects. Also, although half of the marketplace variables are positively related to NPD success, managers in Finnish technology companies appear to attach higher relative importance to market attractiveness rather than market competitiveness variables. Marketplace variables appear to be less important than in the Korean and Chinese samples, and much more important than  in the Canadian sample in the Mishra et all study (1996), and similarly much more important than in the Cooper study (1979b)

Jatkuvan toimittamisen vaikutus ohjelmistoprojekteissa

Continuous delivery views software development holistically. It breaks down barriers that have traditionally been between development, testing and operations and combines them to a single working unit. The idea of continuous delivery is to develop software in such a way that the software is always in a releasable state and can be deployed into production at any time. This thesis studies continuous delivery from the perspective of the following research problem: How does continuous delivery affect software projects? The topic is researched based on both a literature review and an empirical study performed. The latter consists of three interviews, a presentation and a follow-up survey based on the presentation. The results of this thesis indicate that automation of manual tasks -- such as building, testing and deploying the software -- is a key building block of continuous delivery. In addition, the following principles facilitate a successful adoption of continuous delivery: build quality in, shared responsibility and creation of a reliable and repeatable software release process. These principles include different practices -- such as test-driven development, frequent integration of code and frequent deployments -- that will steer the software projects to the right direction. Continuous delivery makes software deployments more reliable and flexible. It also increases the transparency of the development process and can have a positive effect on customer satisfaction. On the other hand, continuous delivery requires a higher initial investment and can require a fundamental change in how the software is being developed. Developers utilizing continuous delivery have to be skilled not just in development practices, but they also have to have knowledge over test automation and the operational side related to software deployments. All in all, continuous delivery impacts the whole process of developing software starting from how software is to be developed and deployed until how the process should be supported on an organizational level. This makes continuous delivery a challenging process to adopt, but often this effort is worth due to all the benefits it introduces.Jatkuva toimittaminen käsittelee ohjelmistokehitystä kokonaisvaltaisesti ja yhdistää ohjelmistokehityksen, ohjelmistotestauksen, sekä tuotantotoiminnot yhdeksi toimivaksi kokonaisuudeksi. Jatkuvan toimittamisen tärkein tavoite on mahdollistaa ohjelmiston julkaisu koko sen kehityksen elinkaaren ajan. Tämä diplomityö tutkii jatkuvan toimittamisen ohjelmistoprojekteihin tuomia vaikutuksia. Tähän tutkimusongelmaan vastataan kirjallisuuskatsauksen sekä empiirisen tutkimuksen kautta. Empiirinen tutkimus sisältää kolme haastattelua, esityksen sekä esitykseen pohjautuvan kyselyn. Diplomityössä suoritetun tutkimuksen tulokset osoittavat, että manuaalisten työvaiheiden -- kuten ohjelmiston kääntämisen, testaamisen ja julkaisun -- automatisointi on keskeinen osa jatkuvaa toimittamista. Lisäksi jatkuvan toimittamisen käyttöönotto vaatii erilaisten periaatteiden noudattamista, joista tämä diplomityö nostaa esiin seuraavat: laadun sisäänrakentaminen, jaettu vastuu, sekä luotettavan, että toistettavan julkaisuprosessin luominen. Nämä periaatteet sisältävät käytäntöjä kuten testivetoinen ohjelmistokehitys, jatkuva integraatio sekä toistuva ohjelmiston julkaiseminen, jotka ohjaavat ohjelmistoprojekteja oikeaan suuntaan. Jatkuva toimittaminen tekee ohjelmiston julkaisemisesta luotettavampaa ja joustavampaa. Tämän lisäksi se parantaa ohjelmistokehitysprosessin läpinäkyvyyttä ja voi vaikuttaa positiivisesti asiakastyytyväisyyteen. Jatkuvan toimittamisen käyttöönotto kasvattaa projektien aloituskustannuksia ja se saattaa vaatia perinpohjaista muutosta käytössä oleviin ohjelmistokehityskäytäntöihin. Sen hyödyntäminen edellyttää myös kehittäjiltä laaja-alaista osaamista, sillä heidän täytyy ohjelmistokehityksen lisäksi pystyä työskentelemään testiautomaation sekä tuotantotoimintojen parissa. Jatkuva toimittaminen vaikuttaa niin yksittäisten kehittäjien toimintatapoihin kuin myös siihen, kuinka organisaatioiden tulee tukea projekteja. Tämä tekee jatkuvan toimittamisen käyttöönotosta haastavaa, mutta usein tähän käytetty aika on sen tuomien hyötyjen takia vaivan arvoista

Arviointitutkimus vuoden 2017 kriisikuntien talouksien tasapainosta

Tämän tutkielman tavoitteena on muodostaa syvällinen käsitys vuoden 2017 kriisikuntien eli Hyrynsalmen, Jämijärven, Ähtärin ja Teuvan talouksien tasapainosta ja talouksien tasapainon kehityksistä. Kyseisten kuntien talouksia arvioidaan ja analysoidaan pääsääntöisesti tilinpäätösinformaatiota ja muuta kuntien taloutta kuvaavaa informaatiota tutkimalla. Tasapainoanalyysin ohella tutkielmassa halutaan selvittää, muodostuuko kuntien talouksista erilaisia käsityksiä eri mittareilla arvioituna eli sisältyykö kuntien talouksien tasapainoon mittareista ja mittaamisesta aiheutuvaa monitulkintaisuutta. Lisäksi pohditaan, mistä mahdollinen monitulkintaisuus kyseisen tutkimuksen lähtökohdista aiheutuu. Tutkimukseni on toiminta-analyyttinen empiriaan pohjautuva tapaustutkimus, jonka aineisto analysoidaan sisällönanalyysin keinoin. Tilinpäätökseen sisältyvien tunnuslukujen sisällön ymmärtämiseen analyysin perustaksi hyödynnän kirjanpitolautakunnan kuntajaoston yleisohjeissa esitettyjä tunnuslukujen tulkintatapoja sekä aiemmissa tutkimuksissa esitettyjä tulkintatapoja. Tasapaino ymmärretään tässä tutkimuksessa laajasti rahoituksen riittämiseksi pitkällä aikavälillä kunnan tehtävien hoitamiseen. Sitä tulkitaan erilaisten tunnuslukujen avulla, mutta huomioon otetaan myös esimerkiksi kuntien väestöä kuvaavat aspektit, kuten ikärakenne ja väestönkehitys. Tutkielmassa kuntien talouksien tasapainosta muodostui kokonaisvaltaisempi käsitys, kuin esimerkiksi pelkkää kuntien kertynyttä alijäämää tarkastelemalla muodostuisi. Tasapainon eri ominaispiirteistä ja niiden kehityksistä saatiin käsitykset ja ne eivät aina ole linjassa keskenään. Tutkimuksessa havaittiin kuitenkin, että kertyneen alijäämän lisäksi epätasapainoa oli havaittavissa myös vakavaraisuutta ja tulorahoituksen riittävyyttä kuvaavissa tunnusluvuissa. Tutkimuksen kuntien talouksien tasapainojen kehityssuunnissa oli tarkastelujaksolla eroja ja osa kunnista olisi joutunut arviointimenettelyyn jo aiemmin, mikäli kriisikuntakriteerit olisivat kohdistuneet kuntakonserniin. Kyseisillä kunnilla emokuntien taloudet olivatkin kuntakonserneja tasapainoisempia, mutta isoin kuntakonsernien talouksien epätasapaino oli peräisin emokunnilta eikä konserniyhteisöiltä. Tutkielma osoitti sen, että tiettyjen yksittäisten tunnuslukujen tulkinta voi olla yksiselitteistä, mutta kunnan tasapainon ollessa moniulotteinen ilmiö, jota ei voi yhdellä tunnusluvulla tulkita, ei kokonaistasapainon tulkinta ole yhtä yksiselitteistä

Arviointitutkimus vuoden 2017 kriisikuntien talouksien tasapainosta

Tämän tutkielman tavoitteena on muodostaa syvällinen käsitys vuoden 2017 kriisikuntien eli Hyrynsalmen, Jämijärven, Ähtärin ja Teuvan talouksien tasapainosta ja talouksien tasapainon kehityksistä. Kyseisten kuntien talouksia arvioidaan ja analysoidaan pääsääntöisesti tilinpäätösinformaatiota ja muuta kuntien taloutta kuvaavaa informaatiota tutkimalla. Tasapainoanalyysin ohella tutkielmassa halutaan selvittää, muodostuuko kuntien talouksista erilaisia käsityksiä eri mittareilla arvioituna eli sisältyykö kuntien talouksien tasapainoon mittareista ja mittaamisesta aiheutuvaa monitulkintaisuutta. Lisäksi pohditaan, mistä mahdollinen monitulkintaisuus kyseisen tutkimuksen lähtökohdista aiheutuu. Tutkimukseni on toiminta-analyyttinen empiriaan pohjautuva tapaustutkimus, jonka aineisto analysoidaan sisällönanalyysin keinoin. Tilinpäätökseen sisältyvien tunnuslukujen sisällön ymmärtämiseen analyysin perustaksi hyödynnän kirjanpitolautakunnan kuntajaoston yleisohjeissa esitettyjä tunnuslukujen tulkintatapoja sekä aiemmissa tutkimuksissa esitettyjä tulkintatapoja. Tasapaino ymmärretään tässä tutkimuksessa laajasti rahoituksen riittämiseksi pitkällä aikavälillä kunnan tehtävien hoitamiseen. Sitä tulkitaan erilaisten tunnuslukujen avulla, mutta huomioon otetaan myös esimerkiksi kuntien väestöä kuvaavat aspektit, kuten ikärakenne ja väestönkehitys. Tutkielmassa kuntien talouksien tasapainosta muodostui kokonaisvaltaisempi käsitys, kuin esimerkiksi pelkkää kuntien kertynyttä alijäämää tarkastelemalla muodostuisi. Tasapainon eri ominaispiirteistä ja niiden kehityksistä saatiin käsitykset ja ne eivät aina ole linjassa keskenään. Tutkimuksessa havaittiin kuitenkin, että kertyneen alijäämän lisäksi epätasapainoa oli havaittavissa myös vakavaraisuutta ja tulorahoituksen riittävyyttä kuvaavissa tunnusluvuissa. Tutkimuksen kuntien talouksien tasapainojen kehityssuunnissa oli tarkastelujaksolla eroja ja osa kunnista olisi joutunut arviointimenettelyyn jo aiemmin, mikäli kriisikuntakriteerit olisivat kohdistuneet kuntakonserniin. Kyseisillä kunnilla emokuntien taloudet olivatkin kuntakonserneja tasapainoisempia, mutta isoin kuntakonsernien talouksien epätasapaino oli peräisin emokunnilta eikä konserniyhteisöiltä. Tutkielma osoitti sen, että tiettyjen yksittäisten tunnuslukujen tulkinta voi olla yksiselitteistä, mutta kunnan tasapainon ollessa moniulotteinen ilmiö, jota ei voi yhdellä tunnusluvulla tulkita, ei kokonaistasapainon tulkinta ole yhtä yksiselitteistä

Tietoa terveydestä ja miesten yleisimmistä syövistä : Miehen katsastuskortti

Suomessa todetaan yli 27 000 syöpää vuodessa ja siihen kuolee yli 10 000 ihmistä. Syövät ovat yleistyneet väestössä ja yleistyvät jatkossakin, koska ikääntyneiden määrä lisääntyy. Syövän riskitekijöitä ovat ikä, periytyvyys, ympäristötekijät sekä elintavat. Elintavoista tupak-ointi, epäterveellinen ravitsemus, alkoholin liikakäyttö, liian vähäinen liikunta, ylipaino sekä liian runsas altistuminen auringonvalolle ovat tärkeimpiä riskitekijöitä. Terveyden edi-stämistä voidaan pitää yksilön prosessina, joka sisältää terveyttä ylläpitäviä ja sitä paranta-via valintoja. Terveydenhuollon tulee kehittää toimintatapoja, palveluita ja toimintaa tervey-den edistämiseksi, jotta tavoitettaisiin paremmin korkeassa sairastumisriskissä olevat miehet. Tämä opinnäytetyö on toiminnallinen, ja sen tarkoituksena on edistää miesten terveyttä. Tavoitteena on lisätä tietoa miesten yleisimmistä syövistä. Opinnäytetyön tehtävänä oli tuot-taa A4-kokoinen Miehen katsastuskortti, joka sisältää tietoa viidestä miesten yleisimmistä syövästä, omaseurantataulukon sekä lisätietolinkkejä. Opinnäytetyö tehtiin Pohjois-Karjalan syöpäyhdistyksen toimeksiannosta. Opinnäytetyön teoriaosuudessa käsitellään viittä miesten yleisintä syöpää, joita ovat etura-uhassyöpä, keuhkosyöpä, paksusuolisyöpä, rakko- ja virtsatiesyöpä sekä ihosyöpä. Teo-riaosuudessa käsitellään myös terveyden edistämistä sekä keskeisiä asioita, jotka vaikutta-vat terveyteen. Opinnäytetyön jatkokehittämisideana on saman teeman mukaisten miehille suunnattujen korttien tekeminen, esimerkiksi Miehen ravitsemuskortti tai Miehen liikunta-kortti.In Finland, more than 27 000 cancers are found annually and more than 10 000 people die of it. Cancers have become more frequent in the population and will be more common in the future, as the number of older people increases. Risk factors for cancer are age, genotype, environmental factors and lifestyle. As to lifestyle, smoking, unhealthy nutrition, the excessive use of alcohol, lack of physical activity, overweight as well as excessive ex-posure to the sun are the most important risk factors. Health promotion is an individual process that includes health-sustaining and enhancing choices. Healthcare should de-velop practices, services and activities to promote health so that men at a high risk of can-cer would be indentified better. The purpose of this practice-based thesis, commissioned by the Cancer Society of North Karelia, was to promote health among men. The aim was to increase knowledge of the most common cancers in men. The thesis assignment was to produce an A4-size Inspec-tion Chart for Men containing information on the five most common cancers in men, a self-monitoring chart and links for further information. The theoretical part discusses the five most common cancers in men, that is, prostate can-cer, lung cancer, colon cancer, bladder and ureteral cancer and skin cancer. This thesis also discusses health promotion and key issues that affect health. Further development ideas are to produce charts under the same theme, such as Nutrition Chart for Men or an Exercise Chart for Men

Brand Community Motives and Engagement: The Impact of Gender

Brand communities are of great interest to marketers, and motivating participation in these communities has been explored from many different perspectives. The current study examined how men and women differ in the motives (i.e., entertainment, receiving and sharing information, social integration, self-discovery, and status enhancement) behind their behavior rather than the more often discussed difference between men and women regarding actual behavior and attitudes. A survey sample (N¼195) was collected to explore this, and the data were analyzed with PLS-SEM. The model of participation motives for women was compared to the model for men, and differences (and similarities) were analyzed. The findings indicate that the genders have different motivations to participate in these brand communities. Specifically, the self-discovery and sharing information motives were significantly more important for males, while the social integration motive was significantly more important for females. However, the genders had no differences regarding entertainment, receiving information, and status enhancement motives