Karkali naturpark

esit

Calculating carbon footprint for Hasula’s farm

Tämän työn tarkoitus on pyrkiä havainnollistamaan mistä maatalouden päästöt syntyvät, mitkä ovat päästöjen merkittävimmät aiheuttajat ja laskea hiilijalanjälki Hasulan tilalle. Suomessa maataloussektorilta syntyy vuosittain yli 6,5 miljoonaa tonnia CO2-ekvivalenttia. Tämä vastaa yli 10 prosenttia Suomen kokonaispäästöistä. Merkittävimmät päästöjen aiheuttajat ovat lannoitus sekä eläinten ruoansulatuksesta syntyvät päästöt. Päästöjen tasaisen määrän takia hiilijalanjäljen selvittäminen ja pienentämismahdollisuuksien tarkastelu tiloilla on tärkeää. Laskennan tulokseksi saatiin, että tilan hiilijalanjälki on yhteensä 321 430 kg CO2-ekvivalenttia. Hiilijalanjäljen pienentäminen on hankalaa, mutta sitä voitaisiin yrittää pienentää esimerkiksi lajittelemalla jätteet, tai siirtymällä polttomoottoreista sähkömoottoreihin. Hiilijalanjäljen on osoitettu vertailemalla olevan pienempi, kuin muiden saman alueen tilojen hiilijalanjälki.Goal for this bachelor's thesis is to illustrate where emissions are from, and which are the main sources of those emissions and calculate Hasula's farm's carbon footprint and think could the carbon footprint be lower. During one year almost 6,5 million tonnes of CO2 equivalents is produced from agricultural sector in Finland. This corresponds over 10 percent of the total emissions. The major sources of emissions are fertilization and animal digestion. Because of the steady amount of emissions, it is important to calculate the carbon footprint for the farms and try to figure about ways to decrease the emissions. The result of the calculation was that the carbon footprint of the Hasula’s farm is 321 430 kg CO2-equivalents. Decreasing the carbon footprint is difficult but it could be decreased by waste sorting or changing the combustion engines to electrical ones. The carbon footprint has been compared to other farm footprints from the same region. Hasula’s carbon footprint is lower than those farms which it is compared to

Erityisryhmät kulttuurin kuluttajina : Case: Kehitysvammaisten Keväthulinat Jyväskylän Vaajakoskella

Opinnäytetyössä tutkitaan mitä kulttuurituottajan täytyy ottaa huomioon suunniteltaessa kulttuuritapahtumia kehitysvammaisille. Tätä on tutkittu kehitysvammatapahtuman kautta, joka järjestettiin Jyväskylän Vaajakoskella. Tuottavana tahona oli Jyväskylän opiskelijatiimissä ILOLLA NY Ny-yritys, joka toimi Nuori Yrittäjyys ohjelmassa lukuvuonna 2009-2010. Opinnäytetyössä selvitetään myös voiko yritystoiminnan kautta järjestää kehitysvammaisille toimintaa, ja onko se yritystoiminnan kannalta kannattavaa. Menetelminä on käytetty etukäteiskyselyä kehitysvammatyöntekijöille, palautekyselyä asiakkaille sekä tapahtuman jälkeen on tehty haastattelu. Kehitysvammatyöntekijöille lähettiin etukäteiskysely, jonka pohjalta tuotettiin tapahtuma. Kyselystä on myös selvinnyt muita seikkoja, jotka ovat olleet hyödyllisiä tutkimukselle kuten miten tärkeänä pidetään kulttuuritoimintaa osana sosiaalityötä. Palautetta tapahtumasta kerättiin kehitysvammaisilta ja heidän avustajiltaan, jotta molempien näkökulma saatiin esille. Jälkikäteen on myös haasteltu henkilöä, joka on työskennellyt pitkään kehitysvammaisten parissa. Tuotimme keväällä 2010 Keväthulinat, johon oli kutsuttu Jyvässeudun kehitysvammaisia asuntoloista ja toimintakeskuksista. Saimme paikalle 39 maksavaa kehitysvammaista avustajineen. Tapahtuma meni tuotannollisesti hyvin, mutta saimme liian vähän maksavia asiakkaita yrityksemme tuottavuuden kannalta. Onneksi olimme keränneet pääomaa, joten saimme kuitenkin kulut katettua. Emme halunneet perua tapahtumaa, koska halusimme saada kokemusta kehitysvammakentältä. Markkinoinnissa meillä oli eniten puutteita, paremmalla markkinoinnilla olisimme varmasti päässeet tavoitteeseemme eli 60 maksavaan asiakkaaseen. Lopuksi voisin sanoa, että tällaisia tapahtumia on hyvin vaikea tehdä yrityksen kautta. Kehitysvammaisilla ei ole kovin paljoa rahaa käytettävissään ja kunta on myös hirveän hankala kustantamaan tällaista. Yhdistykset pystyvät paremmin vapaaehtoistoiminnan kautta tekemään tapahtumia, esimerkiksi Vammaisjärjestö Kynnys ry järjestää kehitysvammaisille myös maksuttomia tapahtumia.The subject of this thesis is to study what matters a cultural producer must take into account when designing cultural events for people with mental disabilities. The thesis is a case study of an event for mentally disabled people. The event was held in Vaajakoski, Jyväskylä and produced by a student team from Jyväskylä, called ILOLLA NY. The student team operated in a program called Junior Achievement - Young Enterprise Finland (a Finnish branch of JA Worldwide) during the semester of 2009-2010. The thesis also examines whether it is possible to organize activities for intellectually disabled people through corporate activity and whether or not it is profitable. A questionnaire, feedback and an interview were used as study methods. The planning of the event was based on a questionnaire given to people who work with mentally disabled people. The questionnaire also revealed some other useful information; such the important role cultural activity is considered to have in social work. In addition, feedback was also gathered from participants of the event. The feedback represents both the viewpoint of the disabled and that of their assistants. Additional information was acquired from a professional who has a long history of working with mentally disabled people. In the spring of 2010 we produced the event Keväthulinat to which mentally disabled people from halls of residence and action centers were invited. A total of 39 customers and their assistants arrived. Production-wise the event was a success, but the number of paying customers was not enough to make it a financial success. Luckily, ILOLLA NY had acquired some capital and was able to cover the expenses and host the event despite the small number of paying customers. The biggest shortcomings in the arrangements were in the area of marketing. With more effective marketing, it might have been possible to reach the event’s goal of 60 paying customers. In conclusion, it seems this type of event is difficult to produce through an enterprise: people with mental disabilities do not have much money and the municipalities are not eager to pay for such events. Non-profit organizations are better capable of providing such events through voluntary work. For example the disability organization Threshold Association (Kynnys ry) also provides free events for intellectually disabled people

Rakennusalan työsaliopetuksen kehittäminen perustutkinnossa

Vaasan ammattiopisto on Pohjanmaan suurin kaksikielinen ammattioppilaitos. Vaasan ammattiopisto kouluttaa rakennusalan perustutkintoon johtavaa koulutusta. Uusi työsali saadaan käyttöön 2016 ja uusiin tiloihin saadaan sitten paremmat harjoitustilat, sekä myös ulkoharjoitusalue. Havaittiin, että nyt on mahdollisuus kehittää työsaliopetusta. Tämän opinnäytetyön tavoitteena on kehittää Vaasan ammattiopiston nuorten rakennusalan koulutusta työsalissa tapahtuvassa opetusympäristössä. Rakennusosasto halusi myös tietoja opiskelijoiden työssäoppimisesta. Työsalin opetuksessa ja oppimisympäristössä opettajan yhteistoiminta ja halu kehittää rakennusalan opetusta.Tutkimusmenetelmänä käytettiin kyselykaavakkeita ja haastatteluja. Tulokset kirjattiin kaavioihin. Kaavioista tehtiin päätelmiä. Asteikkoina käytettiin 1-5 osaamisasteikkoa. Tuloksena saatiin tietoa osa-alueista, joita pitää kehittää ja osalle on jo kehitysratkaisuja tehty. Opettajan ohjetta ja opiskelijan opetuksen apumenetelmiä voidaan käyttää tehtävien suorituksen aikana. Työsaliin tarvittiin ohjeistusta harjoitustöiden osalle, jotta eteneminen todelliseen rakentamiskohteeseen sujuisi mutkattomasti, sillä työsalissa harjoitustöitä tekee parhaimmillaan n. 40 opiskelijaa opettajan ja ammattimiehen johdolla. Työsali jaetaan kahteen alueeseen, varsinainen harjoitusalue sekä työkoneille oma alue ja ulkoalue. Alueet jaetaan esim. n. 5 m x 5 m ruudukoihin. Kullakin alueella suoritetaan vain harjoitustöitä. Työsaliin asetetaan työsalivastaava joka hoitaa tehtävät ja harjoitusalueet sekä huolehtii siivouksesta oppilaiden kanssa sekä myös työkoneiden ja laitteiden kunnosta. Hänen tehtävänään on myös päivittää tiedot mahdollisista lakimuutoksista rakennusalalta ja tiedottaa muuttunut lainsäädäntö rakennusosaston opettajille ja myös kehittää toimintaansa ja kirjata uusia ohjeistuksia ja kuvia.Vaasa Vocational Institute (Vaasan Ammattiopisto) is the biggest bilingual vocational institute at Ostrobothnia and it offers Vocational Qualification in Construction. A new work hall is going to be commissioned in 2016 for Construction Study Programme, and with that the programme has better facilities for work training and also has an external practice area. The thesis made it possible to develop the work hall training. The aim was to improve the work hall practice environment for the Construction Study Programme and at the same time focus also on the safety at work. The Construction Department was also interested in students´ work-based learning, working equipment for workshop teaching and learning environment, the teacher co-operation and the desire to develop the building instruction The data was collected by questionnaires and interviews. The results were presented in figures from which conclusions were deduced. The 1-5 learning competence scale was used. The results produced information about the areas to be improved, to some of which improvement solutions have already been given. The teacher´s guidelines and different teaching methods could be used during the learning task performance. Instructions for the work hall were needed for the training tasks to ensure a smooth transition to a real building project. Up to 40 students work simultaneously in the work hall in training projects supervised by a teacher and a craftsman/expert. The work hall will be divided into two areas, the proper work training area and the area to work machines and external area. Those areas are divided into approx. 5 m x 5 m squares for training work only. A responsible manager is appointed to the work hall, and he manages the tasks and training areas and also takes care of the cleaning with students and also conditions about the machines and equipment. The manager also updates and informs possible changes of building legislation to teachers and also develops the action and revises new instructions and figures

Suunterveydelliset erot raskaana olevilla ja ei-raskaana olevilla naisilla

Hampaiden kiinnityskudossairaudet ja hampaiden karioituminen ovat yleisiä biofilmisairauksia. Systeemitekijät, kuten raskaudenaikaiset hormonitasojen muutokset, vaikuttavat suun biofilmien koostumukseen ja sairauksien syntyyn. Raskauden aikana nainen saattaakin altistua suuremmalle ientulehdus- ja hammaskariesriskille. Tutkimuksessa selvitettiin suun terveyteen ja terveyskäyttäytymiseen liittyviä eroja raskaana ja ei-raskaana olevien välillä. Tutkimushenkilöt olivat terveitä 24–36-vuotiaita naisia. Raskaana olevien ryhmän 29 naisen tutkimuskäynnit toteutettiin ensimmäisen raskauskolmanneksen lopussa. Heiltä tutkittiin hampaiden ja hampaiden kiinnityskudosten terveystilanne sekä mitattiin stimuloitu syljen eritystaso. Kontrolliryhmän 24 naista tarkastettiin vastaavalla tavalla kuin raskaana olevat. Tutkittavilta kerättiin myös tietoa aiemmista hammashoitokäynneistä ja suunhoitotottumuksista. Ryhmien vertailussa käytettiin tilastollisia menetelmiä yksisuuntainen varianssianalyysi ja Khiin neliö -testi ja tulokset raportoitiin keskiarvoina ja keskihajontana. Tutkittavilla raskaana olevilla naisilla oli merkittävästi enemmän kariesleesioita ja suurempi ienverenvuotoprosentti (BOP%) kuin ei-raskaana olevilla verrokkiryhmän naisilla. Raskaana olevat naiset myös puhdistivat hammasvälejään harvemmin, ja heillä havaittiin suurempi visuaalinen plakki-indeksi (VPI%) kuin heidän verrokeillaan. Aiempien hammastarkastusten säännöllisyys ja kulunut aika viimeisimmästä tarkastuksesta olivat samankaltaiset molemmissa ryhmissä. Harjaustottumukset eivät poikenneet ryhmien välillä. Tilastollisesti merkittäviä eroja ei havaittu syljen eritystasossa, alkavien hammaskariesten tai hammaspuutosten määrässä tai paikattujen hammaspintojen lukumäärässä. Ientulehdus ja hammaskaries ovat yleisiä suun sairauksia raskaana olevilla naisilla jo ensimmäisellä raskauskolmanneksella. Tutkimuksen tulos saattaa osin selittyä alkuraskauteen liittyvällä pahoinvoinnilla

Tilaäänikerronta

Tässä työssä tutkitaan, kuinka ihminen vastaanottaa äänimaiseman ääniä ja millaisia mielikuvia ne voivat herättää. Esimerkkitapauksena käytetään elämyksellisyyteen pyrkivää Botanian kasvitieteellisen puutarhan trooppista huonetta, jonne on asennettu äänentoisto luomaan tunnelmaa. Työn tavoitteena oli tutkia, kuinka äänisuunnittelulla pystyi parantamaan trooppisen kasvuston täyttämän huoneen äänellisiä ominaisuuksia ja peittämään epätoivottuja ääniä. Äänien ominaisuuksia käsiteltiin psykoakustiikan ja äänimaisematutkimuksen näkökulmista. Lähteinä käytettiin aiheisiin liittyvää kirjallisuutta ja tutkimuksia sekä palautetta pienryhmältä Botanialla toistetuista äänistä. Lopullisena tavoitteena oli selvittää, paranivatko tilan esteettiset ominaisuudet äänentoiston avulla ja miten eri äänet vaikuttivat tilan kokemiseen. Erilaiset esimerkit kuvaavat, kuinka kokijan tilan kokemus muuttuu toisistaan poikkeavien äänien toiston myötä. Käytännön havaintojen ja tutkimuksessa laajennetun käsitteistön perusteella opinnäytetyö antaa ohjeita äänisuunnittelijalle äänimaiseman ymmärrykseen ja äänellisen illuusion luomiseen. Keskeisenä tuloksena on myös osoittaa, että pragmaattinen ja luokitteleva tapa tutkia ääntä ei palvele sen merkitystä kokijalle.This study was made to investigate how a person receives and observes the sounds of a soundscape and what kind of conceptions they might arouse. A case study was done at a botanical garden where a sound installation was set to create favourable ambiance. The goals of this study were to determine how a composed sound design could improve sonic qualities and disguise unwanted sounds in a room filled with tropical plants. Qualities of sound were considered from the perspectives of psychoacoustics and soundscape research. The sources used were literature and research from related topics together with feedback from a small audience on sounds played in the botanical garden. The final goal was to determine how different sounds affected the experience of a surrounding space and if the aesthetic qualities of the space could be improved with the sound system. Various examples in this thesis describe how a person’s experience of a space changes with diverging sounds being reproduced. Through practical observations and advanced concepts this thesis gives sound designers instructions for understanding soundscapes and the knowledge how to create auditory illusions. The key result was to demonstrate that a pragmatic and categorizing way in studying sound does not serve its purpose for the listener