Food Beliefs of Pregnant and Breastfeeding Women in Rural Mozambique

Ihmisille ympäri maailmaa on tyypillistä valita tiettyjä ruokia suuremmasta valikoimasta syömäkelpoista ruokaa ja luoda mieltymyksiä sekä kieltoja joitakin ruokia kohtaan. Näitä ilmiöitä kutsutaan ruokauskomuksiksi ja ne ovat tärkeä osa kulttuuria. Niiden taustalla on usein terveydelliset perustelut tai sosiaalinen arvostus yhteisössä. Afrikassa on todettu olevan paljon erilaisia ruokauskomuksia, jotka kohdistuvat usein raskaana oleviin ja imettäviin naisiin sekä lapsiin, ryhmään, joka on fysiologisesti erityisen herkässä elämänvaiheessa. Ravitsemustilan tai ruokaturvan ollessa heikko, mahdollisilla ruokauskomuksilla voi olla merkittävät seuraukset erityisesti tämän väestönosan terveydentilaan. Aliravitsemus ja virheravitsemus ovat edelleen suuria ongelmia Afrikassa ja muissa kehittyvissä maissa. Tämän työn tavoitteena oli tutkia laadullisin menetelmin, onko erityisesti raskaana olevilla ja imettävillä naisilla Keski-Mosambikin maaseudulla, Zambézian maakunnassa, ruokauskomuksia, mitä ne mahdollisesti ovat, sekä arvioida voiko ruokauskomuksilla olla ravitsemuksellista merkitystä. Menetelminä oli 5 ryhmähaastattelua kolmessa kylässä ja 10 yksilöhaastattelua kahdessa kylässä. Tutkittavat olivat 12–78-vuotiaita naisia ja heitä oli yhteensä 27. Tulkkaus, tutkimusaiheen sensitiivisyys ja haastattelijan kokemattomuus aiheuttivat haasteita haastatteluiden toteutukseen. Tämän vuoksi menetelmää muokattiin ja se vaihdettiin ryhmähaastattelusta yksilöhaastatteluun tutkimuksen aikana. Ruokauskomukset vaihtelivat sekä kylien välillä että kylien sisällä, joskin niistä löytyi samantyyppisiä pääpiirteitä. Työssä todettiin, että raskaana oleviin ja imettäviin naisiin kohdistui tutkimusalueella ruokauskomuksia. Raskauden aikana tuli välttää pääasiassa proteiinipitoisia ruokia, kuten lihaa ja kalaa ja puolestaan suosia kasvisten, hedelmien ja viljatuotteiden käyttöä. Linnun munien syöntiä sekä suositeltiin että kehotettiin välttämään raskauden aikana. Raskauden aikana ilmeni lisäksi tietoinen tapa vähentää kassavapuuron tai ruuan syömistä kokonaisuudessaan. Imetyksen aikana ei vältetty juuri mitään ruokia, vaan suositeltiin kookosta ja kasviksia. Suurin osa perusteluista liittyi äidin ja lapsen terveyteen. Perustelut voitiin jakaa seuraaviin ryhmiin: lisää äidinmaidon tuotantoa; aiheuttaa vatsakipua äidillä; pitää yllä kuntoa ja estää vatsan kasvua; äidistä tulee vahva, terve ja hän saa vitamiineja; lapsen ulkonäkö muuttuu; lapsesta tulee terve ja vahva; lapsen käyttäytyminen muuttuu; aiheuttaa keskenmenon; aiheuttaa vaikean tai helpon synnytyksen. Ruokauskomukset ja terveysviranomaisilta tullut valistus oli osittain sekoittunut keskenään. Lähes kaikki naiset kertoivat noudattavansa näitä ruokauskomuksia. Muutamat naiset kertoivat suositeltavien ruokien kohdalla, että ruokien saatavuus tekee noudattamisen joskus vaikeaksi. Proteiinipitoisten ruokien välttäminen voi lisätä proteiinialiravitsemuksen riskiä ja syömisen vähentäminen saattaa lisätä riskiä saada riittämättömästi energiaa raskauden aikana. Suositeltavat ruuat todennäköisesti edistävät terveyttä. Tutkielman perusteella voitiin todeta, että vieraassa kulttuurissa tutkiminen vaatii tutkimusmenetelmältä paljon. Tärkeää on menetelmän joustavuus, jotta sitä voi muuttaa tutkimuskentällä toimivampaan ja luotettavampaan muotoon. Johtopäätöksenä todettiin, että suositeltavin menetelmä tutkittaessa ruokauskomuksia tällä tutkimusalueella olisi ollut yksilöhaastattelut, jossa olisi ollut mahdollisimman vähän osallistujia ja osallistujat olisivat olleet samaa sukupuolta ja saman ikäisiä. Terveyden ja ravitsemuksen kannalta on tärkeää, että ruokauskomuksista ollaan tietoisia ja väestön ruokauskomuksia tutkitaan alueittain, koska ne voivat vaihdella merkittävästi jopa kylien tai ihmisryhmien sisällä.Humans all over the world are selecting food items from a larger pool of potentially edible foods and are creating prohibitions and preferences for certain foods. These are called food beliefs and they are an important part of the local culture. Reasoning to them often lies in health or social respect. Many food beliefs still exist in Africa and pregnant and breastfeeding women and children are often the target of these beliefs. Under the suboptimal nutritional status or food insecurity the possible food beliefs might considerably affect the nutritional status and health of these vulnerable groups. Malnutrition is still a major problem in Africa and other developing countries. The aim of this thesis was to study whether and what types of food beliefs concerning pregnant and breastfeeding women can be found in the rural area of the Zambezia province, Mozambique. Furthermore, the aim was to evaluate their possible significance on nutritional status. Five group interviews in three villages and 10 individual interviews in two villages were done. Interviewees were women of 12 to 78 years of age and all together 27 women were interviewed. Interpretation, sensitivity of the topic and the inexperience of the interviewer caused challenges in conducting the interviews. Because of this the method was altered and changed from group interview to individual interview during the study. Food beliefs differed between villages and within villages but some common characteristics can be found. There are several food beliefs concerning pregnant and breastfeeding women in the study area. Pregnant women were advised not to eat protein rich foods such meat and fish but were recommended to eat vegetables, fruits and cereal foods during pregnancy. Eggs were both recommended and forbidden during pregnancy. In addition, there was an intentional habit for pregnant women to eat less cassava porridge or less food in general („eating down?). During breastfeeding nothing was forbidden in general but coconut and vegetables were recommended. Most of the reasonings were related to the health of a mother and a child. The reasonings can be divided into the following groups: enhances breast milk production, causes stomach pain, maintains fitness and prevents stomach growth, mother will be strong and healthy and she?ll get vitamins, the child?s appearance changes, child will be strong and healthy, child?s behaviour changes, causes miscarriage, causes easy or difficult delivery. Food beliefs were partly mixed with education from health authorities. Almost all women said that they do follow these beliefs. Few women expressed their concerns about following the beliefs on recommended foods since food availability makes it sometimes difficult. Food belief that forbids good protein sources from pregnant women can increase the risk of protein deficiency. Eating down increases the risk of having not enough energy during pregnancy. The recommended foods are mainly nutritious and likely promote health. It can be stated that when starting a research in a foreign culture, it is necessary to have a flexible research method. It is be very important that the method can be adjusted during the study. The conclusion of this thesis was that individual interviews would have been the most suitable method when studying food beliefs in this area. Individual interviews should have only one interviewer, interviewee and interpreter if needed. All should be the same sex and the age group. From the health and nutrition viewpoint it is vital to be aware of the food beliefs in the society under investigation and to study these specifically in the area because these can vary markedly even in the same village or community

Vitamin D in pregnancy and infancy : Dietary sources and associations with pregnancy outcomes and infant growth

Vitamin D is vital for normal growth and development. Vitamin D is produced endogenously in the skin after sunlight exposure or obtained from dietary sources. In Finland, solar radiation is inadequate for cutaneous vitamin D synthesis in winter, leading to a high risk for vitamin D insufficiency, defined by circulating 25-hydroxyvitamin D concentration [25(OH)D] below 50 nmol/l. Poor maternal 25(OH)D has been associated with adverse pregnancy and neonatal outcomes, such as pre-eclampsia, gestational diabetes mellitus (GDM), and low birth weight. Only a few studies have explored the relationship between vitamin D and infant postnatal growth, and these studies show inconsistent results. Further, data on current maternal vitamin D status and infant vitamin D intake in Finland are lacking. The objectives of this thesis were to 1) define maternal and newborn 25(OH)D concentrations and characterize maternal determinants of vitamin D status during pregnancy; 2) examine whether vitamin D status differs between mothers with and without GDM; 3) describe vitamin D intake from food and identify food sources of vitamin D in 1-year-old infants, and finally, 4) investigate whether maternal or infant vitamin D status associate with pre- and postnatal infant growth. This thesis is part of the Vitamin D Intervention in Infants (VIDI) study. At Helsinki Maternity Hospital, 987 families were recruited to the study from January 2013 to June 2014. Infants were randomized to daily supplemental vitamin D dosages of 10 µg or 30 µg from 2 weeks until 2 years of age. Mothers were of Northern European ethnicity without regular medication. Infants were born at term with birth weights appropriate for gestational age. Maternal serum samples were collected at prenatal clinics between 2012 and 2013 in early pregnancy. At birth, umbilical cord blood (UCB) was obtained. Circulating 25(OH)D was analyzed with IDS-iSYS from pregnancy, UCB and infant serum samples at 1 year of age. Maternal dietary patterns were derived from a 22-item food frequency questionnaire and infant vitamin D intake was assessed with a 3-day food record. GDM diagnosis and data on infant birth size were obtained from medical records. Infant growth was measured at study visits at the ages of 6 months and 1 year. Overall, the pregnant women and their newborns were vitamin D sufficient as the concentration of 25(OH)D in 96% of all subjects was ≥50 nmol/l. Of pregnant women, 95% used vitamin D supplements with a mean daily intake of 16 µg. Maternal positive predictors of 25(OH)D during pregnancy, based on 25(OH)D from early pregnancy to UCB, were supplemental vitamin D intake, a dietary pattern characterized by regular use of vitamin D–fortified foods and prepregnancy physical activity. In contrast, factors associating with declining 25(OH)D during pregnancy were smoking and multiparity. GDM was observed in 11% of the pregnant women. Maternal 25(OH)D concentrations did not differ between GDM and non-GDM women. Furthermore, 25(OH)D had no relation to oral glucose tolerance test results. Mean daily intake of vitamin D from food was 7.5 µg in non-breastfed and 3.8 µg in breastfed 1-year-old infants. The main food sources of vitamin D were infant formula, dairy milk, porridge, and fish foods. Higher maternal and infant 25(OH)D were associated with slower infant growth. At 6 months of age, infants to mothers with high pregnancy 25(OH)D (>125 nmol/l) were the shortest (in length), lightest (in weight), and thinnest (in length-adjusted weight). Higher UCB 25(OH)D had an inverse association with head circumference at birth and infant length at 6 months. In infants, higher UCB 25(OH)D associated with slower linear growth from birth to 6 months, but an accelerated growth from 6 months to 1 year of age. Infants with 25(OH)D >125 nmol/l were the lightest and thinnest at 1 year of age, whereas mothers with UCB 25(OH)D <50 nmol/l had the thinnest infants at 6 months. In conclusion, vitamin D status was sufficient among pregnant women in Finland. Likewise, infants who participated in a vitamin D supplementation trial had sufficient vitamin D status at 1 year of age. High maternal and infant 25(OH)D associated with slower infant growth. These results may indicate a possible inverse U-shaped relationship between vitamin D status and growth. The clinical relevance of this finding remains unknown. Until more data emerge, there is no need to aim for higher maternal or infant 25(OH)D concentrations beyond vitamin D sufficiency with excessive supplementation as this may have disadvantageous effects on infant growth.D-vitamiini on välttämätöntä normaalille kasvulle ja kehitykselle. D-vitamiinia muodostuu iholla auringonvalon vaikutuksesta ja sitä saadaan myös ruuasta tai ravintovalmisteista. Suomessa auringonvalo on riittämätöntä talviaikaan ihon D-vitamiinisynteesille lisäten D-vitamiinin puutoksen riskiä. Elimistön D-vitamiinitaso määritetään veren 25-hydroksi-D-vitamiinipitoisuutena [25(OH)D]. D-vitamiinitaso on riittämätön 25(OH)D-pitoisuuden ollessa alle 5o nmol/l. Raskausajan alhainen 25(OH)D-pitoisuus on yhdistetty raskauskomplikaatioihin, kuten raskausmyrkytykseen ja raskausdiabetekseen, sekä vastasyntyneen pienipainoisuuteen. Vain harvat tutkimukset ovat selvittäneet D-vitamiinin ja syntymän jälkeisen kasvun välisiä yhteyksiä, ja nämäkin tutkimustulokset ovat olleet keskenään ristiriitaisia. Suomalaisten raskaana olevien naisten D-vitamiinitasosta ja pikkulasten nykyisestä D-vitamiinin saannista ei ole ajantasaista tietoa. Tämän väitöskirjan tavoitteet olivat 1) selvittää raskaana olevien naisten ja vastasyntyneiden D-vitamiinitaso sekä kuvata tekijät, jotka vaikuttavat 25(OH)D-pitoisuuteen raskausaikana; 2) tutkia eroaako raskausajan 25(OH)D-pitoisuus raskausdiabetesta sairastavien ja ei-sairastavien välillä; 3) kuvata 1-vuotiaiden lasten D-vitamiinin saanti ruuasta ja ravinnon tärkeimmät D-vitamiinin lähteet ja lopuksi 4) tutkia onko raskausajan tai varhaislapsuuden 25(OH)D-pitoisuus yhteydessä sikiöaikaiseen ja varhaislapsuuden kasvuun. Väitöskirja on osa Lasten D-vitamiini -tutkimusta (VIDI). VIDI-tutkimukseen on rekrytoitu Helsingin Kätilöopiston sairaalassa vuosien 2013–14 aikana 987 lasta perheineen lapsen syntymän jälkeen. Lapset satunnaistettiin saamaan päivittäin D-vitamiinivalmistetta joko 10 µg tai 30 µg alkaen kahden viikon iästä kahden vuoden ikään saakka. Äidit olivat pohjoiseurooppalaista syntyperää ilman säännöllistä lääkitystä. Lapset olivat syntyneet täysiaikaisina ja syntymäpaino oli normaali raskauden kestoon nähden. Äitien alkuraskauden verinäytteet olivat kerätty normaalin neuvolaseurannan yhteydessä vuosina 2012-13 ja säilytetty Äitiysneuvolaseerumipankissa. Syntymän yhteydessä otettiin napaverinäyte. Veren 25(OH)D-pitoisuudet mitattiin raskausajan verinäytteestä, napaverestä sekä lapsen verinäytteestä hänen ollessaan 1 vuoden ikäinen. Raskausajan ruuankäyttötieto kerättiin 22-kohtaisella frekvenssikyselylomakkeella, ja lapsen D-vitamiinin saanti laskettiin kolmen päivän ruokapäiväkirjan avulla lapsen ollessa 1 vuoden ikäinen. Tiedot raskausdiabeteksesta ja syntymäkoosta kerättiin terveydenhuollon rekistereistä. Lapsen koko mitattiin tutkimuskäynneillä 6 kuukauden ja 1 vuoden iässä. Raskaana olevien naisten ja vastasyntyneiden D-vitamiinitilanne oli riittävä, sillä suurimmalla osalla veren 25(OH)D-pitoisuus oli vähintään 50 nmol/l. Raskaana olevista naisista 95% käytti D-vitamiinivalmistetta ja keskimääräinen D-vitamiinin saanti ravintovalmisteista oli 16 µg. Raskausajan 25(OH)D-pitoisuutta lisäsivät suurempi D-vitamiinin saanti valmisteista, ruokavaliotyyli, johon liittyi säännöllinen D-vitaminoitujen ruokien käyttö sekä liikunnallinen aktiivisuus ennen raskautta. Tupakointi ja monisynnyttäneisyys vähensivät 25(OH)D-pitoisuutta raskauden aikana. Raskausdiabetes oli todettu 11% raskaana olevista naisista. Raskausajan 25(OH)D-pitoisuus ei eronnut raskausdiabetesta sairastavien ja ei-sairastavien välillä. Lisäksi 25(OH)D-pitoisuus ei ollut yhteydessä gluukosirasituskokeen tuloksiin. Pikkulasten keskimääräinen päivittäinen D-vitamiinin saanti ruuasta oli 7.5 µg ei-imetetyillä ja 3.8 µg imetetyillä 1 vuoden iässä. Pääasialliset D-vitamiinin saantilähteet olivat äidinmaidonkorvike, maito, puuro ja kalaruuat 1-vuotiailla lapsilla. Korkeampi raskausajan ja pikkulapsen 25(OH)D-pitoisuus oli yhteydessä lapsen hitaampaan kasvuun. Kuuden kuukauden iässä lyhyimmät, kevyimmät ja laihimmat lapset olivat ne, joiden äideillä oli alkuraskauden 25(OH)D-pitoisuus yli 125 nmol/l. Korkeampi napaveren 25(OH)D-pitoisuus oli yhteydessä vastasyntyneen pienempään päänympärykseen sekä hitaampaan pituuskasvuun 6 kuukauden iässä. Korkeampi napaveren 25(OH)D-pitoisuus oli yhteydessä hitaampaan kasvuvauhtiin syntymästä 6 kuukauden ikään saakka, mutta kiihtyneeseen kasvuvauhtiin 6 kuukauden jälkeen 1 vuoden ikään saakka. Lapset, joilla oli korkea 25(OH)D-pitoisuus 1 vuoden iässä (25(OH)D >125 nmol/l) olivat myös kevyimmät ja laihimmat 1 vuoden iässä. Toisaalta, lapset, joilla napaveren 25(OH)D oli alle 50 nmol/l, olivat laihimmat 6 kuukauden iässä. Yhteenvetona voidaan todeta, että raskaana olevien naisten D-vitamiinitaso oli riittävä. Samoin myös D-vitamiini-interventiotutkimukseen osallistuneiden pikkulasten D-vitamiinitaso oli riittävä. Korkea raskausajan ja varhaislapsuuden 25(OH)D-pitoisuus oli yhteydessä lapsen hitaampaan kasvuun. Nämä tulokset voivat viitata käänteiseen U-käyrän muotoiseen yhteyteen D-vitamiinin ja kasvun välillä. Löydöksen kliinistä merkitystä ei tiedetä. Tämän hetkisen tiedon valossa ei ole syytä tavoitella riittävän 25(OH)D-pitoisuuden ylittäviä pitoisuuksia syömällä suurempia D-vitamiiniannoksia raskauden tai varhaislapsuuden aikana, koska sillä voi olla epäedullisia vaikutuksia lapsen kasvuun

Lipocalin-2 is associated with FGF23 in WNT1 and PLS3 osteoporosis

BackgroundThe pathogenic mechanisms of early-onset osteoporosis caused by WNT1 and PLS3 mutations are incompletely understood and diagnostic biomarkers of these disorders are limited. Recently, lipocalin-2 has been recognized as an osteokine involved in bone development and homeostasis. However, the role of lipocalin-2 in WNT1 and PLS3 osteoporosis is unknown. ObjectiveWe aimed to investigate if plasma lipocalin-2 could be utilized as a biomarker for WNT1 and PLS3 osteoporosis and to evaluate the association between lipocalin-2 and other parameters of bone metabolism. MethodsWe measured plasma lipocalin-2 in 17 WNT1 and 14 PLS3 mutation-positive patients and compared them to those of 34 mutation-negative (MN) healthy subjects. We investigated possible associations between lipocalin-2 and several bone biomarkers including collagen type I cross-linked C-telopeptide (CTX), alkaline phosphatase (ALP), type I procollagen intact N-terminal propeptide (PINP), intact and C-terminal fibroblast growth factor 23 (FGF23), dickkopf-1 (DKK1) and sclerostin as well as parameters of iron metabolism (iron, transferrin, transferrin saturation, soluble transferrin receptor and ferritin). ResultsWe found no differences in plasma lipocalin-2 levels in WNT1 or PLS3 patients compared with MN subjects. However, lipocalin-2 was associated with C-terminal FGF23 in WNT1 patients (r=0.62; p=0.008) and PLS3 patients (r=0.63, p=0.017), and with intact FGF23 in PLS3 patients (r=0.80; pPeer reviewe

Urban and rural dietary patterns are associated with anthropometric and biochemical indicators of nutritional status of adolescent Mozambican girls

Objective: The objective of the present study was to explore whether dietary patterns (DP) are associated with nutritional status indicators among adolescent Mozambican girls. Design/Setting/Subjects: In this population-based cross-sectional study we used the FFQ data of 547 girls aged 14-19 years from Central Mozambique to derive dietary patterns by means of principal component analysis. We used two-level linear regression models to examine the associations between the DP and anthropometric and biochemical indicators of nutritional status. Results: We identified three DP: 'Urban bread and fats', 'Rural meat and vegetables' and 'Rural cassava and coconut'. The 'Urban bread and fats' DP was positively associated with BMI-for-age Z-score (BMIZ), mid-upper arm circumference (MUAC), triceps skinfold (P for all <0.001) and blood Hb (P = 0.025). A negative association was observed between the 'Urban bread and fats' DP and serum folate (P <0.001). The 'Rural meat and vegetables' DP and the 'Rural cassava and coconut' DP were associated negatively with BMIZ, MUAC and triceps skinfold (P for all <0.05), but the 'Rural meat and vegetables' DP was associated positively with serum ferritin (P = 0.007). Conclusions: Urban and rural DP were associated with nutritional status indicators. In a low-resource setting, urban diets may promote body fat storage and blood Hb concentrations but compromise serum folate concentration. It is important to continue valuing the traditional, rural foods that are high in folate.Peer reviewe

Variation in the fibroblast growth factor 23 (FGF23) gene associates with serum FGF23 and bone strength in infants

Introduction: The effects of genetic variation in fibroblast growth factor 23 (FGF23) are unclear. This study explores the associations of single-nucleotide polymorphisms (SNPs) of FGF23 with phosphate and vitamin D metabolism and bone strength in early childhood.Methods: The study is part of the vitamin D intervention in infant (VIDI) trial (2013–2016), in which healthy term infants born to mothers of Northern European origin received vitamin D3 supplementation of 10 or 30 μg/day from 2 weeks to 24 months of age (ClinicalTrials.gov NCT01723852). Intact and C-terminal FGF23 (cFGF23), 25-hydroxyvitamin D (25-OHD), parathyroid hormone, phosphate, and peripheral quantitative computed tomography (pQCT)-derived bone strength parameters were analyzed at 12 and 24 months. The study included 622 VIDI participants with genotyping data on FGF23 SNPs rs7955866, rs11063112, and rs13312770.Results: Rs7955866 minor allele homozygotes had lowest cFGF23 at both time-points (mixed model for repeated measurements, pvariant = 0.009). Minor alleles of rs11063112 were associated with a greater age-related decrease in phosphate concentration (pinteraction = 0.038) from 12 to 24 months. Heterozygotes of rs13312770 had the greatest total bone mineral content (total BMC), cross-sectional area (total CSA), and polar moment of inertia (PMI) at 24 months (ANOVA p = 0.005, 0.037, and 0.036, respectively). Rs13312770 minor alleles were associated with a greater increase of total BMC, but a smaller increase of total CSA and PMI, during follow-up (pinteraction &lt;0.001, 0.043, and 0.012, respectively). Genotype of FGF23 did not modify 25-OHD.Conclusion: The study finds that genetic variation in FGF23 modifies cFGF23, phosphate, and pQCT-derived bone strength parameters from 12 to 24 months of age. These findings potentially promote an understanding of the regulation of FGF23 and its role in bone metabolism and temporal changes thereof during early childhood

Iron status in early childhood is modified by diet, sex and growth : Secondary analysis of a randomized controlled vitamin D trial

Background & aims: During early childhood the risk of iron deficiency (ID) is high. Serum ferritin serves as a marker of iron status. We explored prevalence of ID and iron deficiency anemia (IDA), and identified determinants of iron status in infants and toddlers. Methods: We performed a secondary analysis of the Vitamin D intervention in infants (VIDI) study in Finnish healthy term infants. According to study protocol, at 12- and 24-months of age iron status, growth and dietary intakes were evaluated. ID was defined as serum ferritin Results: ID prevalence increased from 14% in infants to 20% in toddlers. IDA prevalence was 3% at both time points. In infants, ID and IDA were more common in boys than in girls (19% vs. 9%, p = 0.001 and 5% vs. 1%, p = 0.039) but no sex-difference in toddlers was observed. Of infants, 30% had daily iron intake below average requirement of 5 mg/day. Higher daily iron intake per body weight (mg/kg) independently associated with higher infant serum ferritin (B (95% CI) 0.30 (0.04, 0.56), p = 0.026). Correlation between iron intake and ferritin was stronger in infants with ID than in infants without ID. Breastfeeding was more common (63% vs. 35%, p < 0.001) among ID infants than in infants without ID. In toddlers, frequent consumption of milk products independently associated with lower ferritin (B (95% CI) -0.03 (-0.05, -0.01), p = 0.001). Consumption of meat and fish associated with better iron status. Serum ferritin at both time points associated with duration of gestation and growth. The association of growth and ferritin was age-dependent in boys, while in girls, faster growth associated consistently with lower ferritin. Conclusions: In Northern European healthy infants and toddlers ID is common. The intake of iron remains below recommendations and food consumption and iron intake associate with iron status. Further studies are warranted to assess significance of ID on child development and clinical health outcomes. (C) 2021 The Authors. Published by Elsevier Ltd.Peer reviewe

Genetic variation in GC and CYP2R1 affects 25-hydroxyvitamin D concentration and skeletal parameters: A genome-wide association study in 24-month-old Finnish children

Author summary The effect of vitamin D continues to be highly debated in various health outcomes, including bone health. In this first study of children this young we searched for genes that modify vitamin D metabolism in early childhood using a genome-wide analysis of almost 700,000 genetic variants in a cohort of 761 healthy children participating in a vitamin D intervention study. We show that genetic variation in the genes coding for Vitamin D binding protein (GC) and Vitamin D 25-hydroxylase (CYP2R1) are important determinants for serum 25-hydroxyvitamin D concentration in 2-year-old children. Genetic variants within the GC gene also affect how the child responds to vitamin D supplementation. Moreover, our findings suggest that in 2-year-old children vitamin D concentration, even when within the normal range, influences bone strength as children with genetic constellations associating with lower vitamin D concentration and poorer response to vitamin D supplementation also have weaker bones.Peer reviewe

Sex and Iron Modify Fibroblast Growth Factor 23 Concentration in 1-Year-Old Children

Context: Fibroblast growth factor 23 (FGF23) plays an important role in phosphate homeostasis, but its regulation is inadequately characterized. Objective: To examine FGF23 regulators, especially sex and iron status, in early childhood. Design: A cross-sectional study involving 1-year-old children. Setting and Participants: Healthy term infants with a birth weight appropriate for gestational age were recruited to an ongoing vitamin D trial at Katiloopisto Maternity Hospital, Helsinki, Finland. At 12-month follow-up visits, serum FGF23, 25-hydroxyvitamin D (25OHD), phosphate, ionized calcium, parathyroid hormone, and iron status were measured. All 721 children (51% girls) with complete data were included. Main Outcome Measures: Intact and C-terminal FGF23 concentrations and iron status at 1 year of age. Results: Intact FGF23 was greater in girls than in boys [median, 44.4 pg/mL; interquartile range (IQR), 36.8 to 51.9; median, 40.9 pg/mL; IQR, 34.5 to 49.0, respectively; P <0.001]. C-terminal FGF23 was similar in boys and girls (median, 2.8 pmol/L; IQR, 2.1 to 3.7; median, 2.9 pmol/L; IQR, 2.2 to 3.7, respectively; P = 0.393). The iron concentration was positively associated with intact FGF23 and was the strongest modifier of intact FGF23 (regression coefficient, 0.498; 95% confidence interval, 0.333 to 0.663; P <0.001) with ferritin, season, ionized calcium, 25OHD, and sex as other covariates. The association between iron and C-terminal FGF23 was inversely related (regression coefficient, -0.072; 95% confidence interval, -0.092 to -0.051; P <0.001). Conclusions: At 1 year of age, FGF23 status was different in girls and boys, with intact FGF23 concentrations higher in girls. Iron modified FGF23 concentrations, with intact FGF23 higher and C-terminal lower, in those with greater iron concentrations.Peer reviewe

Päiväkotien allergiaruokavalioiden kuormaa voidaan vähentää käytänteitä uusimalla

Lähtökohdat Perusteettomat allergiaruokavaliot kuormittavat perheitä ja päivähoitoa ja voivat haitata lapsen normaalia kasvua ja kehitystä. Tämän LILLA-tutkimuksen tavoitteena oli päivähoidon allergiaruokavalioiden määrän vähentäminen käyttämällä uutta erityisruokavalion ilmoituslomaketta, joka ohjasi arvioimaan ruokavaliota allergiaohjelman perusteiden mukaisesti. Menetelmät Tutkimusryhmämme kehitti uuden allergiaohjelmaan perustuvan erityisruokavalioiden ilmoituslomakkeen ja siihen liitetyn saatekirjeen. Uusi lomake otettiin käyttöön 40:ssä pääkaupunkiseudun päiväkodissa vuoden 2013 syksystä alkaen (n = 3 216 lasta, 6 kk–7 v), ja allergiaruokavalioiden määrää ja laatua seurattiin kahden vuoden ajan. Vertailuryhmä muodostui luontaisesti lapsista, joiden allergiaruokavalio oli edelleenkin ilmoitettu vanhojen käytänteiden mukaisesti. Erillisillä kyselyillä selvitettiin allergiaruokavalioiden toteuttamisen käytänteitä ja henkilökunnan allergiatietämystä. Tulokset Kahden vuoden seurannan jälkeen uusi lomake oli käytössä 64 %:lla (95/148) allergiaruokavaliota noudattavista lapsista. Allergiaruokavalioiden esiintyvyys tutkimuspäiväkodeissa väheni 43 % ja oli 4,3 % (kvartiiliväli 3,05–5,96) vuonna 2015 (148/3 411 lasta). Kaikkien keskeisten ruoka-aineiden (maito, kananmuna, viljat) sekä ­pähkinöiden, hedelmien, kasvisten, palkokasvien, lihan, kaakaon ja mausteiden välttäminen väheni merkitsevästi. Päivähoidon ja ruokapalvelujen henkilökunta otti uuden toimintakäytännön hyvin vastaan. Henkilökunnan allergiatietämys oli osittain virheellistä ja vanhentunutta. Päätelmät Päiväkotien allergiaruokavalioiden kuormaa voidaan vähentää yksinkertaisella lomakeuudistuksella, joka pohjaa allergiaohjelmaan. Päivähoitohenkilöstön allergiakoulutukselle on edelleen tarvetta.Peer reviewe

The Effects of Vitamin D Supplementation During Infancy on Growth During the First 2 Years of Life

Context: The relationship between maternal and infant vitamin D and early childhood growth remains inadequately understood. Objective: This work aimed to investigate how maternal and child 25-hydroxyvitamin D (25[OH]D) and vitamin D supplementation affect growth during the first 2 years of life. Methods: A randomized, double-blinded, single-center intervention study was conducted from pregnancy until offspring age 2 years. Altogether 812 term-born children with complete data were recruited at a maternity hospital. Children received daily vitamin D-3 supplementation of 10 mu g (group 10) or 30 mu g (group 30) from age 2 weeks to 2 years. Anthropometry and growth rate were measured at age 1 and 2 years. Results: Toddlers born to mothers with pregnancy 25(OH)D greater than 125 nmol/L were at 2 years lighter and thinner than the reference group with 25(OH)D of 50 to 74.9 nmol/L (P .053), but group 30 had slower growth in length and head circumference between 6 months and 1 year (P 121 nmol/L) were shorter (mean difference 0.2 SD score [SDS], P = .021), lighter (mean difference 0.4 SDS, P = .001), and thinner (in length-adjusted weight) (mean difference 0.4 SDS, P = .003) compared with the lowest quartile (< 81.2 nmol/L). Conclusion: Vitamin D and early childhood growth may have an inverse U-shaped relationship.Peer reviewe