Spreading peak demand in public transport

Kaupunkijoukkoliikenteen kuormituksessa on nähtävissä selvät piikit aamuisin ja iltapäivisin. Piikit aiheutuvat koulu- ja työmatkaliikenteestä. Epätasainen kysyntä ruuhkauttaa joukkoliikennevälineitä ja pakottaa lisäämään tarjontaa. Ruuhkatunneiksi lisätty kalusto on vajaakäytössä muun vuorokauden, mikä on epätaloudellista ja nostaa ruuhkavuorojen liikennöintikustannuksia. Tampereella ruuhkatuntien, 7–8 ja 15–17, aikana tehdään noin 30 prosenttia päivän joukkoliikennematkoista. Kysynnän vaihteluista aiheutuvien lyhyiden, alle viiden tunnin, autokiertojen kustannukset ovat Tampereella vuodessa noin 4,5 miljoonaa euroa. Tässä työssä joukkoliikenteen kysynnän vaihteluita tarkastellaan Tampereen kaupunkiseudulla. Työssä tutkitaan, millä keinoin kysyntää voitaisiin levittää laajemmalle ajanjaksolle. Tarkemman tarkastelun kohteena ovat koulumatkat Tampereella, joita on noin 30 prosenttia aamuruuhkapiikin matkoista. Ongelmaa tarkastellaan Tampereen joukkoliikenteeltä saadun matkakorttidatan avulla. Aineiston avulla tarkastellaan, mitä vaikutuksia kouluaikojen 15, 30 ja 60 minuutin porrastamisella olisi aamun ja iltapäivän kysyntäpiikkeihin koko verkon osalta sekä tarjontaan muutamalla joukkoliikenteen linjalla Tampereella. Porrastamisella on mahdollista saavuttaa merkittäviä muutoksia joukkoliikenteen pahimpaan ruuhkapiikkiin aamulla. Vaikutukset ovat sitä suurempia, mitä enemmän oppilaita pystytään porrastamaan. Iltapäivällä vaikutukset ovat huomattavasti pienemmät ja liian suuret koululaisiin kohdistuvat porrastukset saattavat jopa lisätä iltapäivän pahimman ruuhkapiikin matkustajamääriä. Porrastusten vaikutukset jakautuvat usealle linjalle, joten vaikutukset tarjontaan linjakohtaisesti ovat pieniä. Suurin potentiaali kustannussäästöille löytyy linjoilta, joilla tarjonta ja kysyntä ovat nykytilanteessä suurta ja epätasaista. Kustannussäästöjen synnyttämiseksi on porrastuksia tehtävä isossa mittakaavassa, eli lähes kaikkien koulujen alkamisaikoja on siirrettävä 15–30 minuutilla

Idiopaattisen äkillisen kuulonmenetyksen etiologiset ja ennusteelliset tekijät

Äkillinen kuulonmenetys määritellään tilaksi, jossa sensorineuraalinen kuulo huononee vähintään 30 dB kolmella vierekkäisellä taajuudella 72 tunnin kuluessa. Etiologia jää valtaosassa tapauksista avoimeksi, jolloin puhutaan idiopaattisesta äkillisestä kuulonmenetyksestä. Etiologiaksi on esitetty muun muassa virusinfektioita, verisuoniperäistä syytä, sekä sisäkorvan kalvorepeämää, mutta varmaa näyttöä näistä ei ole. Altistavista tekijöistä käydään niin ikään keskustelua, mutta ainakin tupakointi näyttäisi nykytiedon valossa olevan riskitekijä. Tila vaatii korvalääkärin päivystyksellistä arviota. Perusterveydenhuollon lääkäreiden olisi syytä tuntea taudinkuva ja osata epäillä sitä herkästi potilailla, joilla kuulonmenetys on tapahtunut äkillisesti. Taudinkuvassa on usein myös hämääviä oireita, kuten korvan täyteyden ja lukkoisuuden tunnetta. Osalla potilaista virusinfektio edeltää tautia. Kliininen tutkimus on syytä tehdä systemaattisesti muiden syiden poissulkemiseksi. Kortikosteroideja käytetään rutiininomaisesti hoitoon, mutta näyttö niiden vaikuttavuudesta on edelleen avoin. Lukuisissa tutkimuksissa on kuitenkin havaittu, että viive hoidon aloituksessa on ennustetta heikentävä tekijä. Ennusteeseen vaikuttavia tekijöitä ovat lisäksi ikä, kuulonmenetyksen aste, audiogrammin muoto ja huimaus. Myös eri sairauksien, kuten diabeteksen yhteyttä ennusteeseen on tutkittu. Tutkimme Tampereen Yliopistolliseen sairaalaan vuosien 2000 - 2009 aikana idiopaattisen äkillisen kuulonmenetyksen vuoksi konsultaatioon lähetettyä 217 potilasta. Sisäänottokriteereinä olivat 30 dB:n lasku kolmella vierekkäisellä taajuudella 72 tunnin kuluessa. Lisäksi toisen korvan kuulon tuli olla normaali. Jaoimme potilaat kahteen ryhmään toipumisen mukaan. Tutkimme oliko ryhmien välillä eroa sairauksien esiintyvyydessä. Tiedot haettiin potilasasiakirjoista vuoden 2015 keväällä. Havaitsimme että ryhmien välillä ei ollut merkitsevää eroa sairauksien osalta. Tämä tulos on linjassa useiden tutkimusten kanssa, mutta ristiriitaisiakin tutkimustuloksia aiheesta on. Lisää tutkimuksia tutkimustietoa tarvitaan edelleen

Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksen liikenne- ja pysäköintijärjestelyiden kehittäminen

Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa järjestettävät suurtapahtumat ovat haaste liikenteen sujuvuudelle ja pysäköintiratkaisuille. Etenkin suurimpien tapahtumien, kuten Alihankintamessujen aikaan liikenne- ja pysäköintijärjestelyiden toimimattomuus heijastuu laajalle katu- ja tieverkolle. Liikenne ja pysäköinti ovat myös esteitä messutapahtumien kasvulle.Tässä hankkeessa Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksen liikenne- ja pysäköintijärjestelyiden toimivuutta tarkasteltiin vuoden 2016 Asta Rakentaja ja Alihankinta-messuilla. Lisäksi erilaisten toimenpiteiden vaikutuksia tutkittiin simuloinnin avulla. Kehittämistoimenpiteitä tunnistettiin haastattelujen ja aiempiin selvityksiin tutustumisen avulla. Tutkimuksen tavoitteena oli kehittää alueen liikenne- ja pysäköintijärjestelyitä sekä tunnistaa erilaisia toimintatapoja ja ratkaisuja, joilla ongelmiin voidaan vaikuttaa.Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksen alueen liikennejärjestelmän toimivuuteen ja liikenteen sujuvuuteen vaikuttavat useat tekijät. Liikenteen toimivuus ja pysäköintikapasiteetin riittävyys vaihtelevat messukohtaisesti, sillä messujen vierailijaprofiilit eroavat toisistaan mm. kuluttaja- ja ammattimessuilla. Tärkeää on tarkastella liikennettä ja pysäköintiä yhdessä, sillä esimerkiksi pysäköintiratkaisut (lähipysäköinti, etäpysäköinti), pysäköinnin ohjaus ja pysäköintikapasiteetin riittävyys vaikuttavat messualueen liikenteen sujuvuuteen merkittävästi.Suositeltavat kehitystoimenpiteet on jaettu lyhyen ja pitkän aikavälin mahdollisuuksiin. Lyhyellä aikavälillä, seuraavan kahden vuoden aikana mahdollisesti toteutettavia toimenpiteitä ovat kysyntään vaikuttaminen ja joukkoliikenteen markkinointi ensisijaisena kulkumuotona, etäpysäköinnin tehokkaampi markkinointi, pienten parannusten toteuttaminen alueen liikenneverkolla ja liikenteen hallintasuunnitelman toteuttaminen. Pidemmällä aikavälillä pysäköintiä on mahdollista kehittää esimerkiksi pysäköintilaitoksella ja pysäköinnin ohjausjärjestelmillä, suuremmilla liikenneverkon parantamistoimenpiteillä sekä mobiili- ja porttaalipohjaisen tiedotuksen toteuttamisella osana laajempaa alueellista opastamiskokonaisuutta.Mass events at the Tampere Exhibition and Sports Centre (TESC) pose a challenge for the traffic fluency and parking arrangements in the vicinity of TESC. Problems related to traffic flow and parking can be observed especially during the Subcontracting trade fair. These problems can also be seen as issues limiting the further growth of TESC trade fair events.The TESC traffic and parking conditions were observed during the Asta Constructor and Subcontracting trade fairs in 2016. Some suggested improvements were also studied with simulation. In addition, certain measures were recognized through conducting interviews and studying previous reports. The aim of this study was to suggest improvements to the traffic and parking arrangements and to recognize a set of measures and solutions that could help in tackling the traffic and parking problems.Several factors affect the transport system and traffic flow around TESC area. Traffic fluency and parking capacity adequacy vary depending on the event type, i.e. consumer and professional trade fairs have differing visitor profiles. It is important to examine traffic and parking as a whole since e.g. parking arrangements, parking guidance and parking capacity have a direct and significant effect on traffic fluency in the area.The recommended measures were divided to short and long term measures. Short term measures that can be implemented within the next two years include affecting the demand, promoting public transport as the primary mode, enhancing the remote parking promotion, implementing minor street infrastructure improvements and putting a traffic control management plan into service. Long term measures include building a multi-storey car park, utilizing a parking guidance system, implementing major street infrastructure improvements and implementing a mobile application and overhead sign support based traffic information system as a part of a citywide traffic guidance system

Liikennejärjestelmän ja -hankkeiden kokonaisvaltainen arviointi

Liikennejärjestelmäsuunnittelu on jatkuvassa muutoksessa. Tarve kaupunkiympäristön arvottamiseen ja kestävien kulkutapojen laajempaan huomiointiin on tunnistettu. Nykyiset arviointimenetelmät on kehitetty enemmän kaupunkiseutujen välisten pitkän matkan hankkeiden arviointiin, eivätkä ne näin ollen huomioi erityisesti kaupunkiympäristöä. Tämä raportti esittää menetelmien nykytilan ja toimivuuden haastatteluiden jakirjallisuustutkimuksen avulla sekä uuden laadullisen, strategioihin pohjautuvan liikennehankkeiden arviointimallin, jota hyödyntäen kaupunkirakenteen kokonaisvaltainen resurssitehokkuusmalli on mahdollista luoda. Kaupunkirakenteen resurssitehokkuuteen sidottu ja laajemmat maankäyttö- ja rakentamishyödyt huomioiva kokonaisvaltainen arviointimalli esitetään myöhemmin julkaistavassa WHOLE-tutkimusprojektin koontiraportissa.Maankäyttö ja liikenne kytkeytyvät toisiinsa voimakkaasti, mutta tämä ei näy nykyisissä arviointikäytännöissä, jotka on suunniteltu pääasiallisesti kaupunkiseutujen ulkopuolisiin hankkeisiin, joissa tavoitteet ovat erilaisia. Kuitenkin näitä menetelmiä on käytettävä kaupunkiseudun hankkeissa, joihin liittyy valtion tuki. Nykyisissä hankearvioinneissa nousee esiin myös muita haastavia tekijöitä, kuten moniulotteisten vaikutusten yksinkertaistaminen rahaksi ja matka-ajan korkealle arvottaminen. Vaihtoehtoisia menetelmiä on esitetty, mutta myös näissä esiintyy numeerisen arvottamisen ongelma. Kokonaisvaltaista laskennallista mittaristoa ei ole, koska eri tekijöiden arvottaminen toistensa suhteen ei onnistu. Tämän vuoksi liikennejärjestelmän ja -hankkeiden arvioinnissa tulisi siirtyä kokonaisvaltaisempaan arviointiin.Raportissa esitetty liikennehankkeiden laadullinen arviointimalli on kehitetty vastaamaan valtakunnallisten ja alueellisten strategioiden ja tavoitteiden mukaista ajattelua. Malli on jaettu kymmeneen osa-alueeseen: yhdyskuntarakenne, talous ja elinkeinoelämä, liikennejärjestelmä, kävely ja pyöräily, joukkoliikenne, autoliikenne, saavutettavuus, ympäristö, liikenneturvallisuus ja terveys ja hyvinvointi. Osa-alueiden alle on muodostettu tavoitteiden ja strategioiden mukaisia kysymyksiä ja esitetty mahdollisia indikaattoreita ja mittareita, joiden avulla kysymyksiin on mahdollista vastata. Strategiapohjaisessa arvioinnissa korostuvatyhdyskuntarakenteen ja maankäytön kannalta merkittävät tekijät, joita nykyinen arviointi ei nosta esiin. Malli toimii yhdessä hyötykustannusanalyysin kanssa. Hyöty-kustannussuhde huomioi liikennetaloudelliset tekijät, kun taas strategiapohjainen malli korostaa muita merkittäviä, myös laadullisia tekijöitä, jotka arvioinnissa tulisi nostaa paremmin esiin. Samalla malli mahdollistaa myös seurannan samojen kysymysten ja mittareiden avulla.Transport system planning is constantly evolving. The need to evaluate urban environment and sustainable modes of transport have been recognised. Existing transport project appraisal methods have been developed to evaluate projects for long-haul transport. Current methods do not pay enough attention to urban environment. This report describes the current status of present methods of transport project appraisal based on interviews and a literature review. The report also introduces a new model to evaluate transport projects based on qualitative and strategy-based factors. This model is further developed into a comprehensive resource efficiency model of urban structure, which is presented in a WHOLE-project report to-bepublished in 2017.Land use and transport have a strong connection, which cannot be found in the existing methods of transport appraisal as they ignore the factors that are crucial in projects in urban environment. However, these methods are required to be used in urban projects that will receive funding from the government. The existing transport project appraisal methods, like cost-benefit analysis have other challenging factors like simplifying multi-dimensional aspects into monetary values and giving a high priority to the value of time. Several alternative methods are presented but they also have the issue of numerical valuation. No holistic model to evaluate transport projects have been provided as different factors cannot be prioritised in relation to each other. More holistic measures are required to evaluate the transport system as a whole instead of analysing different cases individually.The qualitative transport project appraisal model presented in the report is developed to evaluate the projects according to the national and regional strategies and objectives. The model is divided into ten topics, which are urban structure, economy and business, transport system, walking and cycling, public transport, car traffic, accessibility and reachability, environment, safety and security and health and wellbeing. These topics consist of questions based on strategies and objectives and different indicators and measures to provide the answer to these questions. In a strategy-based approach, the link between urban structure and land use is emphasized. This linkage is mostly ignored by current models. The model is used in cooperation with cost benefit analysis, which describes the financial factors of the project. The strategic model emphasises the holistic and qualitative factors. The model also provides a method for post evaluation as the same questions and measures can be used on the realized results of a project

Liikennejärjestelmän ja -hankkeiden kokonaisvaltainen arviointi

Liikennejärjestelmäsuunnittelu on jatkuvassa muutoksessa. Tarve kaupunkiympäristön arvottamiseen ja kestävien kulkutapojen laajempaan huomiointiin on tunnistettu. Nykyiset arviointimenetelmät on kehitetty enemmän kaupunkiseutujen välisten pitkän matkan hankkeiden arviointiin, eivätkä ne näin ollen huomioi erityisesti kaupunkiympäristöä. Tämä raportti esittää menetelmien nykytilan ja toimivuuden haastatteluiden jakirjallisuustutkimuksen avulla sekä uuden laadullisen, strategioihin pohjautuvan liikennehankkeiden arviointimallin, jota hyödyntäen kaupunkirakenteen kokonaisvaltainen resurssitehokkuusmalli on mahdollista luoda. Kaupunkirakenteen resurssitehokkuuteen sidottu ja laajemmat maankäyttö- ja rakentamishyödyt huomioiva kokonaisvaltainen arviointimalli esitetään myöhemmin julkaistavassa WHOLE-tutkimusprojektin koontiraportissa.Maankäyttö ja liikenne kytkeytyvät toisiinsa voimakkaasti, mutta tämä ei näy nykyisissä arviointikäytännöissä, jotka on suunniteltu pääasiallisesti kaupunkiseutujen ulkopuolisiin hankkeisiin, joissa tavoitteet ovat erilaisia. Kuitenkin näitä menetelmiä on käytettävä kaupunkiseudun hankkeissa, joihin liittyy valtion tuki. Nykyisissä hankearvioinneissa nousee esiin myös muita haastavia tekijöitä, kuten moniulotteisten vaikutusten yksinkertaistaminen rahaksi ja matka-ajan korkealle arvottaminen. Vaihtoehtoisia menetelmiä on esitetty, mutta myös näissä esiintyy numeerisen arvottamisen ongelma. Kokonaisvaltaista laskennallista mittaristoa ei ole, koska eri tekijöiden arvottaminen toistensa suhteen ei onnistu. Tämän vuoksi liikennejärjestelmän ja -hankkeiden arvioinnissa tulisi siirtyä kokonaisvaltaisempaan arviointiin.Raportissa esitetty liikennehankkeiden laadullinen arviointimalli on kehitetty vastaamaan valtakunnallisten ja alueellisten strategioiden ja tavoitteiden mukaista ajattelua. Malli on jaettu kymmeneen osa-alueeseen: yhdyskuntarakenne, talous ja elinkeinoelämä, liikennejärjestelmä, kävely ja pyöräily, joukkoliikenne, autoliikenne, saavutettavuus, ympäristö, liikenneturvallisuus ja terveys ja hyvinvointi. Osa-alueiden alle on muodostettu tavoitteiden ja strategioiden mukaisia kysymyksiä ja esitetty mahdollisia indikaattoreita ja mittareita, joiden avulla kysymyksiin on mahdollista vastata. Strategiapohjaisessa arvioinnissa korostuvatyhdyskuntarakenteen ja maankäytön kannalta merkittävät tekijät, joita nykyinen arviointi ei nosta esiin. Malli toimii yhdessä hyötykustannusanalyysin kanssa. Hyöty-kustannussuhde huomioi liikennetaloudelliset tekijät, kun taas strategiapohjainen malli korostaa muita merkittäviä, myös laadullisia tekijöitä, jotka arvioinnissa tulisi nostaa paremmin esiin. Samalla malli mahdollistaa myös seurannan samojen kysymysten ja mittareiden avulla.Transport system planning is constantly evolving. The need to evaluate urban environment and sustainable modes of transport have been recognised. Existing transport project appraisal methods have been developed to evaluate projects for long-haul transport. Current methods do not pay enough attention to urban environment. This report describes the current status of present methods of transport project appraisal based on interviews and a literature review. The report also introduces a new model to evaluate transport projects based on qualitative and strategy-based factors. This model is further developed into a comprehensive resource efficiency model of urban structure, which is presented in a WHOLE-project report to-bepublished in 2017.Land use and transport have a strong connection, which cannot be found in the existing methods of transport appraisal as they ignore the factors that are crucial in projects in urban environment. However, these methods are required to be used in urban projects that will receive funding from the government. The existing transport project appraisal methods, like cost-benefit analysis have other challenging factors like simplifying multi-dimensional aspects into monetary values and giving a high priority to the value of time. Several alternative methods are presented but they also have the issue of numerical valuation. No holistic model to evaluate transport projects have been provided as different factors cannot be prioritised in relation to each other. More holistic measures are required to evaluate the transport system as a whole instead of analysing different cases individually.The qualitative transport project appraisal model presented in the report is developed to evaluate the projects according to the national and regional strategies and objectives. The model is divided into ten topics, which are urban structure, economy and business, transport system, walking and cycling, public transport, car traffic, accessibility and reachability, environment, safety and security and health and wellbeing. These topics consist of questions based on strategies and objectives and different indicators and measures to provide the answer to these questions. In a strategy-based approach, the link between urban structure and land use is emphasized. This linkage is mostly ignored by current models. The model is used in cooperation with cost benefit analysis, which describes the financial factors of the project. The strategic model emphasises the holistic and qualitative factors. The model also provides a method for post evaluation as the same questions and measures can be used on the realized results of a project

Spreading peak demand in public transport

Kaupunkijoukkoliikenteen kuormituksessa on nähtävissä selvät piikit aamuisin ja iltapäivisin. Piikit aiheutuvat koulu- ja työmatkaliikenteestä. Epätasainen kysyntä ruuhkauttaa joukkoliikennevälineitä ja pakottaa lisäämään tarjontaa. Ruuhkatunneiksi lisätty kalusto on vajaakäytössä muun vuorokauden, mikä on epätaloudellista ja nostaa ruuhkavuorojen liikennöintikustannuksia. Tampereella ruuhkatuntien, 7–8 ja 15–17, aikana tehdään noin 30 prosenttia päivän joukkoliikennematkoista. Kysynnän vaihteluista aiheutuvien lyhyiden, alle viiden tunnin, autokiertojen kustannukset ovat Tampereella vuodessa noin 4,5 miljoonaa euroa. Tässä työssä joukkoliikenteen kysynnän vaihteluita tarkastellaan Tampereen kaupunkiseudulla. Työssä tutkitaan, millä keinoin kysyntää voitaisiin levittää laajemmalle ajanjaksolle. Tarkemman tarkastelun kohteena ovat koulumatkat Tampereella, joita on noin 30 prosenttia aamuruuhkapiikin matkoista. Ongelmaa tarkastellaan Tampereen joukkoliikenteeltä saadun matkakorttidatan avulla. Aineiston avulla tarkastellaan, mitä vaikutuksia kouluaikojen 15, 30 ja 60 minuutin porrastamisella olisi aamun ja iltapäivän kysyntäpiikkeihin koko verkon osalta sekä tarjontaan muutamalla joukkoliikenteen linjalla Tampereella. Porrastamisella on mahdollista saavuttaa merkittäviä muutoksia joukkoliikenteen pahimpaan ruuhkapiikkiin aamulla. Vaikutukset ovat sitä suurempia, mitä enemmän oppilaita pystytään porrastamaan. Iltapäivällä vaikutukset ovat huomattavasti pienemmät ja liian suuret koululaisiin kohdistuvat porrastukset saattavat jopa lisätä iltapäivän pahimman ruuhkapiikin matkustajamääriä. Porrastusten vaikutukset jakautuvat usealle linjalle, joten vaikutukset tarjontaan linjakohtaisesti ovat pieniä. Suurin potentiaali kustannussäästöille löytyy linjoilta, joilla tarjonta ja kysyntä ovat nykytilanteessä suurta ja epätasaista. Kustannussäästöjen synnyttämiseksi on porrastuksia tehtävä isossa mittakaavassa, eli lähes kaikkien koulujen alkamisaikoja on siirrettävä 15–30 minuutilla

Improving traffic and parking arrangements at the Tampere Exhibition and Sports Centre

Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa järjestettävät suurtapahtumat ovat haaste liikenteen sujuvuudelle ja pysäköintiratkaisuille. Etenkin suurimpien tapahtumien, kuten Alihankintamessujen aikaan liikenne- ja pysäköintijärjestelyiden toimimattomuus heijastuu laajalle katu- ja tieverkolle. Liikenne ja pysäköinti ovat myös esteitä messutapahtumien kasvulle. Tässä hankkeessa Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksen liikenne- ja pysäköintijärjestelyiden toimivuutta tarkasteltiin vuoden 2016 Asta Rakentaja ja Alihankinta-messuilla. Lisäksi erilaisten toimenpiteiden vaikutuksia tutkittiin simuloinnin avulla. Kehittämistoimenpiteitä tunnistettiin haastattelujen ja aiempiin selvityksiin tutustumisen avulla. Tutkimuksen tavoitteena oli kehittää alueen liikenne- ja pysäköintijärjestelyitä sekä tunnistaa erilaisia toimintatapoja ja ratkaisuja, joilla ongelmiin voidaan vaikuttaa. Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksen alueen liikennejärjestelmän toimivuuteen ja liikenteen sujuvuuteen vaikuttavat useat tekijät. Liikenteen toimivuus ja pysäköintikapasiteetin riittävyys vaihtelevat messukohtaisesti, sillä messujen vierailijaprofiilit eroavat toisistaan mm. kuluttaja- ja ammattimessuilla. Tärkeää on tarkastella liikennettä ja pysäköintiä yhdessä, sillä esimerkiksi pysäköintiratkaisut (lähipysäköinti, etäpysäköinti), pysäköinnin ohjaus ja pysäköintikapasiteetin riittävyys vaikuttavat messualueen liikenteen sujuvuuteen merkittävästi. Suositeltavat kehitystoimenpiteet on jaettu lyhyen ja pitkän aikavälin mahdollisuuksiin. Lyhyellä aikavälillä, seuraavan kahden vuoden aikana mahdollisesti toteutettavia toimenpiteitä ovat kysyntään vaikuttaminen ja joukkoliikenteen markkinointi ensisijaisena kulkumuotona, etäpysäköinnin tehokkaampi markkinointi, pienten parannusten toteuttaminen alueen liikenneverkolla ja liikenteen hallintasuunnitelman toteuttaminen. Pidemmällä aikavälillä pysäköintiä on mahdollista kehittää esimerkiksi pysäköintilaitoksella ja pysäköinnin ohjausjärjestelmillä, suuremmilla liikenneverkon parantamistoimenpiteillä sekä mobiili- ja porttaalipohjaisen tiedotuksen toteuttamisella osana laajempaa alueellista opastamiskokonaisuutta.Mass events at the Tampere Exhibition and Sports Centre (TESC) pose a challenge for the traffic fluency and parking arrangements in the vicinity of TESC. Problems related to traffic flow and parking can be observed especially during the Subcontracting trade fair. These problems can also be seen as issues limiting the further growth of TESC trade fair events. The TESC traffic and parking conditions were observed during the Asta Constructor and Subcontracting trade fairs in 2016. Some suggested improvements were also studied with simulation. In addition, certain measures were recognized through conducting interviews and studying previous reports. The aim of this study was to suggest improvements to the traffic and parking arrangements and to recognize a set of measures and solutions that could help in tackling the traffic and parking problems. Several factors affect the transport system and traffic flow around TESC area. Traffic fluency and parking capacity adequacy vary depending on the event type, i.e. consumer and professional trade fairs have differing visitor profiles. It is important to examine traffic and parking as a whole since e.g. parking arrangements, parking guidance and parking capacity have a direct and significant effect on traffic fluency in the area. The recommended measures were divided to short and long term measures. Short term measures that can be implemented within the next two years include affecting the demand, promoting public transport as the primary mode, enhancing the remote parking promotion, implementing minor street infrastructure improvements and putting a traffic control management plan into service. Long term measures include building a multi-storey car park, utilizing a parking guidance system, implementing major street infrastructure improvements and implementing a mobile application and overhead sign support based traffic information system as a part of a citywide traffic guidance system.publishedVersio

Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksen liikenne- ja pysäköintijärjestelyiden kehittäminen

Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa järjestettävät suurtapahtumat ovat haaste liikenteen sujuvuudelle ja pysäköintiratkaisuille. Etenkin suurimpien tapahtumien, kuten Alihankintamessujen aikaan liikenne- ja pysäköintijärjestelyiden toimimattomuus heijastuu laajalle katu- ja tieverkolle. Liikenne ja pysäköinti ovat myös esteitä messutapahtumien kasvulle.Tässä hankkeessa Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksen liikenne- ja pysäköintijärjestelyiden toimivuutta tarkasteltiin vuoden 2016 Asta Rakentaja ja Alihankinta-messuilla. Lisäksi erilaisten toimenpiteiden vaikutuksia tutkittiin simuloinnin avulla. Kehittämistoimenpiteitä tunnistettiin haastattelujen ja aiempiin selvityksiin tutustumisen avulla. Tutkimuksen tavoitteena oli kehittää alueen liikenne- ja pysäköintijärjestelyitä sekä tunnistaa erilaisia toimintatapoja ja ratkaisuja, joilla ongelmiin voidaan vaikuttaa.Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksen alueen liikennejärjestelmän toimivuuteen ja liikenteen sujuvuuteen vaikuttavat useat tekijät. Liikenteen toimivuus ja pysäköintikapasiteetin riittävyys vaihtelevat messukohtaisesti, sillä messujen vierailijaprofiilit eroavat toisistaan mm. kuluttaja- ja ammattimessuilla. Tärkeää on tarkastella liikennettä ja pysäköintiä yhdessä, sillä esimerkiksi pysäköintiratkaisut (lähipysäköinti, etäpysäköinti), pysäköinnin ohjaus ja pysäköintikapasiteetin riittävyys vaikuttavat messualueen liikenteen sujuvuuteen merkittävästi.Suositeltavat kehitystoimenpiteet on jaettu lyhyen ja pitkän aikavälin mahdollisuuksiin. Lyhyellä aikavälillä, seuraavan kahden vuoden aikana mahdollisesti toteutettavia toimenpiteitä ovat kysyntään vaikuttaminen ja joukkoliikenteen markkinointi ensisijaisena kulkumuotona, etäpysäköinnin tehokkaampi markkinointi, pienten parannusten toteuttaminen alueen liikenneverkolla ja liikenteen hallintasuunnitelman toteuttaminen. Pidemmällä aikavälillä pysäköintiä on mahdollista kehittää esimerkiksi pysäköintilaitoksella ja pysäköinnin ohjausjärjestelmillä, suuremmilla liikenneverkon parantamistoimenpiteillä sekä mobiili- ja porttaalipohjaisen tiedotuksen toteuttamisella osana laajempaa alueellista opastamiskokonaisuutta.Mass events at the Tampere Exhibition and Sports Centre (TESC) pose a challenge for the traffic fluency and parking arrangements in the vicinity of TESC. Problems related to traffic flow and parking can be observed especially during the Subcontracting trade fair. These problems can also be seen as issues limiting the further growth of TESC trade fair events.The TESC traffic and parking conditions were observed during the Asta Constructor and Subcontracting trade fairs in 2016. Some suggested improvements were also studied with simulation. In addition, certain measures were recognized through conducting interviews and studying previous reports. The aim of this study was to suggest improvements to the traffic and parking arrangements and to recognize a set of measures and solutions that could help in tackling the traffic and parking problems.Several factors affect the transport system and traffic flow around TESC area. Traffic fluency and parking capacity adequacy vary depending on the event type, i.e. consumer and professional trade fairs have differing visitor profiles. It is important to examine traffic and parking as a whole since e.g. parking arrangements, parking guidance and parking capacity have a direct and significant effect on traffic fluency in the area.The recommended measures were divided to short and long term measures. Short term measures that can be implemented within the next two years include affecting the demand, promoting public transport as the primary mode, enhancing the remote parking promotion, implementing minor street infrastructure improvements and putting a traffic control management plan into service. Long term measures include building a multi-storey car park, utilizing a parking guidance system, implementing major street infrastructure improvements and implementing a mobile application and overhead sign support based traffic information system as a part of a citywide traffic guidance system

Holistic Evaluation of Transport System and Transport Projects

Liikennejärjestelmäsuunnittelu on jatkuvassa muutoksessa. Tarve kaupunkiympäristön arvottamiseen ja kestävien kulkutapojen laajempaan huomiointiin on tunnistettu. Nykyiset arviointimenetelmät on kehitetty enemmän kaupunkiseutujen välisten pitkän matkan hankkeiden arviointiin, eivätkä ne näin ollen huomioi erityisesti kaupunkiympäristöä. Tämä raportti esittää menetelmien nykytilan ja toimivuuden haastatteluiden ja kirjallisuustutkimuksen avulla sekä uuden laadullisen, strategioihin pohjautuvan liikennehankkeiden arviointimallin, jota hyödyntäen kaupunkirakenteen kokonaisvaltainen resurssitehokkuusmalli on mahdollista luoda. Kaupunkirakenteen resurssitehokkuuteen sidottu ja laajemmat maankäyttö- ja rakentamishyödyt huomioiva kokonaisvaltainen arviointimalli esitetään myöhemmin julkaistavassa WHOLE-tutkimusprojektin koontiraportissa. Maankäyttö ja liikenne kytkeytyvät toisiinsa voimakkaasti, mutta tämä ei näy nykyisissä arviointikäytännöissä, jotka on suunniteltu pääasiallisesti kaupunkiseutujen ulkopuolisiin hankkeisiin, joissa tavoitteet ovat erilaisia. Kuitenkin näitä menetelmiä on käytettävä kaupunkiseudun hankkeissa, joihin liittyy valtion tuki. Nykyisissä hankearvioinneissa nousee esiin myös muita haastavia tekijöitä, kuten moniulotteisten vaikutusten yksinkertaistaminen rahaksi ja matka-ajan korkealle arvottaminen. Vaihtoehtoisia menetelmiä on esitetty, mutta myös näissä esiintyy numeerisen arvottamisen ongelma. Kokonaisvaltaista laskennallista mittaristoa ei ole, koska eri tekijöiden arvottaminen toistensa suhteen ei onnistu. Tämän vuoksi liikennejärjestelmän ja -hankkeiden arvioinnissa tulisi siirtyä kokonaisvaltaisempaan arviointiin. Raportissa esitetty liikennehankkeiden laadullinen arviointimalli on kehitetty vastaamaan valtakunnallisten ja alueellisten strategioiden ja tavoitteiden mukaista ajattelua. Malli on jaettu kymmeneen osa-alueeseen: yhdyskuntarakenne, talous ja elinkeinoelämä, liikennejärjestelmä, kävely ja pyöräily, joukkoliikenne, autoliikenne, saavutettavuus, ympäristö, liikenneturvallisuus ja terveys ja hyvinvointi. Osa-alueiden alle on muodostettu tavoitteiden ja strategioiden mukaisia kysymyksiä ja esitetty mahdollisia indikaattoreita ja mittareita, joiden avulla kysymyksiin on mahdollista vastata. Strategiapohjaisessa arvioinnissa korostuvat yhdyskuntarakenteen ja maankäytön kannalta merkittävät tekijät, joita nykyinen arviointi ei nosta esiin. Malli toimii yhdessä hyötykustannusanalyysin kanssa. Hyöty-kustannussuhde huomioi liikennetaloudelliset tekijät, kun taas strategiapohjainen malli korostaa muita merkittäviä, myös laadullisia tekijöitä, jotka arvioinnissa tulisi nostaa paremmin esiin. Samalla malli mahdollistaa myös seurannan samojen kysymysten ja mittareiden avulla.Transport system planning is constantly evolving. The need to evaluate urban environment and sustainable modes of transport have been recognised. Existing transport project appraisal methods have been developed to evaluate projects for long-haul transport. Current methods do not pay enough attention to urban environment. This report describes the current status of present methods of transport project appraisal based on interviews and a literature review. The report also introduces a new model to evaluate transport projects based on qualitative and strategy-based factors. This model is further developed into a comprehensive resource efficiency model of urban structure, which is presented in a WHOLE-project report to-bepublished in 2017. Land use and transport have a strong connection, which cannot be found in the existing methods of transport appraisal as they ignore the factors that are crucial in projects in urban environment. However, these methods are required to be used in urban projects that will receive funding from the government. The existing transport project appraisal methods, like cost-benefit analysis have other challenging factors like simplifying multi-dimensional aspects into monetary values and giving a high priority to the value of time. Several alternative methods are presented but they also have the issue of numerical valuation. No holistic model to evaluate transport projects have been provided as different factors cannot be prioritised in relation to each other. More holistic measures are required to evaluate the transport system as a whole instead of analysing different cases individually. The qualitative transport project appraisal model presented in the report is developed to evaluate the projects according to the national and regional strategies and objectives. The model is divided into ten topics, which are urban structure, economy and business, transport system, walking and cycling, public transport, car traffic, accessibility and reachability, environment, safety and security and health and wellbeing. These topics consist of questions based on strategies and objectives and different indicators and measures to provide the answer to these questions. In a strategy-based approach, the link between urban structure and land use is emphasized. This linkage is mostly ignored by current models. The model is used in cooperation with cost benefit analysis, which describes the financial factors of the project. The strategic model emphasises the holistic and qualitative factors. The model also provides a method for post evaluation as the same questions and measures can be used on the realized results of a project.publishedVersio