Treating gambling disorder with as needed administration of intranasal naloxone : a pilot study to evaluate acceptability, feasibility and outcomes

Correction:Background and aim There is growing interest in the use of medication-assisted treatments for gambling disorder (GD). Opioid receptor antagonists are hypothesised to blunt the craving associated with gambling. This study was designed to assess the feasibility of using an intranasal naloxone spray to treat GD. Design An 8-week, open-label, uncontrolled pilot study. Setting A single study site in the capital region of Finland. Subjects Twenty problem gamblers (nine men) were randomised into two groups. Group A (n=10) took one dose into one nostril (2mg naloxone), as needed, with a maximum of 4 doses/day (max. 8mg/day). Group B (n=10) took one dose into each nostril (4mg naloxone) as needed, with a maximum of 4 doses/day (max. 16mg/day). Intervention Naloxone hydrochloride nasal spray. Measures Acceptability and feasibility of the intervention were assessed. Use of study medication, adverse events, gambling frequency and gambling expenditure were recorded in a mobile diary. Problem gambling: South Oaks Gambling Screen (SOGS), depressive symptoms: Beck Depression Inventory (BDI) and alcohol use: Alcohol Use Disorders Identification Test were recorded. Results Study completion rate was 90%. Acceptability and feasibility scores were high. Group B used intranasal naloxone more frequently than group A, and consequently used more naloxone. No serious adverse events were reported. The postintervention SOGS scores were lower (median=4 (IQR=3.75) versus preintervention scores (median=12 (IQR=4.75)). Depressive symptoms were reduced during the trial (preintervention BDI median=9, IQR=9vs postintervention BDI median=6, IQR=6). Conclusions The acceptability and feasibility of using intranasal naloxone were high, and no serious adverse events were reported. Preliminary results suggest mixed results in terms of gambling behaviour (ie, reduced frequency but not expenditure) and decreased depressive symptoms. Trial registration number EudraCT2016-001828-56Peer reviewe

Treating gambling disorder with as needed administration of intranasal naloxone: A pilot study to evaluate acceptability, feasibility and outcomes

Background and aim There is growing interest in the use of medication-assisted treatments for gambling disorder (GD). Opioid receptor antagonists are hypothesised to blunt the craving associated with gambling. This study was designed to assess the feasibility of using an intranasal naloxone spray to treat GD.Design An 8-week, open-label, uncontrolled pilot study.Setting A single study site in the capital region of Finland.Subjects Twenty problem gamblers (nine men) were randomised into two groups. Group A (n=10) took one dose into one nostril (2 mg naloxone), as needed, with a maximum of 4 doses/day (max. 8 mg/day). Group B (n=10) took one dose into each nostril (4 mg naloxone) as needed, with a maximum of 4 doses/day (max. 16 mg/day).Intervention Naloxone hydrochloride nasal spray.Measures Acceptability and feasibility of the intervention were assessed. Use of study medication, adverse events, gambling frequency and gambling expenditure were recorded in a mobile diary. Problem gambling: South Oaks Gambling Screen (SOGS), depressive symptoms: Beck Depression Inventory (BDI) and alcohol use: Alcohol Use Disorders Identification Test were recorded.Results Study completion rate was 90%. Acceptability and feasibility scores were high. Group B used intranasal naloxone more frequently than group A, and consequently used more naloxone. No serious adverse events were reported. The postintervention SOGS scores were lower (median=4 (IQR=3.75) versus preintervention scores (median=12 (IQR=4.75)). Depressive symptoms were reduced during the trial (preintervention BDI median=9, IQR=9 vs postintervention BDI median=6, IQR=6).Conclusions The acceptability and feasibility of using intranasal naloxone were high, and no serious adverse events were reported. Preliminary results suggest mixed results in terms of gambling behaviour (ie, reduced frequency but not expenditure) and decreased depressive symptoms.</div

Multinomiaalinen logistinen regressio ja neuroverkot työelämätrajektorin mallintamisessa

Suomalaisten nuorten työelämään kiinnittyminen on jatkuvan tutkimuksen kohteena ja on todettu, että nuorten miesten heikko työelämään kiinnittyminen on yleisempää ja monimuotoisempaa kuin naisilla. Tämän tutkielman tavoitteena on vertailla eri koneoppimismenetelmien kykyä mallintaa nuorten miesten työelämään kiinnittymisen luokkia taustamuuttujien avulla sekä tunnistaa muuttujista tilastollisesti merkitseviä tekijöitä. Tarkastelun erityiskohteena on työelämästä syrjäytyneiden erot verrattuna muihin työ- ja opiskelijaelämässä oleviin ryhmiin. Tutkielmassa esitellään luokittelevista koneoppimismenetelmistä multinomiaalinen logistinen regressioanalyysi ja neroverkot. Lisäksi tarkastellaan suomalaisten nuorten työelämään kiinnittymiseen liittyviä tilastoja ja työmarkkinoiden murrosta viimeisten vuosikymmenten aikana sekä sen vaikutusta nuorten työllistymiseen. Esiteltyjä menetelmiä käytetään mallintamaan yksilöiden siirtymäpolut työelämään ja verrataan menetelmien paremmuutta uusien havaintojen luokittelutarkkuuden avulla. Siirtymäpolun mallintamisen lisäksi etsitään tilastollisesti merkitseviä muuttujia kullekin siirtymäpolulle. Tutkielman aineisto on peräisin Eläketurvakeskukselta. Aineisto koostuu 28621 vuonna 1987-syntyneen suomalaisen miehen viimeisimpään suoritettuun tutkintoon ja sosioekonomiseen statukseen liittyvistä tiedoista, sekä henkilöiden tulo- ja opiskelutietojen perusteella kullekin yksilölle määrätystä työhön kiinnittymistä kuvaavasta muuttujasta, jota pyritään mallintamaan. Vastemuuttuja koostuu kymmenestä suomalaisille nuorille miehille tyypillisestä työhön siirtymispolusta, jotka jaettiin neljään ryhmään. Kahdessa ryhmässä oli työelämään sujuvasti, mutta hieman eri tahdissa päätyneet, kolmannessa ryhmässä työhön heikosti kiinnityvät ja neljännessä ryhmässä suuren osan ajastaan opintoihin käyttäneet. Kaikkiaan kuutta eri muuttujaa käytettiin mallintamaan siirtymäpolkuja. Koneoppimismallien opettamiseen käytettiin koulutusaineistoa ja testausaineiston perusteella arvioitiin mallin kykyä ennustaa uusia havaintoja. Multinomiaalisen logistisen regressioanalyysin perusteella löydettiin tilastollisesti merkitseviä muuttujia ryhmien välillä. Tilastollisesta merkitsevyydestä huolimatta mallien kokonaisennustetarkkuus oli heikko, eikä parhaimpien neuroverkkojen ja multinomiaalisen logistisen regressioanalyysin ennustetarkkuuksissa huomattavia eroja löytynyt. Molemmat menetelmät luokittelivat työelämään heikosti kiinnittyneiden havaintoja huomattavan paljon työelämään päätyneeksi ja päinvastoin. Parhaiten mallinnettava siirtymäpolkujen ryhmä oli opiskelijat, mikä on luonnollista taustamuuttujien luonteen huomioon ottaen. Tutkielman tulosten pohjalta neuroverkot ja multinomiaalinen logistinen regressioanalyysi luokittelevat miesten työhönkiinnittymistä yhtä tarkasti. Taustamuuttujat kuvasivat heikosti eri ryhmien eroja ja ennustetarkkuudet olivat heikkoja etenkin työelämään heikosti kiinnittyneiden osalta. Laajemmalla taustamuuttujien joukolla voitaisiin mahdollisesti mallintaa työttömyyttä ja syrjäytymistä paremmin tutkielmassa käytetyillä menetelmillä

Tehtäväsuunnittelun tehostaminen

Tässä opinnäytetyössä kehitettiin Kaarron Rakennus Oy:n tehtäväsuunnittelun ja työnohjaamisen käytiinteitä. Yritys sekä rakentaa uudiskohteita että saneeraa vanhoja kiinteistöjä. Tutkimuksen avulla selvitettiin yrityksen nykyisiä toimintatapoja, ja niihin pyrittiin löytämään paremmat käytänteet. Tutkimusmenetelmäksi valittiin laadullinen tutkimus ja toteutustavaksi työnjohtajien haastattelu sekä havainnointi yrityksen kaikilla rakennustyömailla. Haastatteluun osallistuivat kaikki yrityksen työnjohtajat. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys muodostui yrityksen sisäisten havaintojen mukaisten ongelmakohtien ympärille. Työturvallisuus rajattiin tästä tutkimuksesta pois, koska yritys on kiinnittänyt muutenkin huomiota työturvallisuuteen liittyviin asioihin. Havainnoinnin ja haastatteluiden esiin nostamia asioita peilattiin teoriaan. Monissa kohdissa yrityksen toiminta oli linjassa teoriatiedon kanssa. Kaikilla työnjohtajilla oli omat eri tilanteissa toimimiseen, ja useat esittämistäni kehitysideoista näkyivät käytännön toimissa jo entuudestaan jollain tasolla. Toiminnan yhdenmukaistuminen eri rakennustyömaiden välillä toisi toimintaan lisää selkeyttä.This thesis developed the task planning and supervision of work practices of Kaarron Rakennus Ltd. The company builds new properties and renovates old properties. The study examined the company's current practices and aimed at finding better ones. The research was qualitative research and the method of allotment was interviewing site managers and observation of all construction sites of the company. The interview was attended by all company site managers. Theoretical framework was formed around the problem areas of the company's internal findings. Occupational safety was limited out of this study because the company has already paid attention to safety-related issues. The company's operations were in line with the theory. All site managers had their own ways of acting in different sifuations. A number of ideas recommended by the thesis writer were reflected in practical actions already on some levels. Harmonization between the various construction sites would bring more clarity of function