Preserving male fertility with spermatogonial stem cells

Improved therapies for cancer and other conditions have resulted in a growing population of long-term survivors. Infertility is an unfortunate side effect of some cancer therapies that impacts the quality of life of survivors who are in their reproductive or pre-reproductive years. Some of these patients have the opportunity to preserve their fertility using standard technologies that include sperm, egg or embryo banking, followed by in vitro fertilization and/or embryo transfer. However, these options are not available to all patients, especially the prepubertal patients who are not yet producing mature gametes. For these patients, there are several stem cell technologies in the research pipeline that may give rise to new fertility options and allow infertile patients to have their own biological children. Spermatogonial stem cells are the foundation of spermatogenesis and may have application for preserving and restoring male fertility. However, majority of the knowledge about spermatogonial stem cells (SSCs) comes from rodents and not much is known about humans. In Chapter 2, I demonstrate that human spermatogonia have the phenotype of UTF1+, SALL4+, ENO2+, UCHL1+, ZBTB16+, ITGA6+, THY1 dim, EPCAM dim, KIT- and that using the cell surface markers ITGA6, THY1, EPCAM it is possible to enrich human SSCs. In Chapter 3, I used this knowledge about the phenotype of human spermatogonia to show that the best method to cryopreserve intact human testicular pieces is controlled slow-freezing. In Chapter 4, I used the phenotype of human spermatogonia from Chapter 2, to show that it is possible to separate potentially therapeutic human spermatogonial stem cells from malignant contamination. This is important because a majority of our prepubertal patients will have a testicular biopsy taken prior to initiation of chemotherapy so we want to make sure there would be no malignant contamination in the sample. Progress represented by this thesis research will facilitate translating SSC technologies toward the clinic for preservation and restoration of male fertility

Enhancing Community Cohesion in Exarcheia, Athens: Focussing on Temporary Uses

The area of Exarcheia in Athens is characterised by the effects of the economic crisis and political activism. This results in a high number of abandoned buildings and spaces and also in a considerable number of illegal squats in the neighbourhood. This paper is outlining an approach how temporary uses can serve as informal planning instrument to foster urban development and increase social resilience. By exploring and categorising temporary uses in the area, challenges were analysed and a concept was developed to respond to those problems. The main approach includes the implementation of a temporary use agency which serves as mediator between local initiators and owners and as a legal adviser. Moreover, temporary interventions are outlined as another important approach. Implemented in the public space they can respond to local needs and increase the liveability in the neighbourhood. The goal of the concept as a whole is to promote temporary use as a flexible approach for urban transformation. First, general potentials of temporary use for urban planning are outlined, to analyse second the area of Exarcheia and third, to explain the concept in more detail

Winter is coming: nightmares and sleep problems during seasonal affective disorder

Sleep problems, especially nightmares and insomnia, often accompany depression. This study investigated how nightmares, symptoms of insomnia, chronotype and sleep duration associate with seasonal affective disorder, a special form of depression. Additionally, it was noted how latitude, a proxy for photoperiod, and characteristics of the place of residence affect the prevalence of seasonal affective disorder and sleep problems. To study these questions, data from FINRISK 2012 study were used. FINRISK 2012 consists of a random population sample of Finnish adults aged 25–74 years (n = 4905) collected during winter from Finnish urban and rural areas spanning the latitudes of 60°N to 66°N. The Seasonal Pattern Assessment Questionnaire was used to assess symptoms of seasonal affective disorder. Participants with symptoms of seasonal affective disorder had significantly increased odds of experiencing frequent nightmares and symptoms of insomnia, and they were more often evening chronotypes. Associations between latitude, population size and urbanicity with seasonal affective disorder symptoms and sleep disturbances were generally not significant, although participants living in areas bordering urban centres had less sleep problems than participants from other regions. These data show that the prevalence of seasonal affective disorder was not affected by latitude.</p

Winter is coming : nightmares and sleep problems during seasonal affective disorder

Sleep problems, especially nightmares and insomnia, often accompany depression. This study investigated how nightmares, symptoms of insomnia, chronotype and sleep duration associate with seasonal affective disorder, a special form of depression. Additionally, it was noted how latitude, a proxy for photoperiod, and characteristics of the place of residence affect the prevalence of seasonal affective disorder and sleep problems. To study these questions, data from FINRISK 2012 study were used. FINRISK 2012 consists of a random population sample of Finnish adults aged 25-74 years (n = 4905) collected during winter from Finnish urban and rural areas spanning the latitudes of 60 degrees N to 66 degrees N. The Seasonal Pattern Assessment Questionnaire was used to assess symptoms of seasonal affective disorder. Participants with symptoms of seasonal affective disorder had significantly increased odds of experiencing frequent nightmares and symptoms of insomnia, and they were more often evening chronotypes. Associations between latitude, population size and urbanicity with seasonal affective disorder symptoms and sleep disturbances were generally not significant, although participants living in areas bordering urban centres had less sleep problems than participants from other regions. These data show that the prevalence of seasonal affective disorder was not affected by latitude.Peer reviewe

Identification and characterization of an affimer affinity reagent for the detection of the cAMP sensor, EPAC1

An exchange protein directly activated by cAMP 1 (EPAC1) is an intracellular sensor for cAMP that is involved in a wide variety of cellular and physiological processes in health and disease. However, reagents are lacking to study its association with intracellular cAMP nanodomains. Here, we use non-antibody Affimer protein scaffolds to develop isoform-selective protein binders of EPAC1. Phage-display screens were carried out against purified, biotinylated human recombinant EPAC1ΔDEP protein (amino acids 149–811), which identified five potential EPAC1-selective Affimer binders. Dot blots and indirect ELISA assays were next used to identify Affimer 780A as the top EPAC1 binder. Mutagenesis studies further revealed a potential interaction site for 780A within the EPAC1 cyclic nucleotide binding domain (CNBD). In addition, 780A was shown to co-precipitate EPAC1 from transfected cells and co-localize with both wild-type EPAC1 and a mis-targeting mutant of EPAC1(K212R), predominantly in perinuclear and cytosolic regions of cells, respectively. As a novel EPAC1-selective binder, 780A therefore has the potential to be used in future studies to further understand compartmentalization of the cAMP-EPAC1 signaling system

Evaluation of manure management systems in Europe

The gross value of the agricultural goods in 2014 amounted up to 370 billion Euros. Almost 50% of all agricultural production is provided by livestock farming.Postprint (published version

Ymmärrettävyyttä käräjäoikeuden muutoksenhakuohjeisiin

Tämä opinnäytetyö käsittelee oikeudenkäymiskaaren 25 luvun mukaista oikeutta hakea muutosta käräjäoikeuden ratkaisuun. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää muutoksenhakuun liittyvät ongelmakohdat maallikon näkökulmasta ja miten käräjäoikeuksien käyttämät muutoksenhakuohjeet voidaan muuttaa saavutettavammaksi unohtamatta lainsäädännön edellyttämiä vaatimuksia. Työn tarkoituksena oli kehittää ymmärrettävämmät ja selkeämmät käräjäoikeuksien muutoksenhakuohjeet oikeusministeriön vuonna 2010 perustamalle AIPA-hanketoimistolle. AIPA-hanke on vuoden 2020 alusta siirtynyt osaksi Tuomioistuinvirastoa, jonka tehtäviin kuuluu mm. osallistua tuomioistuinlaitoksen toiminnan kehittämiseen sekä tuomioistuinten tietojärjestelmien ylläpito ja niiden kehittäminen. Opinnäytetyö on lainopillinen, jonka lisäksi työssä hyödynnetään oikeusmuotoilua. Työn viitekehyksen muodostaa lainsäädäntö, lain esityöt, oikeuskirjallisuus, oikeuskäytäntö ja oikeusmuotoilun teoria. Muutoksenhakuohjeiden muotoilun menetelminä käytettiin erilaisia oikeusmuotoilun keinoja, keskittyen visualisointiin ja lakikielen muuttamiseen yleiskieliseen ja ymmärrettävämpään muotoon. Oikeuskäytännön avulla puolestaan oli mahdollista selvittää minkälaisia ongelmia maallikot ja oikeusoppineet, ovat muutoksenhaussa kokeneet. Opinnäytetyö osoitti, että nykyiset muutoksenhakuohjeet ovat paljon yksityiskohtaisemmat kuin lainsäädäntö vaatii, eikä ohjeissa käytetty lakikieli täytä saavutettavuudelle asetettuja kriteereitä. Opinnäytetyön perusteella voitiin tehdä johtopäätös siitä, että muutoksenhakuohjeita on yksinkertaistettava ja selkeytettävä, jotta voidaan varmistaa jokaisen asianosaisen oikeusturva. Lopputuloksen ymmärrettävyyttä ei ole testattu maallikoilla, mutta kun käräjäoikeuksien muutoksenhakuohjeet tosiasiassa päivitetään, käyttöönotettavan asiakirjan ymmärrettävyyden testaaminen on aiheellista toteuttaa. Näin voidaan varmistaa, että jokainen taustoista ja koulutuksesta huolimatta ymmärtää muutoksenhaun ohjeet ja merkityksen niiden noudattamisessa

Alakoululaisten huoltajien kokemuksia sähköisin viestintävälinein toteutetusta kodin ja koulun yhteistyöstä

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten alakoululaisten oppilaiden huoltajat kokevat sähköisin viestintävälinein toteutetun kodin ja koulun välisen yhteistyön. Lisäksi tutkittiin, miten sähköisten viestintävälineiden yleistyminen on huoltajien mukaan vaikuttanut yhteistyössä käytävään vuorovaikutukseen. Tutkimus oli luonteeltaan laadullinen. Tutkimusaineisto koostui seitsemän huoltajan haastattelusta, ja puolistrukturoidun teemahaastattelun avulla saatu aineisto analysoitiin laadullisella sisällönanalyysilla. Aineistolähtöisen sisällönanalyysin myötä tulokset ryhmiteltiin tutkimuskysymysten mukaisesti. Tulosten mukaan huoltajat kokevat kasvokkain toteutetut tapaamiset välttämättömänä osana yhteistyötä. Heille lankeaa passiivinen, informaation vastaanottajan rooli sähköisin viestintävälinein toteutetussa yhteistyössä. Sähköiset viestintävälineet ovat vaikuttaneet huoltajien ja opettajien vuorovaikutukseen sekä positiivisesti että negatiivisesti. Positiivisia muutoksia ovat vaivattomuus, Wilman sitomattomuus aikaan tai paikkaan sekä madaltunut kynnys yhteydenotossa. Negatiivisia muutoksia vuorovaikutuksessa ovat aidon välittämisen ja kunnioittamisen tunteen vähäisyys sekä opettajan jääminen etäiseksi. Myös Wilman aikana lisääntyneet väärinymmärrykset ja negatiivissävytteiset viestit koetaan kielteisiksi muutoksiksi. Puhelin on säilyttänyt asemansa yhteydenpidossa tärkeiden asioiden hoitamisessa. Tutkimuksen myötä herää kysymys, toimiiko Wilma vain sähköisenä ilmoitustauluna vai tukeeko se vuorovaikutuksen ja yhteistyön tavoitteita