Narrative Learning in the Fifth Dimension

The article describes an extension of the original idea of the fifth dimension model to pre-school age. We found out that small schildren are not able to use in their activity the tasks formulated by the adults. Learning tasks inbedded in different narratives were used in 5D environments. Experimental research lead to a hypothesis on the status of narrative learning as ”transitory activity system” between play and school learning. The hypothesis is presented and a transitory model sketched. Examples on children’s sense making and narrative learning in problem situations are are offered at the end of the article

Kehittävän varhaiskasvatuksen mahdollisuudet

Early childhood education has faced new challenges. There is credible evidence from previous follow-up studies that investment to high quality early education programs is the most profitable investment in any educational system globally, but worldwide crises multiply the challenge and complicate the idea what is quality of early education. This article introduces a forgotten project plan written by a task force led by Davydov (1988). The plan presents the idea of future oriented early childhood education, which focuses on personality development of every child. The plan emphasizes parallel development of general abilities and individual differences of all children. Joint play of adults and children is the main method of introducing human values to children. The project plan launched two experimental early education projects in 1996. The first one focuses on the development of children’s creative imagination and the second one on narrative learning in play world environments. The current paper will introduce and discuss these experimental projects.Varhaiskasvatus on uusien haasteiden edessä. Aikaisemmat pitkäkestoiset seurantatutkimukset ovat johdonmukaisesti osoittaneet, että laadukas varhaiskasvatus on kaikkein kannattavin rahallinen sijoitus koulutusjärjestelmään maailmanlaajuisesti, mutta nykyiset kriisit moninkertaistavat haasteen ja monimutkaistavat idean varhaiskasvatuksen laadusta. Artikkelissa esitellään kehittävän varhaiskasvatuksen konseptin (Davydov, 1988) perusteita ja niiden pohjalta toteutettuja kokeiluja, joissa on tähdätty lasten luovan mielikuvituksen sekä aikuisten ja lasten yhteisten leikkimaailmojen avulla lasten persoonallisuuden kehittämiseen. Suunnitelma korosti lasten yleisten kykyjen ja yksilöllisten erojen samanaikaista kehittämistä. Aikuisten ja lasten yhteinen leikki on päämetodi tutustuttaa lapset yleisinhimillisiin arvoihin. Projektisuunnitelman pohjalta on käynnistynyt vuonna 1996 kaksi kokeellista kehittämisprojektia. Ensimmäinen on kohdistunut lasten luovan mielikuvituksen kehittämiseen ja toinen juonelliseen oppimiseen leikkimaailmaympäristöissä

Ryhmä oppijana

Artikkelissa tarkastellaan ryhmätyötä ja ryhmätuloksellisuuden avaintekijöitä opetuksessa. Keskeinen väittämä artikkelissa on se, että ryhmätyömenetelmien rooli oppimistoiminnan kokonaisuudessa säilyy samana kuin yksilöllisessäkin oppimisessa. Kuitenkin ryhmätoimintaan ja sen puitteissa esiintyviin sosiaalis-tiedollisiin ristiriitoihin sisältyy mahdollisuus kohottaa merkittävästi oppimisen laatua ja tuloksia. Edellytyksenä on ryhmän toiminnan sosiaalisen ja fyysisen kohteen saattaminen yhteen käyttäen keinona ryhmätoiminnan mallittamista

Puuston tasearvon käsittely metsälön tilinpäätöksessä - menetelmien vertailua.

TutkimusartikkeliTutkimuksessa vertailtiin eri vaihtoehtoja puuston omaisuusarvon ja sen tilikausittaisen muutoksen käsittelemiseksi metsälön tuloslaskelmassa ja taseessa. Eri puutasemenetelmien soveltuvuutta metsätalouden tilakohtaisen kannattavuusseurannan tilinpäätöksen tarpeisiin vertailtiin sekä teoreettisesti että empiirisesti. Metsälön tilinpäätöksen tavoitteeksi on asetettu samanaikainen realisoituneen tuloksen ja puuston markkinahintaisen varallisuusaseman selvittäminen. Puustomenetelmät kuvaavat metsälöä tässä tutkimuksessa tulos- ja omaisuuslaskennalle asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Tuottomenetelmien heikko kohta teoreettisesti on se, että puutase ja puuston omaisuusarvo tilinpäätöksessä ovat riippuvaisia osittain subjektiivisesti määritellystä hakkuusuunnitteesta. Hakkuusuunnitteella pyritään edistyvän metsätalouden mukaisesti kehittämään metsälöä päätöksentekijän tavoitteiden suuntaan, eikä mittaamaan toteutunutta tilikauden tulosta tai omaisuuden arvon muutosta. Puuston tasearvon määrittämisessä tarvittavat puustotiedot saadaan luotettavimmin inventointimenetelmällä, mutta koska käytännössä inventointia ei ole järkevää toistaa vuosittain, on puuston kehitys harvemmin toistettavien inventointien välillä määritettävä kasvumenetelmän avulla. Kuvioittaiseen arviointiin perustuvat metsäsuunnittelutiedot ovat useimmiten ainoat yksityismetsälöistä käytettävissä olevat inventointitiedot, joten puutaseen määrittäminen on tarkoituksenmukaisinta tehdä niiden pohjalta