Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Suomen kehitysyhteistyön korkotuki-instrumenttia ohjaavat Suomen kehityspolitiikan lisäksi kansainväliset sopimukset ja tavoitteet. Korkotukiluotot ovat julkisesti tuettuja vientiluottoja, joita koskevat OECD:ssa tehdyt sopimukset. Toisaalta kehitysyhteistyön instrumenttina sen käytössä tulee noudattaa OECD/DAC:ssa sovittuja kehitysyhteistyötä koskevia sopimuksia. Korkotukiregiimin periaatteen mukaan korkotukiluotot ovat kehityspoliittisia tavoitteita edistävä kehitysyhteistyön instrumentti, mutta kehitysyhteistyövaroja voidaan myöntää myös tarkoituksiin, jotka ovat osaksi instrumentalistisia. Valtiot toimivat kansainvälisten sopimuksien mukaisesti siitä huolimatta, että sopimukset ovat ns. herrasmiessopimuksia. Korkotukiregiimi luo viitekehyksen, jonka puitteissa valtioilla on mahdollista muokata omaa korkotukijärjestelmäänsä mm. vastaamaan paremmin kehityspolitiikkaansa. Olen verrannut tutkimuksessa Suomen korkotukijärjestelmää Norjan, Ruotsin ja Tanskan vastaaviin järjestelmiin kansallisten ehtojen selvittämiseksi. Merkittävin ero maiden korkotukijärjestelmien välillä on se, ettei Suomella ole sitomatonta järjestelmää, kuten kaikilla vertailumailla. Avun sitomista hankintoihin avunantajamaasta pidetään kehitysapua heikentävänä tekijänä. Sitomaton korkotukijärjestelmä ei kuitenkaan ole ongelmaton. Vaikeutena on muun muassa takuiden järjestäminen. Yleisesti ottaen Suomen ja vertailumaiden korkotukijärjestelmät ovat samankaltaisia. Toinen tarkastelun kohteeni tutkimuksen analyysiosiossa on Suomen korkotukijärjestelmän vaikutus kehityspolitiikan toteutumiseen. Tutkimuksen ajanjaksoksi olen valinnut vuodet 1987–2006. Tarkastelujakson ensimmäinen vuosi on korkotukijärjestelmän käyttöönottovuosi. Tutkimuksessa selvitän, ovatko korkotukiluotot kohdentuneet esim. eri tulotason maihin ja sektoreille siten, että ne edistävät kehityspoliittisiin asiakirjoihin kirjattujen tavoitteiden saavuttamista. Köyhyyden vähentämisen kannalta tärkeitä kehitysyhteistyön kohdentamisalueita ovat Saharan eteläpuoleinen Afrikka sekä LDC-maat. Nämä eivät suurimmaksi osaksi kuitenkaan ole korkotukiluottojen varsinaisia kohdemaita. Korkotukiluotot on tarkoitettu muille matalan ja keskitulotason maille. Korkotukiluottoja ei ole mahdollista myöntää köyhimpiin maihin sen ehtojen vuoksi. Vastoin asetettujen tavoitteiden korkotukiluottoja ei ole pystytty kohdistamaan aiempaa useampiin maihin vuosina 2001–2006. Suurin osa korkotukiluotoista on kohdistunut yhä Kiinaan. Kehityspolitiikan toteutumisen kannalta on tärkeä tarkastella, mille Kiinan alueille luottoja on myönnetty. Kiinan kehittyessä eriarvoisuus väestönryhmien välillä on kasvanut. Tästä syystä hankkeiden tulisi kohdentua pääosin maaseuduille, jonne vuosien 2000–2006 aikana Kiinan korkotukiluotoista on mennyt ainoastaan 1/3. Kohdentumista suurelta osin Kiinaan voidaan pitää ongelmana. Yleisesti ottaen korkotukiluotot ovat kuitenkin melko hyvin toteuttaneet instrumentille asetettuja tavoitteita
