Työttömien terveyspalvelujen kehittäminen monitahoarvioinnin viitekehyksessä

Terveydenhuolto on yksi verkostokumppani työttömien monialaisessa työelämävalmiuksien tukemisessa. Tämän artikkelin tavoitteena on arvioida työttömien terveydenhuollon kehittämistä eri toimijoiden näkökulmista monitahoarvioinninviitekehyksessä. Aineisto kerättiin Työterveyslaitoksen osahankkeessa Työttömien terveyspalvelujen sisällön ja rakenteen kehittäminen, joka oli vuosina 2015–2018 osa ESR:n rahoittamaa hanketta Party – Parempaa työ- ja toimintakykyä.Arviointiaineisto on laadullinen ja moninäkökulmainen. Arviointikriteeristö muodostui käytännönläheisesti. Tulosten mukaan työttömien terveyspalvelujen yhteistyöverkoston toiminta edellyttää pysyviä toimintamalleja ja moniammatillisen yhteistyön tiivistämistä. Keskeisenä kehittämiskohteena on kokonaisvaltainen tiedon koordinointi ja asiakaslähtöisen yhteistyön kehittäminen sekä tasa-arvoisten terveyspalvelujen tuottaminen kaikille työikäisille. Asiakas tulee osallistaa omaan prosessiinsa ja huomioida yksiölliset palvelutarpeet. Lisäksi tarvitaan monitieteistä vaikuttavuustutkimusta palvelujen kehittämiseen

Asiakkuus työterveyshuollon ja asiakasorganisaation tulkinnoissa

Artikkelin tavoitteena on tarkastella työterveyshuollon asiakkuutta asiakasorganisaation ja työterveyshuollon näkökulmista. Tutkimus on laadullinen tapaustutkimus. Aineisto kerättiin osallistuvaa havainnointia, teemahaastatteluja ja kenttäpäiväkirjaa käyttäen. Aineisto analysoitiin diskurssianalyysia soveltamalla. Asiakkuutta lähestytiin työterveyshuollon taholta tuote- ja prosessipainotteisesti, mutta ei kokonaisvaltaisesti. Työterveyshuollon asiakkuuden edelleen kehittäminen vaatii työterveyshuollon ja asiakasyrityksen roolien ja vastuiden selkeyttämistä. Työterveyshuollon haasteena näyttäytyi asiantuntijakielen muuttaminen myös asiakaskieleksi. Työterveyshuollon asiakaslähtöinen kieli nähtiin keskeisenä edellytyksenä asiakassuhteen kehittymiselle ja syvenemiselle. Yksilökeskeinen työote, henkilöasiakasyhteistyö, oli työterveyshuollon vahvuus, mutta yritysasiakasyhteistyö vaatii kehittämistä. Haasteellista työterveyshuolloille on myös huomioida henkilö- ja yritysasiakkaan erilaiset tarpeet mahdollisimman vaikuttavasti. Yritysasiakkuuden hoitamiseen tarvitaan asiakaslähtöisiä työmenetelmiä sekä selkeitä ja toimivia yhteistyörakenteita

Do the Temperamental Characteristics of Both Mother and Child Influence the Well-Being of Adopted and Non-Adopted Children?

(1) Background: For decades, the temperaments of infants and small children have been a focus of studies in human development and been seen as a potential contributor to children’s developmental patterns. However, less is known about the interplay between the temperamental characteristics of mothers and their children in the context of explaining variations in developmental outcomes. The aim of our study was to explore the associations—with or without genetic links—of the temperaments and psychological distress of mothers and the temperaments of children with behavioral problems in a group of internationally adopted children and their adoptive mothers and in a group of non-adopted children and their mothers. (2) Methods: Data (n = 170) were derived from the ongoing Finnish Adoption (FinAdo) follow-up study. The children included were under the age of 7 years; 74 were adopted internationally through legal agencies between October 2010 and December 2016, and the remaining 96 were non-adopted children living with their birth parents (biological group) recruited from day-care centers. We used Mary Rothbart’s temperament questionnaires to assess temperament, the Child Behavior Checklist (CBCL) to obtain data on the children’s behavioral/emotional problems and competencies, and the General Health Questionnaire (GHQ) to assess parental psychological distress. The study was approved by the Ethics Committee of the Hospital District of Southwest Finland, and written informed consent was obtained from the parents and the children themselves. (3) Results: The negative affectivities of both mothers and children were associated with the total CBCL and with both internalizing and externalizing problem behaviors after adjusting for age, gender, and adoption status. Both relationships remained significant when tested simultaneously, suggesting additive effects. Maternal negative affect was associated with problem behavior irrespective of child extraversion/surgency. Child extraversion/surgency was associated with lower levels of all internalizing behavioral problems when adjusted for maternal sociability. Child negative affect was associated with all behavioral problem measures irrespective of maternal sociability or maternal psychological distress. Maternal distress was associated with child problem behaviors only in children with low extraversion/surgency. (4) Limitations: The sample size was relatively small, and the information was gathered solely with questionnaires. (5) Conclusions: The results of the study may be clinically significant. Child negative affect, maternal negative affect, and maternal experienced distress, combined with low child extraversion/surgency, may increase the risk of child problem behaviors in both adoptees and non-adoptees

Do the Temperamental Characteristics of Both Mother and Child Influence the Well-Being of Adopted and Non-Adopted Children?

(1) Background: For decades, the temperaments of infants and small children have been a focus of studies in human development and been seen as a potential contributor to children’s developmental patterns. However, less is known about the interplay between the temperamental characteristics of mothers and their children in the context of explaining variations in developmental outcomes. The aim of our study was to explore the associations—with or without genetic links—of the temperaments and psychological distress of mothers and the temperaments of children with behavioral problems in a group of internationally adopted children and their adoptive mothers and in a group of non-adopted children and their mothers. (2) Methods: Data (n = 170) were derived from the ongoing Finnish Adoption (FinAdo) follow-up study. The children included were under the age of 7 years; 74 were adopted internationally through legal agencies between October 2010 and December 2016, and the remaining 96 were non-adopted children living with their birth parents (biological group) recruited from day-care centers. We used Mary Rothbart’s temperament questionnaires to assess temperament, the Child Behavior Checklist (CBCL) to obtain data on the children’s behavioral/emotional problems and competencies, and the General Health Questionnaire (GHQ) to assess parental psychological distress. The study was approved by the Ethics Committee of the Hospital District of Southwest Finland, and written informed consent was obtained from the parents and the children themselves. (3) Results: The negative affectivities of both mothers and children were associated with the total CBCL and with both internalizing and externalizing problem behaviors after adjusting for age, gender, and adoption status. Both relationships remained significant when tested simultaneously, suggesting additive effects. Maternal negative affect was associated with problem behavior irrespective of child extraversion/surgency. Child extraversion/surgency was associated with lower levels of all internalizing behavioral problems when adjusted for maternal sociability. Child negative affect was associated with all behavioral problem measures irrespective of maternal sociability or maternal psychological distress. Maternal distress was associated with child problem behaviors only in children with low extraversion/surgency. (4) Limitations: The sample size was relatively small, and the information was gathered solely with questionnaires. (5) Conclusions: The results of the study may be clinically significant. Child negative affect, maternal negative affect, and maternal experienced distress, combined with low child extraversion/surgency, may increase the risk of child problem behaviors in both adoptees and non-adoptees

Raskaus- ja vauva-ajan masennuksesta ja ahdistuneisuudesta on tekeillä hoitosuositus

Yleisimpiä raskaus- ja vauva-ajan mielenterveyshäiriöitä ovat masennus ja ahdistuneisuus. Sekä naiset että miehet voivat sairastua perinataaliaikana eli raskaus- ja vauva-aikanamasennukseen ja ahdistuneisuuteen. Lievän ja keskivaikean masennuksen sekä ahdistuneisuuden hoito perusterveydenhuollossa ontodettu kustannusvaikuttavaksi. Perinataaliajan masennuksen ja ahdistuneisuuden ehkäisystä, tunnistamisesta ja varhaisestahoidosta on paljon uutta tutkimustietoa. Raskaus- ja vauva-ajan masennuksesta ja ahdistuneisuudesta on tekeillä Hotus-hoitosuosituserityisesti neuvoloissa toimiville terveydenhoitajille

Miesten terveyden edunvalvontaa terveyspolitiikan kentällä : potilaiden perusteluja eturauhassyövän seulonnan tarpeellisuudesta

Eturauhassyövän seulonnan hyödyistä ja haitoista on käyty aktiivista keskustelua viime vuosina. Vaikka PSA-testi on laajasti käytössä terveydenhuollossa, väestötason seulontaa ei toistaiseksi suositella, sillä seulonnan haittoja pidetään hyötyjä suurempina. Seulonnan haittoja ovat ylidiagnostiikka ja siitä aiheutuvat ylimääräiset hoidot, jotka voivat heikentää miesten elämänlaatua. Artikkelissa tarkasteltiin paikallista eturauhassyöpää sairastavien miesten näkemyksiä seulonnan tarpeellisuudesta. Tutkimuksen aineisto koostui 28 eturauhassyöpää sairastavan miehen yksilöhaastatteluista. Analyysimenetelmänä käytettiin diskurssianalyysia. Suurin osa haastateltavista suhtautui myönteisesti väestötason seulontaan ja halusi parantaa miesten pääsyä PSA-mittauksiin. Seulonnan tarpeellisuutta perusteltiin argumenteilla, jotka liittyvät varhaisen diagnostiikan hyötyihin – kuten kustannusten säästymiseen ja kuolleisuuden vähentämiseen – tai miesten oikeuksiin ja sukupuolten tasa-arvoon. Tulostemme perusteella miehet ovat tietoisia seulontaan liittyvistä haitoista, mutta siitä huolimatta he ovat seulonnan käynnistämisen kannalla. Seulonta hahmotettiin miesten terveyden edunvalvontaan liittyvänä asiana.Peer reviewe

Botnia-SEITTI: kunnallinen työterveyshuolto kehittyy alueellisissa verkostoissa

Kunnallinen työterveyshuolto on muutoksessa, ja muutosta ovat olleet tukemassa SEITTI-hankkeet. BotniaSEITTI-kehittämisohjelma rakennettiin yhteistyössä pohjanmaalaisten kunnallisten työterveysyksiköiden kanssa, ja sen tavoitteena oli tukea kunnallisen työterveyshuollon kehitystä ja kehittämistä alueellisesti. Julkaisu on suunnattu työterveyshuoltopalvelujen tuottajille sekä työterveyshuollon kehittämisestä kiinnostuneille

Lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten opiskeluterveydenhuollon terveystarkastuskäytännöt, työtavat ja -ympäristöt

OPTE-hank

Kirjatun työkykytiedon tärkeys ja hyödyllisyys työterveyshuollossa – kyselytutkimus työterveyshuollon ammattilaisille

In order to prolong working careers, it is essential that the signs of weak work ability are noticed, and the support of work ability are started as early as possible. The electronic patient records play a important role in this, such as how structurally the patient data has been documented. According to the Health Care Act (1326/2010), municipalities shall monitor the health and welfare of their residents. The data play a key role in this, also. The purpose of the study is to find out the importance of work ability data, its' documentation method in electronic health records, and the suitability for national population-level monitoring data. The research material was collected in December 2019 with an e-mail survey that contained statements related to work ability data to be documented. The questionnaire was sent to 332 occupational health professionals, of whom 91 responded. The important work ability data were mental and physical performance, work disability time, patient's and professional's assessments of work ability, work stress factors, and a plan for returning to work. The majority of respondents used work ability data in patient care and believed the data would also be useful to other health care professionals. The most appropriate national follow-up data among work ability data were the diagnosis of the disease or the reasons for treatment, health risk, work disability time, and patient's and professional's assessments of work ability. The most common way on documentation of work ability data in electronic health records was free form. In utilization of the patient data, everything is depending on the documentation. The patient data must be uniformly defined, and structured, and electronic health records must enable the documentation as smoothly as possible as part of the health care professionals' reception processes. Also, for the population-level monitoring, data should be collected from there, where it naturally arises as part of patient care.Työurien pidentämisessä oleellista on, että työkyvyn heikkenemisen merkit havaitaan terveydenhuollossa mahdollisimman varhain, jotta työkyvyn tuen toimenpiteet voidaan aloittaa mahdollisimman oikea-aikaisesti. Tässä tärkeä rooli on potilastietojärjestelmillä, joiden hyödyntämiseen vaikuttaa, kuinka rakenteisesti tiedot on niihin kirjattu. Terveydenhuoltolain (1326/2010) mukaan kunnan on seurattava asukkaittensa terveyttä ja hyvinvointia sekä niihin vaikuttavia tekijöitä väestöryhmittäin. Keskeisessä asemassa siinäkin on tieto. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää työterveyshenkilöstön näkemyksiä työkykytiedon tärkeydestä ja hyödyllisyydestä potilastyössä, kirjaamistavasta potilastietojärjestelmässä sekä sopivuudesta valtakunnalliseksi väestötason seurantatiedoksi. Tutkimusaineisto kerättiin joulukuussa 2019 sähköpostikyselyllä, joka sisälsi asenneväittämiä kirjattavista työkykytiedoista. Kysely lähetettiin 332 työterveyshuollon ammattilaiselle, joista kyselyyn vastasi 91 henkilöä. Tärkeinä työkykytietoina pidettiin psyykkistä ja fyysistä suorituskykyä, työkyvyttömyysaikaa, potilaan ja ammattilaisten arvioita työkyvystä, työn kuormitustekijöitä sekä työhön paluun suunnitelmaa. Suurin osa vastaajista kertoi hyödyntävänsä työkykytietoja potilastyössään ja uskoi tietojen olevan hyödyllisiä myös muille potilasta hoitaville terveydenhuollon ammattilaisille. Työkykytiedoista sopivimpia kansallisiksi työkykyä kuvaaviksi seurantatiedoiksi olivat sairauden diagnoosi tai hoidon syy, terveysriski, työkyvyttömyysaika sekä potilaan ja ammattilaisen arviot työkyvystä. Potilastietojärjestelmissä yleisin kirjaamistapa työkykytiedoille oli vapaamuotoinen. Tiedon hyödyntämisessä kaikki lähtee kirjaamisesta. Tiedon pitää olla yhtenäisesti määriteltyä ja rakenteista. Lisäksi potilastietojärjestelmien tulee mahdollistaa tiedon kirjaaminen mahdollisimman sujuvasti osana vastaanoton kulkua. Myös väestötasoista seurantaa varten tulisi tieto kerätä sieltä, missä se luonnollisesti syntyy osana asiakas- ja potilastyötä

Detection of gaseous nerve agent simulants with broadband photoacoustic spectroscopy

While recent high-profile assassination attempts have once again brought nerve agents (NAs) into the spotlight, the current portfolio of NA sensors lack a sufficient combination of high performance and field-deployability. Here, we report a novel optical sensor for the detection of gaseous NAs with a potential to fill this gap. The technique is based on Fourier transform spectroscopy with a supercontinuum (SC) light source and cantilever-enhanced photoacoustic detection providing fast multi-species gas sensing with high sensitivity and selectivity in a sample volume of 7 ml, which becomes advantageous when analysing limited NA samples in the field. We study the fundamental C–H stretch bands of four known NA simulants and achieve detection limits of 64–530 ppb in one minute and recovery times of a few minutes. In the near future, the technique has significant potential to improve through the development of more powerful SC sources further in the mid-infrared region.Peer reviewe