Rapu- ja kalatalouden aluetalousvaikutukset ilmastonmuutoksen oloissa : tarkastelussa Säkylän Pyhäjärvi Rauman seutukunnassa

Raputalous on nykyisin merkittävä tulonlähde Säkylän Pyhäjärven alueella etenkin paikallisille ammattikalastajille. Kalastuksesta saatavat tulot ovat viime vuosina vaihdelleet muikkusaaliiden vaihtelun myötä. Vesistön mahdollisesta lämpenemisestä johtuen muikkusaaliit voivat olla tulevaisuudessa nykyistä pienempiä. Pyhäjärven täplärapukannat ja sen myötä rapusaaliit ovat puolestaan kasvaneet sen jälkeen, kun rapuja alettiin istuttaa eteläisen Suomen vesistöihin 1980-luvun lopulta alkaen. Pyhäjärven raputaloudella on hyvät mahdollisuudet kasvaa edelleen. SATAKUNTA – Innovation and research network in changing climate -hankkeessa tutkitaan täpläravun ekologista ja taloudellista merkitystä, tunnistetaan raputalouden keskeisimpiä mahdollisuuksia ja uhkakuvia sekä arvioidaan ilmastonmuutoksen vaikutuksia. Aluksi, ennen kuin voitiin perehtyä ravustuksen taloudellisiin vaikutuksiin, Jyväskylän yliopistossa arvioitiin kala- ja rapupopulaatiot vuosille 2031–2060 hyödyntämällä ilmastomalleja. Arvioinnissa oletettiin, että Pyhäjärven keskilämpötila nousisi yhdellä celsiusasteella. Seuraavassa vaiheessa Helsingin yliopistossa muodostettiin Pyhäjärven kalataloudelle viisi skenaariota, jotka ovat saalismääriltään erilaisia. Skenaarioissa oletettiin, että ilmastonmuutos ei vaikuta saaliisiin (yksi skenaario); että Pyhäjärven lämpeneminen vaikuttaa saaliisiin (kaksi skenaariota); tai että ilmastonmuutosvaikutusten lisäksi saaliit muuttuvat järveen istutettavan kuhan myötä (kaksi skenaariota). Lisäksi Helsingin yliopistossa toteutettiin kustannus–hyöty-analyysi Pyhäjärven kala- ja raputaloudelle. Kolmannessa vaiheessa Ruralia-instituutissa selvitettiin Pyhäjärven kala- ja raputalouden vaikutukset Rauman seutukunnan aluetalouteen mainituissa skenaarioissa. Pyhäjärven rapu- ja kalatalouden aluetalousvaikutusten arvioinnissa käytettiin RegFin-mallia, joka on Ruralia-instituutissa kehitetty yleisen tasapainon malli. Aluetalousvaikutukset arvioitiin vuodelle 2031. Mallissa hyödynnettävät tietokannat perustuvat Tilastokeskuksen tuottamaan aineistoon. Pyhäjärven kala- ja raputaloutta kuvattiin saalismäärien ja kiinteiden yksikköhintojen avulla. Tämän selvitysjatkumon päätteeksi Pyhäjärvi-instituutissa tarkasteltiin raputalouden arvoketjuja aluetasolla. Aluetalousvaikutusten laskennan tulokset osoittavat, että mikäli ilmastonmuutos ei vaikuta saalismääriin, Pyhäjärven kala- ja raputalouden vaikutus Rauman seutukunnan ABKT:hen on lähes kaksi miljoonaa euroa. Lisäksi kala- ja raputalous luovat alueelle työllisyyttä noin 25 henkilötyövuoden verran. Tulosten mukaan aluetalousvaikutukset ovat suurimmillaan niissä skenaarioissa, joissa ilmastonmuutos vaikuttaa populaatioihin, mutta järveen ei istuteta uusia kalalajeja. Tällöin kala- ja raputalous vaikuttaisivat alueen ABKT:hen lähes kolmen miljoonan euron ja työllisyyteen 34 henkilötyövuoden verran. Edellä mainituista aluetalousvaikutuksista raputalouden osuus on noin miljoona euroa ABKT:hen ja 14 henkilötyövuotta alueen työllisyyteen. Tulosten mukaan ilmastonmuutoksen aiheuttamasta vesistön lämpenemisestä johtuvat muutokset kala- ja rapupopulaatioissa ovat aluetaloudellisten vaikutusten kannalta myönteisiä. Tulokset eivät kannusta istuttamaan kuhaa Pyhäjärveen. Tulokset vahvistavat Pyhäjärvellä harjoitettavan raputalouden taloudellisen merkityksen

Understanding regional variation in the use of local food in public catering

Purpose The main aim of this study is to identify the factors that can affect regional differences in the procurement of local food in public catering. Understanding how some regions procure more local food products than others could help promote the use of local food in public catering. Regions with a lower share of local food can learn from regions that have a higher local food share. Design/methodology/approach The studied phenomenon is complex; therefore, we used several approaches to identify the share of local food procurement and the reasons behind the regional differences. The study gathered survey data and used fuzzy-set qualitative comparative analysis (fsQCA), a computable general equilibrium model and several data sources. Findings The share of local food within the total food procurement varies markedly between regions. The highest local food shares can be linked to a combination of three factors: sufficient and suitable supply, adequate organisational conditions and a political atmosphere that encourages the use of local food. In addition to limited political incentives, poor supply or inadequate organisational conditions effectively characterise why some regions use very few local food products. Hence, a move towards using more local food in public catering requires political decision makers, food producers and procurement personnel to demonstrate a common will and take cohesive action. Originality/value By examining regional variation, the results of this study offer a new perspective on the use of local food in public catering.Peer reviewe

Factors affecting the regional distribution of organic farming

Organic farming is recognised as a potential approach to achieve a more sustainable food system and promote rural development. Thus, many countries have set targets to increase the share of organic cultivated land. In Finland, the target was to increase the share of organic farming to 20% of the total area under cultivation by 2020. Although the share of organic agricultural land has gradually increased, there are still significant regional differences. The aim of our study is to identify the factors that affect these differences. Previous research has generally excluded factors such as subsidies from the analysis; therefore, this study explores the relevance of subsidies, as well as other key factors, within the context of the uneven regional distribution of organic farming in Finland. The data sources include research from the literature, official statistics, and a large survey of organic farmers. Using qualitative comparative analysis (QCA), we identify three different pathways that have led to higher organic shares of agricultural land in certain Finnish regions. The three regions with the highest organic shares utilise the first pathway, which includes a long organic heritage, a focus on dairy farming, and an important reliance on subsidies. We conclude that the regional variation in organic farming in Finland is due to a combination of different factors, rather than any single factor. Moreover, subsidies are a key factor that should be considered when reviewing the reasons for regional variations in organic farming.Peer reviewe

Katternö-konsernin toimintojen aluetaloudelliset vaikutukset

Tässä raportissa selvitetään Herrfors/Katternö-konsernin taloudelliset vaikutukset konsernin ensisijaisella toiminta-alueella Pohjanmaalla sekä läheisissä maakunnissa. Aluetaloutta kuvaavan aineiston rajallinen saatavuus pakottaa kohdistamaan talousvaikutusten tarkastelun Pohjanmaahan ja Pohjois-Pohjanmaahan, joissa konsernin ja sen osakkuusyhtiöiden vakituiset toimipaikat sijaitsevat. Tarkasteltavat yritykset luovat arvonlisää näissä maakunnissa. Tuo arvonlisä kirjataan kyseisille maakunnille aluetilinpidossa, jonka tarjoama aineisto on keskeisessä asemassa hyödynnettäessä tutkimuksessa käytettyä mallinnusmenetelmää. Näin ollen konsernin Ruotsin toiminta rajautuu tämän tutkimuksen ulkopuolelle. Taloudellisten vaikutusten selvittämisessä olemme hyödyntäneet vaihtoehtoisia mallilaskelmia. Niiden tekemisessä on käytetty yleisen tasapainon CGE-simulointimallia RegFinDyn, joka on kehitetty Helsingin yliopiston Ruralia-instituutissa. Mallin avulla on luotu historiallisia skenaarioita, joista perusskenaario vastaa alueiden toteutunutta kehitystä vuosina 1995–2016 (tausta-aineisto oli osittain saatavilla ainoastaan vuosiin 2014 tai 2015 saakka). Yritysten vaikutusta on selvitetty tarkastelemalla hypoteettisia skenaarioita, jotka luovat vaihtoehtoisia kehityskulkuja Pohjanmaalle ja Pohjois-Pohjanmaalle. Skenaariot perustuvat oletukselle, että tarkasteltavat yritykset eivät olisi olleet mukana taloudessa vuodesta 1996 alkaen. Mallilla tuotetut laskelmat osoittavat yritysten toiminnan vaikutusten kertymisen vuosien kuluessa, etenkin Pohjanmaalla, minne suuri osa yritysryhmän toiminnasta sijoittuu. Pohjois-Pohjanmaalla yritysryhmän vaikutukset ovat olleet vähäisemmät, sekä absoluuttisesti mitattuna että suhteessa yritysten tuotantoon alueella. Tulosten perusteella voidaan esimerkiksi todeta, että Katternö-konserni on toiminnallaan luonut työtä yli kahdelle henkilölle jokaista omaa työntekijäänsä kohden. Samaan aikaan tulokset viittaavat siihen, että mitä suurempi osa Katternö-konsernin käynnistämästä toiminnasta olisi jäänyt toteutumatta, sitä voimakkaammin talouden sopeutumismekanismien olisi pitänyt toimia negatiivisen vaikutuksen pienentämiseksi. Toisin sanoen mitä suurempi negatiivinen shokki alueella tapahtuu, sitä voimakkaammin alueella on toimittava shokkiin vastaamiseksi. Tämä puolestaan johtaa talouden resurssien ja rakenteiden sopeuttamiseen alkuperäisen shokin lieventämiseksi. Menetelmään liittyy joitakin rajoitteita, sillä kaikki ei ole mitattavissa numeerisen mallinnuksen edellyttämällä tavalla. Emme ole voineet huomioida esimerkiksi sitä, onko Herrforsin/Katternön toiminta alueella vaikuttanut myönteisesti yritysilmastoon, yritteliäisyyteen, yhteistyöhön ja vastaaviin tekijöihin. Emme ole myöskään voineet erottaa, missä määrin Katternö-konsernin toiminta eroaa muista saman toimialan yrityksistä. Esimerkiksi olemme olettaneet, että Katternö-konsernissa käytetään tuotantopanoksia samalla tavalla kuin toimialalla yleensä. On myös muistettava, että selvityksemme ei kata kaikkia yhtiöitä Katternön vaikutuspiirissä. Tehtävänämme oli tarkastella Herrfors-konsernia, joka muodostaa olennaisen osan Katternö-konsernista. Toisin sanoen tarkastelumme ei kata Katternön omistajayhtiöitä. Ne toimivat itsenäisinä sähkönmyyjinä. Toisaalta ne toimivat yhteistyössä Herrforsin/Katternön kanssa tuotantoresurssien, sähkönhankinnan, sähkönsiirron, verkonvalvonnan ja ohjaamisen osalta. Rajaukset huomioiden mallinnuksen tuottamia tuloksia voi pitää vähimmäisarviona siitä, mikä on Herrforsin/Katternön merkitys alueelle

De regionalekonomiska effekterna av Katternökoncernens verksamhet

Den föreliggande rapporten fokuserar på Herrfors/Katternökoncernens ekonomiska betydelse för dess primära geografiska verksamhetsområden, Österbotten och närliggande landskap. Svårtillgängligheten gällande regionalekonomiska data tvingar oss snäva in ramen något, nämligen till de ekonomiska verkningarna för landskapen Österbotten och Norra Österbotten, där koncernens och dess intressebolags fasta driftställen finns. Det är där företagens förädlingsvärde skapas och statistikförs i regionalräkenskaperna, vilka är en central datakälla för den modellmetodik som används i studien. Koncernens verksamhet i Sverige ingår inte i studien. Vi har tacklat uppgiften med hjälp av kontrafaktiska modellkalkyler, gjorda med Ruralia-institutets numeriska jämviktsmodell RegFinDyn. Modellen har använts för historiska scenarier, där basscenariot motsvarat regionernas faktiska utveckling under perioden 1995–2016 (en del av bakgrundsuppgifterna var tillgängliga endast till och med 2014 eller 2015). Företagens betydelse har belysts med hjälp av hypotetiska scenarier, som skapat en alternativ historisk utvecklingsbana för Österbotten och Norra Österbotten utgående från antagandet att företagen från och med 1996 inte skulle ha bidragit till ekonomin. Modellkörningarna visar hur effekten av företagens närvaro ackumulerats över tiden, särskilt i Österbotten, där den största delen av företagsgruppens verksamhet finns. Företagsgruppens betydelse har varit mindre i Norra Österbotten, både i absoluta mått och i relation till den produktion som bolagen haft där. Vi visar till exempel att Katternökoncernen genom sin verksamhet och närvaro i regionerna har sysselsatt drygt två personer för var och en av de egna anställda. Samtidigt föreslår modellen att ju mer som skulle ha uteblivit av den verksamhet som Katternökoncernen drivit fram, desto mer omfattande skulle ekonomins anpassningsmekanismer ha behövt vara för att minska den negativa effekten. Med andra ord: ju större negativa chocker en region möter, desto större krafter behöver mobiliseras för att bemöta dem, vilket i sin tur leder till en resurs- och strukturanpassning i ekonomin som förmildrar den ursprungliga chocken. Det finns vissa begränsningar i vår metod, genom att allting inte är mätbart, vilket det behöver vara i en numerisk modellövning. Vi har till exempel inte kunnat beakta om Herrfors/Katternö genom sin närvaro i regionen haft en allmän positiv effekt i fråga om näringslivsklimat, framåtanda, samarbete etc. En annan faktor är att vi inte kunnat urskilja i vilken mån Katternökoncernens beteende skilt sig från beteendet hos de övriga företagen i samma bransch. Vi antar att branschens användning av insatsvaror och faktorer överensstämmer med Katternökoncernens motsvarande strukturer. Det behöver också noteras att alla bolag i Katternösfären inte inkluderas i studien. Uppdraget var preciserat till att omfatta koncernen Herrfors som är en central del av Katternökoncernen, vilket innebär att de företag som är Katternö Ab:s ägare inte räknas in. Dessa företag är fristående ifråga om elförsäljning men agerar integrerat med Herrfors/Katternö i fråga om produktionsresurser, elanskaffning, högspänningstransmission, nätövervakning och styrning. Med detta i åtanke kan modellresultaten ses som ett minimumestimat för Herrfors/Katternös betydelse för regionen

Metsätoimialan tulevaisuuden skenaarioiden aluetaloudelliset vaikutukset Etelä-Savossa

Metsätoimiala on merkittävä sektori Etelä-Savossa. Toimialaan kohdistuu suuria lähitulevaisuuden odotuksia. Tässä raportissa esitellään Metsätoimialan aluetaloudellinen vaikuttavuus Etelä-Savossa – Tulevaisuusvisio 2020-luvulla -hankkeen ”Aluetalouden mallinnus” -osatehtävän tulokset metsätoimialan kehittymisen vaikutuksista aluetalouteen. Tulevaisuuden skenaarioiden aluetaloudelliset vaikutukset on laskettu Helsingin yliopiston Ruralia-instituutissa kehitetyllä yleisen tasapainon (CGE) RegFinDyn-simulointimallilla. Raportissa tarkastellaan puun tarjonnan, kysynnän ja metsänkasvatuksen vaihtoehtoisten tulevaisuuden skenaarioiden vaikutuksia Etelä-Savossa vuosien 2015 ja 2030 välillä. Perusura eli BAU (Business As Usual) kuvaa arvioitua talouden kehitystä ilman puun kysynnän muutoksia, johon tulevaisuuden skenaarioiden tuloksia verrataan. Puun tarjonnan osalta perusuran ennakoitiin kehittyvän metsän nykyrakenteen ja metsänhoitosuosituksien mukaisesti. Saha-skenaariossa (SKE 1) Etelä-Savoon oletetaan perustettavan mäntysaha, jonka puun tarve olisi noin 0,5 miljoonaa kuutiota vuodessa. Biohiili-skenaariossa (SKE 2) Etelä-Savoon perustettaisiin biohiilitehdas, käsittäen noin 0,7 miljoonan kuution energiapuun tarpeen lisäyksen. Saha+biohiili-skenaario (SKE 3) sisältää sekä sahan että biohiilitehtaan perustamisen maakuntaan. Laskelmien tulosten perusteella kaikilla tarkastelluilla metsätoimialan tulevaisuuden skenaarioilla (SKE 1–3) olisi selvät positiiviset vaikutukset Etelä-Savon työllisyyteen ja talouteen. Mäntysahan perustaminen saisi aikaan vuoteen 2030 mennessä noin 550 henkilötyövuoden lisäyksen maakunnan työllisyyteen ja vahvistaisi noin 120 miljoonalla eurolla alueen taloutta perusuraan verrattuna. Biohiilitehdas nostaisi Etelä-Savon työllisyyttä noin 575 henkilötyövuoden verran ja aluetaloutta noin 125 miljoonalla eurolla. Sahan ja biohiilitehtaan yhteisvaikutukset olisivat oletetusti suurimmat. Ne saisivat yhdessä aikaan noin 780 henkilötyövuoden lisäyksen maakunnan työllisyyteen ja noin 150 miljoonan euron kasvun talouteen perusuraan verrattuna. Kaikissa skenaarioissa (SKE 1–3) työllisyys paranisi metsätoimialan lisäksi myös esimerkiksi koneiden ja laitteiden korjauksen ja huollon, rakentamisen, kuljetuksen sekä kaupan toimialoilla. Tulosten perusteella sekä mäntysahan että biohiilitehtaan perustamista Etelä-Savoon voidaan pitää hyvin suotuisana koko aluetalouden näkökulmasta. Sahan ja biohiilitehtaan positiiviset vaikutukset heijastuisivat myös metsätoimialan ulkopuolelle, etenkin sen jalostusketjussa mutta myös laajemmin eri toimialoille

The regional economic impact of the vanadium recovery plant on the Satakunta region : exploring the economic potential of a circular economy project

Critical Metals Ltd subsidiary Recycling Industries Scandinavia AB is planning to build a vanadium recovery plant (VRP) in Pori, Finland. The plant will recover vanadium from industrial by-products and use CO2 gas captured from local manufacturing processes. The facility will realise circular economy ideas in the vanadium production. As vanadium is a valuable material for several major industries but is not produced in the EU, the European Commission has classified vanadium as a critical raw material. The aim of this study is to evaluate the regional economic impact that the vanadium recovery plant in Pori could exert. The evaluation focuses on the Satakunta region surrounding the plant, but also considers other Finnish regions along with the impact at the national level. The study period covers both investment and operation phases, starting from 2023 and continuing until 2035. The assessment, which was conducted utilising a dynamic computable general equilibrium model, RegFinDyn, considers the VRP’s direct economic impact as well as the indirect impact. Thus, the results provide a wider picture of the facility’s regional economic implications. According to the evaluation, the economy of Satakunta would benefit from the realisation of the VRP. During the investment phase (in 2023 and 2024), regional GDP, employment, and private consumption in particular would rise due to increased investments, intensive construction, and increased labour incomes. During the operative phase (2025−2035), export (domestic and foreign) would increase by about 1% compared with the baseline. Regional GDP would rise almost as much. Employment and private consumption would rise about 0.3−0.5% compared with the baseline. The VRP would have a positive impact on the regional population as well. The impact of the VRP on employment in Satakunta would be highest during the second investment year, amounting to about 650 person-years. The employment impact would be several hundred person-years (about 240−370) during the operative years as well. The positive employment impact would focus on several industries. During the investment years, employment would rise in construction in particular, but other industries would also benefit such as the manufacture of other non-metallic mineral products; the wholesale and retail trade; professional, scientific, and technical activities; the manufacture of machinery and equipment; accommodation and food service activities, along with other service activities. Respectively, in the operative phase, the employment effect would concern several industries. The plant itself would directly employ 101 people, but in addition to that, industries like the wholesale and retail trade, transportation and storage, as well as construction would benefit from the VRP, underlining the importance of the plant’s indirect effects. The VRP would affect not only Satakunta but also several other regions and the national economy. For example, the VRP would impact national GDP, employment, and export. Results reveal that the investment phase would create a relatively high peak in the national employment level, the impact clearly being bigger at the national level than in Satakunta alone. During the operative phase, the national employment impact would be several hundred (about 300−500) person-years, which is slightly more than the impact on Satakunta alone. The evaluation results suggest positive regional economic impacts, which supports the findings of earlier Finnish studies along with the societal aspirations of creating economic benefits with the transition to circularity. At the same time, this assessment highlights the significance of Pori and other medium-sized Finnish cities: activities to attract investments and business ventures to such cities are widely reflected in regional development, and they may also benefit other areas and even the national economy

Herd-level risk factors for chronic pleurisy in finishing pigs : a case-control study

Background Chronic pleurisy is a common finding in slaughtered pigs in post-mortem meat inspection. The prevalence of pleurisy has been increasing during the last decade also in Finland. The aim of this prospective case-control study was to search for environmental, infectious and management-related herd-level risk factors for pleurisy in the slaughterhouse. Altogether 46 Finnish pig herds, including 25 control (low pleurisy prevalence in meat inspection) and 21 case (high pleurisy) herds, were enrolled in the study and visited during the tenth week of the rearing period of finishing pigs. Herd personnel were asked about basic herd information, management and environmental factors. Selected pigs were examined clinically, environmental parameters were measured and 15 blood samples per herd were taken during herd visits. Antibodies againstActinobacillus pleuropneumoniaserotype 2 (APP2) and ApxIV toxin and swine influenza virus were measured. After the slaughter of study pigs, meat inspection results of the batch were gathered from slaughterhouses. Multivariate logistic regression model was built to identify possible risk factors for a herd to be a case herd (i.e. having high pleurisy values). Results Finishing herd type and herd size were observed to act as risk factors. None of clinical signs of pigs, management-related factors or environmental measurements were associated with herd status. Conclusions As previously known, in endemic and subclinical infections such as APP, herd factors are important, but detailed risk factors seem to be difficult to identify.Peer reviewe

Kumppanuusverkostolla alueellista vaikuttavuutta - Suur-Savon Sähkö -konsernin aluetaloudelliset vaikutukset

Suur-Savon Sähkö -konserni on määrätietoisesti muuttanut liiketoimintamalliaan vuodesta 2016 lähtien: konserni on luonut kumppanuuksia paikallisten ja alueellisten yritysten kanssa ja toimintoja on siirretty heille ulkoistamalla. Tehdyt muutokset heijastuvat koko yrityksen toiminta-alueeseen, sillä yritysten vaikutus aluetalouksiin on kiistaton. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli arvioida Suur-Savon Sähkö -konsernin aluetaloudelliset kokonaisvaikutukset Etelä-Savon maakuntaan vuosien 2016–2020 aikana huomioiden uuteen liiketoimintamalliin siirtymisen vaikutukset. Tarkastelussa hyödynnettiin sekä määrällistä että laadullista lähestymistapaa mahdollisimman kokonaisvaltaisen ja luotettavan vaikutusarvion aikaansaamiseksi. Määrällinen arviointi toteutettiin yleisen tasapainon RegFinDyn-mallilla, jolla arvioidaan erilaisten taloudessa tapahtuvien muutosten ja toimintojen aluetaloudellisia vaikutuksia.Lisäksi Suur-Savon Sähkö -konsernin kumppanuusverkoston toimijoita haastattelemalla kerättiin aineisto, joka analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin keinoin. Tulosten perusteella maantieteellisellä läheisyydellä on ollut selvä rooli kumppanuusverkoston syntymisessä, mutta nykyisin tärkeämpi merkitys on sosiaalisella läheisyydellä, jota tukevat institutionaalinen ja kognitiivinen läheisyys. Tämä näkyy esimerkiksi siinä, että kumppanit ovat kokeneet saaneensa lisää uskottavuutta, kumppanuusverkostossa on tapahtunut uuden oppimista ja kehittymistä sekä paikallisuus arvona näkyy myös käytännön toiminnan tasolla. Konsernin toiminnassa paikallisuuden arvo näkyy esimerkiksi Etelä-Savoon ja läheisiin maakuntiin kohdistettuina ostoina. Tulokset osoittavat, että vuodesta 2016 vuoteen 2020 paikallisten ostojen ja investointien määrä on kasvanut. Muutos ei ole kuitenkaan ollut trendinomaista, vaan vuosien välillä on luonnollisesti vaihtelua. Aluetaloudellisen mallinnuksen perusteella Suur-Savon Sähkö -konsernilla on selkeä vaikutus Etelä-Savon aluetalouteen. Konsernin vaikutus esimerkiksi Etelä-Savon bruttokansantuotteeseen on vaihdellut noin 220–240 miljoonan euron välillä tarkasteluvuosina. Lisäksi laskelmat osoittavat, että konsernin liiketoimintamallin muuttuminen näkyy aluetaloudessa, etenkin työllisyysvaikutuksissa. Voidaankin todeta, että kumppanuusstrategian ja paikallisuusajattelun myötä konsernin luoma taloudellinen hyöty Etelä-Savolle on vähintään säilynyt ulkoistamisten ja muiden uudistusten jälkeenkin. Tulosten perusteella konsernin ja sen kumppaneiden toiminta on kehittynyt selvästi lyhyessä ajassa, minkä lisäksi kehitys on ollut toimijoiden tavoitteiden ja arvojen mukaista vahvistaen aluetaloudellista vaikutusta. Toisaalta tulokset tuovat esiin kohteita, joita kehittämällä voitaisiin edelleen vahvistaa alueellista vaikuttavuutta. On syytä huomioida, että vaikka tutkimuksessa on pyritty tuomaan esiin monipuolisesti Suur-Savon Sähkö -konsernin aluetaloudellisia vaikutuksia, eivät vaikutukset kuitenkaan rajaudu raportissa esiteltyihin eivätkä kaikki vaikutukset näy välittömästi aluetaloudessa

Suomen urheiluopistojen aluetaloudelliset vaikutukset

Urheiluopistot edistävät toiminnallaan muun muassa liikuntaa, terveyttä ja hyvinvointia. Urheiluopistojen erityisalat ja toiminta poikkeavat hieman toisistaan, samoin toiminnan laajuus. Urheiluopistot myös vaikuttavat sijaintimaakuntiinsa eri tavoin. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää Suomen urheiluopistojen aluetaloudelliset vaikutukset. Nykyiset aluetaloudelliset vaikutukset laskettiin kaikkien Suomen valtakunnallisten urheiluopistojen osalta, minkä lisäksi laskettiin Kuortaneen Urheiluopiston tulevaisuuden investointisuunnitelmien ja toiminnan kehitysennusteiden aluetaloudelliset vaikutukset. Aluetaloudelliset vaikutukset arvioitiin Helsingin yliopiston Ruralia-instituutissa kehitetyillä yleisen tasapainon RegFin- ja RegFinDyn-malleilla. Tulosten perusteella urheiluopistoilla on positiivinen vaikutus muun muassa sijaintimaakuntiensa BKT:hen, työllisyyteen, yksityiseen kulutukseen, työtuloihin sekä kuntien verotuloihin. FU/Solvallan Urheiluopiston vaikutus sijaintimaakuntiensa eli Uudenmaan ja Pohjanmaan alueelliseen BKT:hen on yhteensä noin 9,6 miljoonaa euroa. Kisakallion Urheiluopisto edistää Uudenmaan BKT:tä noin 23,7 miljoonalla eurolla, Kuortaneen Urheiluopisto edistää Etelä-Pohjanmaan taloutta noin 22,2 miljoonalla eurolla ja Lapin Urheiluopiston vastaava vaikutus Lapin maakuntaan on noin 24,8 miljoonaa euroa. Liikuntakeskus Pajulahti vaikuttaa Päijät-Hämeen BKT:hen noin 20,1 miljoonan euron verran, Tanhuvaaran Urheiluopisto Etelä-Savoon noin 8,1 miljoonan euron verran. Vuokatin Urheiluopisto puolestaan edistää Kainuun BKT:tä noin 18,3 miljoonalla eurolla. Loput neljä urheiluopistoa (Eerikkilä, Varala, Kisakeskus ja Vierumäki) edistävät sijaintimaakuntiensa BKT:tä yhteensä noin 98,9 miljoonalla eurolla. Laskelmien lähtötiedot sisältävät niin urheiluopistojen emoyhtiöt kuin tytäryhtiötkin, minkä lisäksi myös niiden välinen toiminta on huomioitu Tilastokeskuksen tilastointitavan mukaisesti. Urheiluopistojen taloudelliset vaikutukset vaihtelevat johtuen urheiluopistojen ja alueiden elinkeinorakenteiden välisistä eroista. Jokainen urheiluopisto edistää kuitenkin sijaintimaakuntansa BKT:tä liikevaihtoansa enemmän, vähintään 1,4-kertaisesti liikevaihtoonsa nähden. Näin ollen urheiluopistot saavat valtionavustuksillaan aikaan enemmän taloudellista hyötyä kuin mitä niihin valtionavustusten muodossa panostetaan. Työllisyysvaikutuksetkin kohdistuvat urheiluopistojen toimintaa laajemmin eri aloille. Kuortaneen Urheiluopiston investointisuunnitelmat ja toiminnan kasvuennusteet vaikuttaisivat toteutuessaan positiivisesti Etelä-Pohjanmaan talouteen, työllisyyteen, yksityiseen kulutukseen sekä työtuloihin. Investointisuunnitelmat edistäisivät Etelä-Pohjanmaan BKT:tä yhteensä noin 22 miljoonalla eurolla vuosien 2017 ja 2023 välillä. Toiminnan kasvuennusteet puolestaan edistäisivät maakunnan taloutta yhteensä noin kolmen miljoonan euron verran vuosien 2018 ja 2023 välillä. Tulokset käsittävät ainoastaan määrällisesti mitattavat aluetaloudelliset vaikutukset, minkä lisäksi urheiluopistot vaikuttavat toiminnallaan esimerkiksi alueen imagoon ja houkuttelevuuteen sekä ihmisten terveyteen. Nämä tekijät vaikuttavat myös aluetalouteen, mutta ovat määriteltävissä lähinnä laadullisesti. Näin ollen voidaan todeta, että todellisuudessa urheiluopistojen aluetaloudelliset vaikutukset ovat todennäköisesti tässä raportissa esitettyjä suuremmat