Neuropsychiatric Symptoms as Predictors of Falls in Long-Term Care Residents With Cognitive Impairment

Objectives: Falls and neuropsychiatric symptoms (NPS) are common among long-term care residents with cognitive impairment. Despite the high prevalence of falls and NPS, little is known about their association. The aim of our study was to explore how NPS, particularly the severity of NPS and specific NPS subgroups, are associated with falls and how psychotropics modify this association. Design: Longitudinal cohort study. Setting and Participants: In total, 532 long-term care residents aged 65 years or older in Helsinki, Finland. Methods: NPS were measured with Neuropsychiatric Inventory (NPI) at baseline. Participants were grouped into 3 groups: no significant NPS (NPI points 0-3), low NPS burden (NPI 4-12), and high NPS burden (NPI >12). The number of falls, injuries, fractures, and hospitalizations were collected from medical records over 12 months following baseline assessment. Results: Altogether, 606 falls occurred during the follow-up year. The falls led to 121 injuries, 42 hospitalizations, and 20 fractures. Falls and injuries increased significantly with NPS burden (P <.001): 330 falls in the high NPS group (n = 184), 188 falls in the low NPS group (n = 181), and 88 falls in the no significant NPS group (n = 167). The risk of falling showed a curvilinear association with NPI total score. Of NPS subgroups, psychosis and hyperactivity were associated with a higher incidence rate ratio of falls, whereas apathy had a protective association even after adjustment for age, sex, and mobility. Affective symptoms were not associated with falls. Psychotropics did not modify the association between NPS burden and falls. Conclusions and Implications: The results of this study show that NPS, especially NPS severity, may predict falls and fall-related negative consequences. Severity of NPS should be taken into account when assessing fall risk in long-term care residents with cognitive impairment. (C) 2020 AMDA - The Society for Post-Acute and Long-Term Care Medicine.Peer reviewe

Fourteen-Year Trends in the Use of Psychotropic Medications, Opioids, and Other Sedatives Among Institutionalized Older People in Helsinki, Finland

Objectives: The use of psychotropic drugs in long-term care (LTC) is very common, despite their known adverse effects. The prevalence of opioid use is growing among older adults. This study aimed to investigate trends in the prevalence of psychotropics, opioids, and sedative load in a LTC setting over a 14-year period. We also explored the interaction of psychotropic and opioid use according to residents' dementia status in nursing home (NH) and assisted living facility (ALF) settings. Design: Four cross-sectional studies. Setting: Institutional settings in Helsinki, Finland. Participants: Older residents in NHs in 2003 (n = 1987), 2011 (n = 1576), and 2017 (n = 791) and in ALFs in 2007 (n = 1377), 2011 (n = 1586), and 2017 (n = 1624). Measures: Comparable assessments were conducted among LTC residents at 4 time points over 14 years. The prevalence of regular psychotropics, opioids, and other sedatives and data on demographics and diagnoses were collected from medical records. Results: Disabilities and severity of dementia increased in both settings over time. The prevalence of all psychotropics decreased significantly in NHs (from 81% in 2003 to 61% in 2017), whereas in ALFs there was no similar linear trend (65% in 2007 and 64% in 2017). There was a significant increase in the prevalence of opioids in both settings (30% in NHs and 22% in AFLs in 2017). Residents with dementia used less psychotropics and opioids than those without dementia in both settings and at each time point. Conclusions/Implications: NHs show a favorable trend in psychotropic drug use, but the rates of psychotropic use remain high in both NHs and ALFs. In addition, the rates of opioid use have almost tripled, leading to a high sedative load among LTC residents. Clinicians should carefully consider the risk-to-benefit ratio when prescribing in LTC. (C) 2018 AMDA - The Society for Post-Acute and Long-Term Care Medicine.Peer reviewe

Iäkkään potilaan lääkityksen arvio lääkärin työvälineenä

Vertaisarvioitu.• Epärationaalinen lääkitys voi heikentää ikääntyneen potilaan tilaa, aiheuttaa sairaalahoidon tarvetta ja kustannuksia sekä lisätä kuolemanvaaraa. • Hoitava lääkäri yhdistää havainnot potilaan kliinisestä tutkimuksesta sairauskertomuksen ja laboratoriotulosten tietoihin. Hän on avainasemassa, kun lääkehoitoa arvioidaan osana kokonaisvaltaista geriatrista arviota. Arkityössä auttavat päätöksentukiohjelmat. • Lääkityksen moniammatilliset arviot vievät aikaa. Ne kannattaa kohdistaa potilaille, jotka hyötyvät niistä. Moniammatillisuudesta on hyötyä ajan- tasaisen lääkityslistan ylläpidossa.Peer reviewe

Miten arvioin iäkkään potilaan lääkityksen?

Lääkehoidon arvio on tärkeä osa iäkkään potilaan hoitoa. Hoitavan lääkärin pitää tunnistaa keskeinen roolinsa sen toteutumisessa.Asianmukainen arvio edellyttää potilaan kokonaisvaltaista arviointia ja ­riittävää perehtymistä hänen elämäntilanteeseensa.Epätarkoituksenmukaisen monilääkityksen purkaminen on keskeinen osa lääkehoidon arviota, mutta lääkelistalle tarvitaan kaikki potilasta hyödyttävät lääkkeet.Kaikkia potilaan hoitoon osallistuvia tahoja on informoitava arviosta.</p

Miten arvioin iäkkään potilaan lääkityksen?

Vertaisarvioitu.• Lääkehoidon arvio on tärkeä osa iäkkään potilaan hoitoa. Hoitavan lääkärin pitää tunnistaa keskeinen roolinsa sen toteutumisessa. • Asianmukainen arvio edellyttää potilaan kokonaisvaltaista arviointia ja riittävää perehtymistä hänen elämäntilanteeseensa. • Epätarkoituksenmukaisen monilääkityksen purkaminen on keskeinen osa lääkehoidon arviota, mutta lääkelistalle tarvitaan kaikki potilasta hyödyttävät lääkkeet. • Kaikkia potilaan hoitoon osallistuvia tahoja on informoitava arviosta

Iäkkään potilaan lääkityksen arvio lääkärin työvälineenä

Epärationaalinen lääkitys voi heikentää ikääntyneen potilaan tilaa, aiheuttaa sairaalahoidon tarvetta ja kustannuksia sekä lisätä kuolemanvaaraa.Hoitava lääkäri yhdistää havainnot potilaan kliinisestä tutkimuksesta ­sairauskertomuksen ja laboratoriotulosten tietoihin. Hän on avainasemassa, kun lääkehoitoa arvioidaan osana kokonaisvaltaista geriatrista arviota. ­Arkityössä auttavat päätöksentukiohjelmat.Lääkityksen moniammatilliset arviot vievät aikaa. Ne kannattaa kohdistaa potilaille, jotka hyötyvät niistä. Moniammatillisuudesta on hyötyä ajan­tasaisen lääkityslistan ylläpidossa.</p

Severity of both neuropsychiatric symptoms and dementia is associated with quality of life in nursing home residents

The aim was to investigate the association of severity of neuropsychiatric symptoms and health-related quality of life and their interaction with dementia severity among institutionalized older people with dementia.Peer reviewe

Lääke75+ auttaa iäkkään potilaan kivun hoidossa

Lääkkeen ja sen annoksen valinnassa on otettava huomioon, että ikääntynyt elimistö on herkkä kipulääkkeiden haitallisille vaikutuksille. Lääke75+ on tietokanta, joka tiivistää tärkeimmät iäkkäillä potilailla huomioitavat seikat lääkeainekohtaisesti.</p

Medical treatment of juvenile idiopathic arthritis

Peer reviewe