Chronic Diseases and Multimorbidity Among the Oldest Old : Prevalence, trends, and associations with self-rated health, functioning, long-term care admission, and mortality

Elinajanodotteen pidentyessä ja tarttuvien tautien ehkäisyn ja hoidon parantuessa pitkäaikaissairaudet ovat yleistyneet, ja niistä on muodostunut keskeinen kansanterveydellinen haaste, jolla on seurauksia sekä yksilön että yhteiskunnan tasolla. Ikä on useimpien pitkäaikaissairauksien merkittävin riskitekijä. Vanhoista vanhimmat ovat siten merkittävässä riskissä sairastua pitkäaikaissairauksiin jo pelkästään korkean ikänsä vuoksi. Useamman pitkäaikaissairauden samanaikainen esiintyminen, monisairastavuus, on yleistynyt pitkäikäisyyden yleistyessä. Vanhoista vanhimpien sairastavuuden tutkiminen voi tuottaa tietoa siitä, mitä terveydentilalta voi odottaa myöhäisessä vanhuudessa, kun yhä useampi saavuttaa hyvin korkean iän. Tutkimustietoa vanhoista vanhimpien sairastavuudesta on toistaiseksi kertynyt vähemmän, kuin muun vanhusväestön sairastavuudesta. Yli 90-vuotiaat ovat moninainen väestöryhmä, ja yhä useampi elää hyvin vanhaksi sairauksista ja toimintakykyvajeista huolimatta. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää pitkäaikaissairauksien ja monisairastavuuden esiintyvyyttä 90 vuotta täyttäneessä väestössä, sekä näiden yhteyttä toimintarajoitteisiin, itse arvioituun terveyteen, pitkäaikaishoitoon päätymiseen ja kuolleisuuteen. Lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin 90 vuotta täyttäneiden itse raportoiman sairaustiedon yhteneväisyyttä kansallisen rekisteriaineiston kanssa. Aineisto muodostui Tervaskannot 90+ tutkimushankkeen kyselytutkimuksista vuosien 2001 ja 2018 välillä, sekä näihin tietoihin yhdistetystä rekisteriaineistoista, jotka sisälsivät tietoja pitkäaikaishoidosta, kuolleisuudesta, erikoissairaanhoidossa annetuista diagnooseista sekä lääkeostoista. Kyselyjen vastausprosentti oli korkea joka kyselyvuonna. Aineisto sisälsi havaintoja yhteensä 5 441 vastaajalta. Aineiston analyysissä hyödynnettiin eri regressiomallien lisäksi yhtäpitävyyttä mittaavia tilastollisia menetelmiä. Monisairastavuus oli hyvin yleistä sekä naisilla (82 %) että miehillä (77 %). Yleisimmät sairaudet sekä miehillä että naisilla olivat verenpainetauti, sydänsairaus, nivelrikko ja muistisairaus. Monisairastavuus oli yhteydessä huonoon itse arvioituun terveyteen ja huonoon itse arvioituun toimintakykyyn sekä toimintarajoitteisiin päivittäistoiminnoissa ja liikkumisessa. Lisäksi se ennusti pitkäaikaishoitoon päätymistä sekä kuolleisuutta naisilla. Sairauksien esiintyvyys nousi vuosien aikana. Erityisesti verenpainetauti, nivelrikko ja diabetes yleistyivät. Muistisairaus oli yleinen (noin 41%), mutta harvinaistui hieman tarkasteluajanjakson aikana. Muistisairauden kanssa esiintyvät yleisimmät sairaudet olivat verenpainetauti, sydänsairaus, nivelrikko ja masennus. Masennuksen esiintyvyys väheni. Muistisairaus oli yhteydessä toimintarajoitteisiin päivittäistoiminnoissa sekä liikkumisessa, huonoon itse arvioituun terveyteen ja huonoon itse arvioituun toimintakykyyn sekä pitkäaikaishoitoon päätymiseen ja kuolleisuuteen. Yhtäpitävyys itse raportoitujen sairaustietojen ja rekisteriaineiston välillä oli lähes täydellinen Parkinsonin sairauden osalta, huomattava diabeteksen sekä muistisairauden osalta ja keskinkertainen sydänsairauden ja verenpainetaudin osalta. Tämän tutkimuksen tulosten pohjalta voidaan tehdä kaksi pääasiallista johtopäätöstä. Yli 90-vuotiaiden sairastavuusprofiilia määrittää pitkälti muistisairauden, masennuksen ja monisairastavuuden yleisyys sekä se, että sairauksien lukumäärä näyttää tässä ikäryhmässä yhä kasvavan. Lisäksi tutkimuksen tulokset osoittivat, että itse raportoitua sairaustietoa voidaan käyttää väestöpohjaisessa terveystutkimuksessa tiedon lähteenä, kun kliiniset tutkimukset eivät ole mahdollisia. Tutkimuksen tulokset heijastavat sairauksien parantunutta diagnostiikkaa ja hoitoa vanhusväestöllä sekä muistisairauksien merkitystä toimintarajoitteiden, itse arvioidun terveyden, pitkäaikaishoidon tarpeen sekä kuolleisuuden kannalta. Hyvin vanhojen ihmisten määrä kasvaa tulevina vuosikymmeninä Suomessa merkittävästi ja tämän ikäryhmän tarpeisiin vastaaminen tulee luomaan haasteita palvelujärjestelmälle. Koska ikä todennäköisesti pysyy voimakkaimpana pitkäaikaissairauksien ennustajana, sairauksien ehkäiseminen vanhoista vanhimmilla on vaikeaa. Iäkkäiden monisairaiden ihmisten hoitaminen vaatii uudenlaisten hoitomallien ja käytäntöjen kehittämistä terveydenhuollossa. Painotuksen tulee olla sairauksien kanssa elävien ihmisten elämänlaadun ylläpitämisessä ja säilyttämisessä. Muistisairautta sairastavien ihmisten määrän lisääntyminen vaatii riittävän ja tarpeenmukaisen tuen ja pitkäaikaishoidon mahdollistamista.Chronic diseases are one of the most significant public health concerns in aging societies, with major implications both for the organization of social and health care and for individuals’ quality of life, functioning, and care needs. Age is the single most important risk factor for many chronic diseases, and therefore the oldest old people who live to over 90 years are at an increased risk for developing chronic diseases based on their age alone. Multimorbidity, or the co-occurrence of two or more diseases, has become increasingly common in aging populations. Studies on morbidity among those living the longest lives can provide important insight into whether the increase in life expectancy is accompanied by better, worse, or unchanged health and into what is to be expected when increasing numbers of people live to very old age. There is still a scarcity of health research that addresses populations aged over 90; most former studies have concentrated on younger population segments. This study investigated the prevalence of chronic diseases and multimorbidity in a population aged over 90 and explored the associations of chronic diseases and multimorbidity with self-rated health and functioning, disability in mobility and activities of daily living (ADL), long-term care (LTC) admission, and mortality. In addition, the study assessed the reliability of self-reported survey information on chronic diseases by comparing it with national health register data. The study used data from six repeated cross-sectional surveys conducted between 2001 and 2018 as part of the Vitality 90+ Study. The study population for each survey round consisted of all residents aged 90 and over in the city of Tampere. Response rates were close to 80% in each survey wave. Altogether the data comprised 5,441 respondents. Register data on LTC admission, mortality, hospital discharge information, and drug reimbursement were linked with the survey data. The study used several regression analysis methods in addition to agreement measures to address the research questions. The level of multimorbidity was high in both women (82%) and men (77%). The most common chronic diseases were hypertension, heart disease, arthritis, and dementia. Multimorbidity was associated with poor self-rated health and poor selfrated functioning, ADL and mobility disability, and an increased risk for mortality. The number of diseases showed an increasing trend over time, with the biggest increases seen in the prevalence of hypertension, arthritis, and diabetes. The only condition that showed a decreasing trend across the years was depression. The prevalence of dementia was high (ca 41%) but it showed a slightly declining trend. The most common chronic conditions comorbid with dementia were hypertension, heart disease, arthritis, and depression. The disease that showed the strongest association with ADL and mobility disability and with LTC admission was dementia. The population attributable fraction (PAF) for mortality was highest for dementia. Most of the associations found were more pronounced in women than in men. Agreement between the survey data and health register data was almost perfect for Parkinson’s disease, substantial for diabetes and dementia, and moderate for heart disease and hypertension. The study has two main conclusions: First, the morbidity profile of the oldest old people is characterized by a high level of dementia, depression, and multimorbidity as well as by an increasing number of chronic diseases over time. The findings reflect the advances that have been made in the diagnostics and treatment of chronic diseases even in very old age. Second, the results show that survey methods can be used in population-based health studies to acquire information on chronic diseases with acceptable reliability among the oldest old. Dementia is a common condition among the oldest old. It is associated with lower functional ability and an increased need for LTC, and it is predictive of mortality. The growth of the oldest old population means that the number of people with chronic diseases is set to continue to increase. As age remains the most important risk factor for diseases, effective prevention among the oldest old is very difficult. New practices and models of care need to be developed to provide effective treatment for old people with multimorbidity. The main emphasis should be on improving the quality of life of people living with diseases. It is imperative to recognize the growing need for care posed by the increasing number of people with dementia and to make sure that adequate support and long-term care is available

Korkotukiluotot kehityspolitiikassa : analyysi Suomen korkotukijärjestelmän vaikutuksesta kehityspolitiikan tavoitteiden toteutumiseen

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Suomen kehitysyhteistyön korkotuki-instrumenttia ohjaavat Suomen kehityspolitiikan lisäksi kansainväliset sopimukset ja tavoitteet. Korkotukiluotot ovat julkisesti tuettuja vientiluottoja, joita koskevat OECD:ssa tehdyt sopimukset. Toisaalta kehitysyhteistyön instrumenttina sen käytössä tulee noudattaa OECD/DAC:ssa sovittuja kehitysyhteistyötä koskevia sopimuksia. Korkotukiregiimin periaatteen mukaan korkotukiluotot ovat kehityspoliittisia tavoitteita edistävä kehitysyhteistyön instrumentti, mutta kehitysyhteistyövaroja voidaan myöntää myös tarkoituksiin, jotka ovat osaksi instrumentalistisia. Valtiot toimivat kansainvälisten sopimuksien mukaisesti siitä huolimatta, että sopimukset ovat ns. herrasmiessopimuksia. Korkotukiregiimi luo viitekehyksen, jonka puitteissa valtioilla on mahdollista muokata omaa korkotukijärjestelmäänsä mm. vastaamaan paremmin kehityspolitiikkaansa. Olen verrannut tutkimuksessa Suomen korkotukijärjestelmää Norjan, Ruotsin ja Tanskan vastaaviin järjestelmiin kansallisten ehtojen selvittämiseksi. Merkittävin ero maiden korkotukijärjestelmien välillä on se, ettei Suomella ole sitomatonta järjestelmää, kuten kaikilla vertailumailla. Avun sitomista hankintoihin avunantajamaasta pidetään kehitysapua heikentävänä tekijänä. Sitomaton korkotukijärjestelmä ei kuitenkaan ole ongelmaton. Vaikeutena on muun muassa takuiden järjestäminen. Yleisesti ottaen Suomen ja vertailumaiden korkotukijärjestelmät ovat samankaltaisia. Toinen tarkastelun kohteeni tutkimuksen analyysiosiossa on Suomen korkotukijärjestelmän vaikutus kehityspolitiikan toteutumiseen. Tutkimuksen ajanjaksoksi olen valinnut vuodet 1987–2006. Tarkastelujakson ensimmäinen vuosi on korkotukijärjestelmän käyttöönottovuosi. Tutkimuksessa selvitän, ovatko korkotukiluotot kohdentuneet esim. eri tulotason maihin ja sektoreille siten, että ne edistävät kehityspoliittisiin asiakirjoihin kirjattujen tavoitteiden saavuttamista. Köyhyyden vähentämisen kannalta tärkeitä kehitysyhteistyön kohdentamisalueita ovat Saharan eteläpuoleinen Afrikka sekä LDC-maat. Nämä eivät suurimmaksi osaksi kuitenkaan ole korkotukiluottojen varsinaisia kohdemaita. Korkotukiluotot on tarkoitettu muille matalan ja keskitulotason maille. Korkotukiluottoja ei ole mahdollista myöntää köyhimpiin maihin sen ehtojen vuoksi. Vastoin asetettujen tavoitteiden korkotukiluottoja ei ole pystytty kohdistamaan aiempaa useampiin maihin vuosina 2001–2006. Suurin osa korkotukiluotoista on kohdistunut yhä Kiinaan. Kehityspolitiikan toteutumisen kannalta on tärkeä tarkastella, mille Kiinan alueille luottoja on myönnetty. Kiinan kehittyessä eriarvoisuus väestönryhmien välillä on kasvanut. Tästä syystä hankkeiden tulisi kohdentua pääosin maaseuduille, jonne vuosien 2000–2006 aikana Kiinan korkotukiluotoista on mennyt ainoastaan 1/3. Kohdentumista suurelta osin Kiinaan voidaan pitää ongelmana. Yleisesti ottaen korkotukiluotot ovat kuitenkin melko hyvin toteuttaneet instrumentille asetettuja tavoitteita

"Ihana tapa rentoutua" : ultraviolettisäteilyyn liittyvät riskikäsitykset ja terveyskäyttäytyminen

Ihosyöpien määrä suomalaisessa väestössä on ollut jo pitkään kasvussa ja tärkein ihosyöpiä aiheuttava tekijä on ultraviolettisäteily (UV). UV-säteilylle altistutaan pääasiassa luonnollisen auringon valon kautta. UVsäteilystä on myös hyötyä terveyden kannalta, sillä se mahdollistaa D-vitamiinin syntymisen iholla. Kuitenkin liiallinen altistuminen UV-säteilylle aiheuttaa ihosyöpää, joten liiallista altistumista tulisi välttää. Suurin osa ihosyövistä olisikin ehkäistävissä melko yksinkertaisin keinoin UV-säteilyltä suojautumalla. Ruskettunutta ihoa pidetään kuitenkin laajasti kauneusihanteena, ja tarkoituksellinen auringon ottaminen on melko yleistä. UV-säteilystä aiheutuvia riskejä ei lisäksi välttämättä pidetä vakavina eikä riskiä koeta henkilökohtaisella tasolla riittävän suureksi käyttäytymisen muuttamiseksi. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää suomalaisten käsityksiä UV-säteilystä sekä UV-säteilyyn liittyvää käyttäytymistä ja asenteita UV-säteilyä kohtaan. Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena poikkileikkaustutkimuksena. Tiedonkeruumenetelmä oli Säteilyturvakeskuksen kehittämä internetkysely. Aineisto kerättiin kesäkuussa 2014. Tutkimuksen aineisto muodostui 2242 vastaajasta, jotka olivat 13–82-vuotiaita suomalaisia henkilöitä. Aineisto analysoitiin tilastollisesti käyttäen ristiintaulukointia, logistista regressioanalyysiä sekä faktorianalyysiä. Tutkimuksen tulosten mukaan tietoisuus UV-säteilyn terveysriskeistä on korkea, tosin D-vitamiinin suhteen tietoisuudessa voisi olla parantamisen varaa. Naiset tietävät riskit miehiä paremmin ja ovat niistä myös huolissaan enemmän kuin miehet. Auringon ottaminen on melko yleistä, ja ruskettunutta ihoa sekä D-vitamiinin saamista pidetään tärkeimpinä syinä auringon ottamiseen. Toisaalta suojautumiskeinoja käytetään laajasti, mutta ei riittävästi, sillä myös ihon palamista auringossa raportoitiin etenkin nuorten keskuudessa. Tämän tutkimuksen tulosten mukaan riskin kokemisella ja asenteilla on merkitystä UV-säteilyyn liittyvän käyttäytymisen kannalta. Korkeampi koettu riski lisää positiivisen terveyskäyttäytymisen todennäköisyyttä. Positiivinen suhtautuminen ruskettuneeseen ihoon ja auringon ottamiseen rentoutumiskeinona puolestaan lisäävät auringon ottamisen todennäköisyyttä. Lisäksi korkeaksi koettu riski lisää UV-säteilyltä suojautumisen todennäköisyyttä ruskettuneen ihon ihannoimisen vähentäessä suojautumisen todennäköisyyttä. ABSTRACT: “A wonderful way to relax” : risk perception and health behavior related to ultraviolet radiation Skin cancers are common in Finnish population and the incidence of skin cancers is increasing. The sun is natural and therefore a major source of ultraviolet (UV) radiation. People are exposed to UV radiation in their everyday life. UV radiation has also positive health effects related to vitamin D formation in the skin. However, too intensive exposure to UV radiation has negative effects on the health of the skin. The majority of skin cancers could be prevented rather simply by using effective sun protection methods. Nevertheless sunbathing is common and tanned appearance is widely appreciated in the western culture. The risks of extensive exposure to UV radiation may not be considered serious and people may underestimate their personal risk for developing cancer. Therefore people are not willing to take action to reduce their exposure to UV radiation. The object of this study was to describe how Finnish people feel about the health effects of UV radiation and how well they are aware of the health effects. Also this study aimed to examine sunbathing and sun protection habits among Finnish people. The data for this Thesis was collected in summer of 2014 by a survey done by the Radiation and Nuclear Safety Authority of Finland. The data consisted of 2242 participants who were 13–82 years old Finnish people. The survey was conducted in the Internet. The data was statistically analyzed by using cross tabulation, logistic regression analysis and factor analysis. The results show that the knowledge of the health effects of UV radiation is high although the connection between UV radiation and vitamin D is not fully understood. Women have mostly better knowledge of the health effects than men and they are more worried about the negative health effects of UV radiation. Despite this high level of knowledge sunbathing is fairly common and the most important reasons for sunbathing are tanning and ensuring adequate vitamin D levels. Sun protection methods are widely used yet sunburns are also experienced rather often especially among younger people. According to the results of this Thesis risk perception and attitudes are related to health behavior. Positive attitude towards tanned appearance, seeing sunbathing as a way to relax and low risk perception increase the likelihood to sunbathe. In addition higher risk perception increases the likelihood of using sun protection whereas admiring tanned appearance lowers the likelihood of using protection methods

Comorbidities in dementia during the last years of life : a register study of patterns and time differences in Finland

Background Comorbidities have major implications for the care of people with dementia. Aim To investigate the patterns of comorbidities in dementia in the last five years of life and how these patterns differed between three cohorts. Methods The study included people who died at age 70 and above in 2001 (n = 13,717), 2007 (n = 34,750) and 2013 (n = 38,087) in Finland. ICD-10 morbidity data for a five-year period prior to death were extracted from national registers. Principal component analysis was employed to identify patterns for several morbidities. The associations of principal component scores with dementia were analysed using binary logistic regression. Linear regression was used to examine changes in the number of morbidities in patterns over time. Results The morbidity patterns identified in the last years of life were (1) cardiometabolic disorders, (2) neurological, (3) cerebrovascular diseases and (4) musculoskeletal, thyroid and psychiatric disorders. Among the patterns, neurological and musculoskeletal, thyroid and psychiatric disorders were associated with dementia. The number of diagnoses in the cerebrovascular pattern increased and those in the musculoskeletal, thyroid and psychiatric pattern decreased over time. Discussion Comorbidity patterns identified in this nationwide register study are largely in line with previous evidence. Time difference in these patterns provide crucial information for service planning. Conclusions Comorbidities in dementia in the last years of life occur in patterns and change over time. More systematic monitoring and updated clinical guidelines are needed for the care of comorbidities with dementia.Peer reviewe

Dementia and Related Comorbidities in the Population Aged 90 and Over in the Vitality 90+ Study, Finland : Patterns and Trends From 2001 to 2018

publishedVersionPeer reviewe

Cohort profile: The Vitality 90+ Study : a cohort study on health and living conditions of the oldest old in Tampere, Finland

publishedVersionPeer reviewe

Objectively measured preoperative physical activity and sedentary behaviour among Finnish patients scheduled for elective cardiac procedures : baseline results from randomized controlled trial

Background: We investigated preoperative physical activity (PA) and sedentary behaviour (SB) in patients scheduled for elective cardiac procedures and compared them with population-based sample of Finnish adults. Methods: Cardiac patients (n=139) undergoing cardiac operations carried a triaxial accelerometer for seven days during the month before the procedure. Patients were categorised into four groups according to the procedure: percutaneous coronary intervention or coronary angiography (PCI-CA), coronary artery bypass grafting (CABG), aortic valve replacement (AVR) and mitral valve surgery (MVS). The raw accelerometer data was analyzed with dedicated algorithms to determine metabolic equivalents (METs, 3.5 mL/kg/min of oxygen consumption) of PA. The intensity of PA was divided into two categories: light (LPA, 1.5-2.9 METs) and moderate-to-vigorous (MVPA, >= 3.0 METs), while SB represented intensity < 1.5 MET without movements. SB and PA were described as daily means and accumulation from different bout lengths. Daily standing, steps and mean and peak MET-values were calculated. The results were compared between the patient groups and against the reference group from a population-based study FinFit2017. Results: Cardiac patients had fewer daily steps than the FinFit population (p= 0.01), and less SB accumulating from 10 min bouts (p< 0.001) than the FinFit population. Conclusions: We found large differences in PA and SB between the patient groups and the FitFit population, CABG group having the worst activity profile. Also, the variation within the patient groups was wide, which should be considered to individualise the rehabilitation programs postoperatively.Peer reviewe

Elective Cardiac Procedure Patients Have Low Preoperative Cardiorespiratory Fitness

Preoperative cardiorespiratory fitness may influence the recovery after cardiac procedure. The aim of this study was to investigate the cardiorespiratory fitness of patients scheduled for elective cardiac procedures, using a six-minute walk test, and compare the results with a population-based sample of Finnish adults. Patients (n=234) awaiting percutaneous coronary intervention or coronary angiography, coronary artery bypass grafting, aortic valve replacement or mitral valve surgery performed the six-minute walk test. VO 2max was calculated based on the walk test. The patients were compared to a population-based sample of 60-69-year-old Finnish adults from the FinFit2017 study. The mean six-minute walk test distances (meters) and VO 2max (ml/kg/min) of the patient groups were: 452±73 and 24.3±6.9 (coronary artery bypass grafting), 499±84 and 27.6±7.2 (aortic valve replacement), 496±85 and 27.4±7.3 (mitral valve surgery), and 519±90 and 27.3±6.9 (percutaneous coronary intervention or coronary angiography). The population-based sample had significantly greater walk test distance (623±81) and VO 2max (31.7±6.1) than the four patient groups (all p-values<0.001). All patient groups had lower cardiorespiratory fitness than the reference population of 60-69-year-old Finnish adults. Particularly the coronary artery bypass grafting group had a low cardiorespiratory fitness, and therefore might be prone to complications and challenging rehabilitation after the operation.Peer reviewe

Monitoring of ticks and tick-borne pathogens through a nationwide research station network in Finland

In 2015 a long-term, nationwide tick and tick-borne pathogen (TBP) monitoring project was started by the Finnish Tick Project and the Finnish Research Station network (RESTAT), with the goal of producing temporally and geographically extensive data regarding exophilic ticks in Finland. In the current study, we present results from the first four years of this collaboration. Ticks were collected by cloth dragging from 11 research stations across Finland in May September 2015-2018 (2012-2018 in Seili). Collected ticks were screened for twelve different pathogens by qPCR: Borrelia afzelii, Borrelia garinii, Borrelia valaisiana, Borrelia burgdorferi sensu stricto, Borrelia miyamotoi, Babesia spp., Anaplasma phagocytophilum, Rickettsia spp., Candidatus Neoehrlichia mikurensis, Francisella tularensis, Bartonella spp. and tick-borne encephalitis virus (TBEV). Altogether 15 067 Ixodes ricinus and 46 Ixodes persulcatus were collected during 68 km of dragging. Field collections revealed different seasonal activity patterns for the two species. The activity of I. persulcatus adults (only one nymph detected) was unimodal, with activity only in May July, whereas Ixodes ricinus was active from May to September, with activity peaks in September (nymphs) or July August (adults). Overall, tick densities were higher during the latter years of the study. Borrelia burgdorferi sensu lato were the most common pathogens detected, with 48.9 +/- 8.4% (95% Cl) of adults and 25.3 +/- 4.4% of nymphs carrying the bacteria. No samples positive for F. tularensis, Bartonella or TBEV were detected. This collaboration project involving the extensive Finnish Research Station network has ensured enduring and spatially extensive, long-term tick data collection to the foreseeable future.Peer reviewe