Selvitys molekyylilääketieteen, -genetiikan ja -epidemiologian tutkimuslaitoksen perustamistarpeesta ja toteuttamisvaihtoehdoista

Opetusministeriö kutsui selvityshenkilöksi Kimmo Halmeen Advansis Oy:sta. Selvityshenkilön tehtävänä oli kartoittaa molekyylilääketieteen, -genetiikan ja -epidemiologian tutkimuksen nykyiset toimijat ja rahoituspohjan sekä selvittää eri tahojen kiinnostusresurssien yhdistämiseen ja vahvistamiseen. Selvityshenkilön tuli ottaa kanta siihen, tulisiko perustaa uusi itsenäinen tutkimuslaitos ja/vai vahvistaa tutkimuksen kansainvälistymistä muilla keinoilla ottaen huomioon biotekniikan tutkimusvoimavarojen säilymisen ennallaan tai kokonaisrahoituksen kasvu eri vaihtoehdoilla. Mikäli selvityshenkilö päätyisi kannattamaan uutta tutkimuslaitosta, tuli hänen tehdä ehdotus sen toiminta-ajatuksesta, hallinnollis-juridisesta asemasta, rahoituksesta ja rahoituspohjasta sekä kansainvälisistä yhteistyöjärjestelyistä (erityisesti EMBL ja muut Pohjoismaat). Selvitysmies ehdottaa että: - Opetusministeriö aloittaa molekyylilääketieteen kansainvälisen tutkimuskeskuksen käynnistämiseen johtavat valmistelut. - Valmisteluun tulee kytkeä myös sosiaali- ja terveysministeriö, kauppa- ja teollisuusministeriö, Suomen Akatemia, Tekes, Sitra, keskeiset tutkimuslaitokset ja kiinnostuksensa ilmaisseet säätiöt sekä suomalainen bioteollisuus. - Opetusministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön sekä kauppa- ja teollisuusministeriön ja näiden alaisten tutkimuslaitosten ja yliopistojen tulosneuvotteluissa otetaan huomioon tutkimuskeskuksen perustamisesta aihetuvat kustannukset. Tutkimus-keskuksen toiminta tullee edellyttämään ministeriöiden varautumista 5–7 miljoonan euron vuotuisiin kustannuksiin. Tämän lisäksi tulee perustamiseen liittyviä kustannuksia. - Soveltuvin organisointimalli tutkimuskeskukselle on tähtimäinen rakenne, jossa keskuksen ydin sijoittuisi Turun tai Helsingin yliopiston yhteyteen. Näistä ensisijaisena vaihtoehtona selvitysmies pitää Turkua. - Kaikkien biokeskusten ja tutkimuslaitosten tutkimusryhmät valittaisiin keskuksen tutkimusohjelmiin avoimen kilpailun kautta. Keskuksen toimintaan tulisi tiiviisti integroida myös muiden kansallisten, tätä tutkimusaluetta tukevien yksiköiden toiminta (kuten Suomen Genomikeskus, NMR -keskus,). - Tutkimuskeskuksen perustamista koskeva linjapäätös tulee tehdä vielä vuoden 2005 aikana ja tutkimuskeskuksen ensimmäinen vaihe tulee käynnistää vuoden 2006 aikana. - Tutkimuskeskuksen perustamista koskevien jatkovalmistelujen rinnalla on tarpeen määrätietoisesti jatkaa suomalaistenväestöaineistojen hyödyntämistä koskevan lainsäädännön selkeyttämistä sekä hyödyntämistä koskevien yhteisten periaatteiden ja toimintamallien kehittämistä kauppa- ja teollisuusministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön yhteistoimin

RIO Country Report 2017: Finland

The R&I Observatory country report 2017 provides a brief analysis of the R&I system covering the economic context, main actors, funding trends & human resources, policies to address R&I challenges, and R&I in national and regional smart specialisation strategies. Data is from Eurostat, unless otherwise referenced and is correct as at January 2018. Data used from other international sources is also correct to that date. The report provides a state-of-play and analysis of the national level R&I system and its challenges, to support the European Semester.JRC.B.7-Knowledge for Finance, Innovation and Growt

Tuomioistuinviraston arviointi : Kuuden viraston yhteinen arviointihanke

Arvioinnissa tarkasteltiin Tuomioistuinviraston (TIV) perustamiselle asetettujen tavoitteiden toteutumista ja uudistuksen vaikutuksia. Arvioinnin perusteella TIV:n toiminta on vakiintumassa, ja uusi rakenne on vahvistanut tuomioistuinlaitoksen itsenäisyyttä ja tuomioistuinten riippumattomuutta. Uudistus on myös luonut edellytyksiä tuloksellisuuden ja lainkäyttötoiminnan laadun parantamiselle. Kokonaisuutena tuomioistuinlaitoksen tuloksellisuus ei kuitenkaan ole kehittynyt odotetulla tavalla, ja tarve prosessien kehittämiselle sekä roolin selkeyttämiselle on korostunut. Toiminnan kehittämiseksi ja vaikuttavuuden edistämiseksi viraston roolia ja tehtävänkuvaa tulisi täsmentää. Virastolla tulisi olla nykyistä vahvempi rooli koko tuomioistuinlaitoksen toimintaan liittyvässä tiedolla johtamisessa. Tietoa tulisi hyödyntää paitsi resurssien tehokkaassa kohdentamisessa ja ohjauksessa, myös ulkoisessa viestinnässä. Hallintotehtävien keskittämistä on suositeltavaa jatkaa, samoin kuin toimenpiteitä sähköisten palveluiden ja järjestelmien kehittämiseksi. Tuomioistuinviraston nykyinen johtokuntarakenne on perusteltu, mutta johtokunnan ja operatiivisen johdon työnjakoa on mahdollista kehittää, samoin kuin ministeriön, viraston sekä johtokunnan välistä yhteistyötä, vuoropuhelua ja käytäntöjä budjetti- ja tulosohjauksessa. Tuomioistuinviraston arviointi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen arviointi Liikenne- ja viestintäviraston arviointi Ulosottolaitoksen arviointi Väyläviraston arviointi Opetushallituksen arviointi Virastoarviointihanke 2022-2023 Yhteenvetoraportti </ul

Ulosottolaitoksen arviointi : Kuuden viraston yhteinen arviointihanke

Arvioinnissa tarkasteltiin uudistusta, jonka myötä ulosottotoimi organisoitiin yhdeksi valtakunnalliseksi virastoksi, Ulosottolaitokseksi. Uudistus oli hyvin laaja, mutta ulosottomenettelyn taloudellisuus, tuottavuus ja laatu ovat säilyneet korkealla tasolla. Myös viraston tuloksellisuus on kehittynyt hyvin, paljolti sähköisten järjestelmien onnistuneen kehitystyön myötä. Pitkään jatkunut uudistus ja organisaatiomuutokset ovat kuitenkin merkittävästi lisänneet henkilöstön kuormitusta. Riskinä on, että tämä heijastuu jatkossa viraston tuloksellisuuteen ja vaikuttavuuteen. Toimenpiteitä henkilöstön jaksamisen ja osaamisen vahvistamiseksi tulee jatkaa. Yhdenmukaisuus ulosoton käytännön menettelytavoissa on parantunut, mutta käytännöt vaihtelevat edelleen alueittain/yksiköittäin. Työtä toiminnan yhtenäistämiseksi ja tasalaatuisuuden vahvistamiseksi tulee edelleen jatkaa ja vahvistaa. Toimintatapoja ja prosesseja erityisesti laajan täytäntöönpanon sekä perustäytäntöönpanon ja erityistäytäntöönpanon välillä tulee edelleen täsmentää. Työnjako ja vastuut tulee myös viestiä selkeämmin sekä sisäisesti että sidosryhmille. Tuomioistuinviraston arviointi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen arviointi Liikenne- ja viestintäviraston arviointi Ulosottolaitoksen arviointi Väyläviraston arviointi Opetushallituksen arviointi Virastoarviointihanke 2022-2023 Yhteenvetoraportti </ul

Taloutta ja yhteiskuntaa uudistava innovaatiopolitiikka

Katsauksessa tarkastellaan uudistavan innovaatiopolitiikan yleisempiä taustatrendejä sekä kartoitetaan innovaatiopolitiikan uusia lähestymistapoja Suomessa, muissa maissa sekä Euroopan unionin piirissä. Näistä lähtökohdista on määritelty taloutta ja yhteiskuntaa uudistavan innovaatiopolitiikan keskeisiä sisältöjä, elementtejä ja toimintatapoja. Uudistavan innovaatiopolitiikan keskeisiä ajureita ovat globaalit megatrendit kuten digitalisaatio, ilmastonmuutos ja kestävän kehityksen tarpeet sekä kilpailu osaavasta työvoimasta. Ne yhdessä vaikuttavat paitsi yritysten liiketoimintaan ja arvonluontiin, myös innovaatiopolitiikan tavoitteisiin, ohjaukseen sekä toimintamalleihin. Perinteisen teknis-taloudellisen innovaatiopolitiikan rinnalle on nousemassa systeemistä lähestymistapaa korostava politiikka, joka pyrkii taloudellisen hyödyn lisäksi ratkaisemaan yhteiskunnallisia haasteita. Uudistavan innovaatiopolitiikan toimeenpanossa korostuu ekosysteemitasoinen kehittäminen, joka edellyttää tiivistä yhteistyötä yksityisen ja julkisen sektorin välillä, hallinnonalat rajat ylittävää yhteistyötä sekä käyttäjien ja kansalaisten osallistamista yhteisen vision toimeenpanoon. Ekosysteemitasoinen innovaatiotoiminta edellyttää rinnalleen toiminta- ja kehittämismallien konseptointia, dokumentointia sekä levittämisedellytysten luomista. Kokeilevan kehittämisen lisäksi on kehitettävä uusia toimintatapoja, joilla levitetään ratkaisuja maailmanlaajuisesti sekä markkinoidaan Suomen innovaatiomahdollisuuksia kansainvälisesti. Katsaus on laadittu yhteistyössä katsauksen toimittajien sekä innovaatiopolitiikassa mukana olevien asiantuntijoiden kanssa

Muotoilun hyödyntäminen ja vaikutukset yritysten kilpailukykyyn

Tämän selvityksen tavoitteena on kartoittaa muotoilun käyttöä ja vaikutuksia yritystoiminnassa sekä kehittää ja testata pilottiluontoisesti tutkimusmenetelmiä, joilla muotoilun käyttöä yrityksissä voidaan jatkossa paremmin seurata. Selvityksen perusteella voidaan todeta, että muotoilun ja asiakaskokemuksen merkitys on vahvistunut suomalaisissa yrityksissä. Muotoiluosaaminen, erityisesti asiakaskokemus ja tuotekehitysyhteistyö eri toimijoiden kanssa, on noussut yrityksille yhä tärkeämmäksi kilpailutekijäksi. Digitalisaatio korostaa entisestään asiakaskokemuksen ja yhteiskehittämisen merkitystä nostaen samalla esiin uusia vaatimuksia ja mahdollisuuksia muotoilun hyödyntämiselle yrityksen kilpailukyvyn rakentamiseksi. Muotoilun hyödyntäminen leviää nopeasti eri toiminnan aloille, yhtenä esimerkkinä ohjelmistoliiketoiminta. Yritysten pärjääminen muuttuvilla markkinoilla vaatii uudenlaista, kokonaisvaltaisempaa suhtautumista asiakkaan tarpeisiin

Opetushallituksen arviointi : Kuuden viraston yhteinen arviointihanke

Arvioinnissa tarkasteltiin Opetushallituksessa vuosina 2017 ja 2018 toteutetun kahden uudistuksen tavoitteiden toteutumista sekä uudistusten vaikutuksia. Uudistusten myötä Opetushallituksen tehtäväkenttä on laajentunut viime vuosina. Vaikka toiminta koetaan laadukkaana, virasto näyttäytyy edelleen osittain siilomaisena ja sisäisesti jakautuneena organisaationa. Arvioitavilla uudistuksilla ei ole ollut merkittävää vaikutusta viraston tehokkuuteen tai tuottavuuteen. Viraston vaikuttavuustoiminnan kehitys on puolestaan ollut nopeaa ja aktiivista, vaikkakin seurannassa ja mittaamisessa on vielä kehitettävää. Epäyhtenäisyyden vähentämiseksi ja riittävien asiantuntijaresurssien turvaamiseksi Opetushallituksen ydintoimintaa tulee kirkastaa ja toimintaa priorisoida. Vaikuttavuuden kannalta on tärkeää tarkastella resurssien käyttöä ja kohdentumista. Asiantuntijuuden säilymiseksi ja vahvistamiseksi tulee panostaa rekrytointiosaamiseen sekä henkilöstön tyytyväisyyteen ja jaksamiseen. Opetushallituksen viestinnän vahvistamiselle esiintyy useita perusteita. Viestintä tukee toiminnan kehittämistä suhteessa opetus- ja kulttuuriministeriön ja Opetushallituksen välisen roolijaon terävöittämiseen sekä viraston tunnettuuteen. Viraston tulee jatkossa asiantuntijavirastona ottaa vahvemmin osaa esimerkiksi yhteiskunnallisiin keskusteluihin ja täten vahvistaa viraston yhteiskunnallista roolia. Tuomioistuinviraston arviointi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen arviointi Liikenne- ja viestintäviraston arviointi Ulosottolaitoksen arviointi Väyläviraston arviointi Opetushallituksen arviointi Virastoarviointihanke 2022-2023 Yhteenvetoraportti </ul

Starttiraha ja rekrytointiosaaminen yrittäjyyden ja yritystoiminnan tukena

Raportissa tarkastellaan starttirahan toimivuutta osana aloittavan yrittäjän palveluita vuosina 2011-2018. Lisäksi kartoitetaan yritysten rekrytointiosaamisen ja osaamistarpeiden tunnistamisen nykytilaa. Starttirahalla koetaan olevan myönteinen merkitys yrittäjäksi ryhtymiselle ja yritystoiminnan aloittamiselle. Tyytyväisyys hakemus- ja maksatusprosesseihin on kasvanut, mutta starttirahan myöntämiseen liittyvien tulkintojen yhtenäistämistä kaivataan. Merkittävimmät muutokset starttirahassa liittyvät siirtymien lisääntymiseen työmarkkinoilla. Palkkatyöhön siirtyminen on yleistynyt myös yritystoiminnan lopettamisen syynä. Palvelukokonaisuudessa onkin tarve työn murroksen myötä huomioida yrittäjyyden ja palkkatyön yhdisteleminen sekä sivutoiminen yrittäjyys entistä paremmin. Yritysten rekrytointiosaamisesta ja työnantajakuvasta on tullut yhä tärkeämpiä kasvun ja kilpailukyvyn tekijöitä. Yritykset hankkivat osaamista yhä enemmän verkostoitumalla ja alihankintaverkostoja hyödyntämällä. Rekrytoinnin digitalisoituminen on ollut nopeaa ja digitaalisten kanavien ja työkalujen merkitys on edelleen kasvussa

Suomen takausohjelma kasvuyritysten rahoituksen saatavuuden varmistamiseksi : Arvioinnin loppuraportti

EU:n pk-yritysaloitteen mukaisen Suomen takausohjelman arviointi selvitti, miten ohjelma on saavuttanut tavoitteensa, ja ohjelman toimenpiteiden vaikuttavuutta osana laajempaa toimintaympäristöä. Arvioinnissa keskityttiin erityisesti yritysten tilanteen analyysiin. Takausohjelman tavoitteena on ollut edistää pk-yritysten rahoituksen saatavuutta. Näin näyttää myös tapahtuneen, huomioiden esimerkiksi ohjelman kohdentumisen mikroyrityksiin ja aloittaviin yrityksiin sekä yrityskauppojen ja sukupolven vaihdosten osuuden myönnetyistä takauksista. Ohjelman tavoitteiden mukaisesti rahoitusta on suunnattu uusille, voimakkaasti kasvaville, kansainvälistyville tai innovatiivisille yrityksille. Takausohjelmasta on rahoitettu tavoitteiden mukaisesti merkittävästi aloittavia ja nuoria yrityksiä. Ohjelma on toteuttanut myös tavoitettaan rahoituksen suuntaamisesta kasvaville yrityksille. Pankit ovat ottaneet takausohjelman laajasti käyttöön. Takausohjelman hyödyntäminen on yrityksille helppoa hallinnollisen työn ollessa pankkien vastuulla. Takausohjelma on laajentanut pk-lainamarkkinaa erityisesti aloittavien yritysten osalta, osaltaan monipuolistanut pk-lainarahoituksen tarjontaa ja myötävaikuttanut rahoitusmahdollisuuksien lisääntymisen pankkien laajentaessa rahoituspalvelujaan muilla EIP-ryhmän instrumenteilla

Suomalaisten EU-urien edistäminen : Kansainvälinen vertailu

Erot Euroopan unionin toimielimissä ja virastoissa työskentelevien eri jäsenmaiden kansalaisten osuuksissa ovat kasvaneet. Erityisesti useat Pohjois-Euroopan maat, Suomi mukaan lukien, ovat vaarassa ajautua aliedustettuun asemaan. Suomen osalta tämä maantieteellinen epätasapaino tulee kiihtymään, koska ennakoitu eläkepoistuma ylittää sisään tulevien uusien työntekijöiden määrän. Tässä selvityksessä on tarkasteltu eri toimenpiteitä, joita valikoidut EU:n jäsenmaat käyttävät edistääkseen kansalaistensa työllistymistä eri EU:n toimielimiin. Selvityksen tavoitteena on ollut erityisesti tunnistaa eri vertailumaiden organisoitumistapoja, resursseja ja keinovalikoimaa. Samalla on luotu tilannekuvaa Suomen nykyisestä toimintamallista ja tuotettu ehdotuksia suomalaisten EU-urien kehittämiseksi. Suomen tilannekuvan ja verrokkimaiden tarkastelu osoittaa, että aliedustetut maat ovat viimeisten vuosien aikana tehostaneet EU-urien edistämistoiminnan systemaattisuutta sekä lisänneet niihin kohdistuvia resursseja. Suomen keskeisten verrokkimaiden (muut aliedustetut maat) tarkastelu kuitenkin osoittaa, että pelkästään omaan, kansalliseen EU-urien edistämiseen kohdistuvan toiminnan tehostaminen ei tule välttämättä riittämään aliedustuksen korjaamiseen. Aliedustuksen korjaaminen edellyttää hyvin todennäköisesti aliedustettujen maiden kansalaisiin kohdistuvia erityistoimia EU:n taholta.Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. (tietokayttoon.fi) Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä