Haapamäki, Ruut

Harvio, Susanna

Huhta, Riku

Rantala, Jarkko

Rantala, Tuuli

Finnish

National Library of Finland DSpace Services

Matkailun saavutettavuus ja matkaketjut -kehittämispolkuVäyläviraston julkaisuja 8/2019Tuuli Rantala, Ruut Haapamäki, Susanna Harvio, Riku Huhta ja Jarkko RantalaISSN 2490-0745ISBN 978-952-317-670-68/2019Väyläviraston julkaisujaVerkkojulkaisu pdf (www.vayla.fi)Sisällysluettelo1  Lähtökohtia 3Työn sisältö                                                                       Hankkeen kytkeytyminen kehittämisen lähtökohtiin                   2  Keskeiset haasteet sekä kehittämispolut 6Keskeiset haasteetKehittämispolun kolme kaistaa1. kaista – Toimintaympäristö2. kaista – Tieto ja suunnittelu3. kaista – Palvelut ja osaaminenSuosituksia muille alueellisille toimijoilleSuosituksia asiakasrajapinnan toimijoille3  Matkailun saavutettavuuden toimintakenttä 15Toimijat matkailukentässäSaavutettavuus matkailun menestystekijänäSaavutettavuuden eri tasotLiitteet 21Keskeiset käsitteet ja toimijatValmistuneita ja käynnissä olevia hankkeitaKooste ongelmista, haasteista ja tunnistetuista ratkaisuista01Taustakuva: Jason Charles Hill01LÄHTÖKOHTIATyön tavoitteena oli muodostaa kehittämispolku matkailun saavutettavuuden ja matkaketjujen kehittämiselle. Työssä keskityttiin matkaketjujen ja matkustusinformaation näkökulmaan Suomen sisäisessä saavutettavuudessa.Työn aluksi kartoitettiin nykyinen  matkailun saavutettavuuden kehittämisen toimijaverkosto huomioiden sekä matkailu- että liikennetoimialojen toimijat ja eri toimijoiden roolit matkailun saavutettavuuden kehittämisessä ja toteuttamisessa. Työssä muodostettiin kokonaiskuva keskeisistä matkailijalle näyttäytyvistä matkaketjujen ongelmista, ja tarkasteltiin ongelmaketjua pidemmälle tunnistaen perimmäiset haasteet, joista ongelmat juontuvat. Lisäksi koottiin tietoa jo tehdyistä matkailun saavutettavuuteen ja matkaketjuihin liittyvistä selvityksistä. Selvitysten avulla täydennettiin haastekenttää ja koottiin niissä tunnistettuja toimenpide-ehdotuksia ja suosituksia, joilla matkaketjuja ja saavutettavuutta voitaisiin parantaa. Tunnistettujen perimmäisten haasteiden ja toimenpidesuositusten avulla muodostettiin kehittämispolku, eli seuraavat askeleet siitä, miten matkaketjuja tulisi lähteä yhteistyössä liikenne- ja matkailutoimialojen kanssa kehittämään.Työssä keskitytään julkisen hallinnon sekä matkailun ja liikennejärjestelmän kehittämisen taustaorganisaatioiden näkemykseen kehittämisen seuraavista askeleista. Toimenpidekokonaisuuksien edistäminen on vastuutettu pääasiassa näille tahoille, muille toimijoille on esitetty suosituksia.Työn aikana järjestettiin kaksi työpajatyyppistä työryhmän kokousta sekä laajempi loppuwebinaari, johon kutsuttiin matkailun ja liikenteen toimijoita.  Työtä ohjasi työryhmä, johon kuuluivat: Anni Rimpiläinen (Liikennevirasto), Kristiina Hietasaari (Business Finland), Nina Forsell (LME), Rauno Posio (LME), Sanna Kyyrä (TEM), Tarja Koistinen (Uudenmaan liitto), Patrick Hublin (Pohjois-Savon liitto) sekä Jari Nieminen (Varsinais-Suomen ELY-keskus).Työn toteutuksesta on vastannut WSP Finland Oy, josta työhön ovat osallistuneet Tuuli Rantala, Ruut Haapamäki, Susanna Harvio, Riku Huhta sekä Jarkko Rantala.Helsingissä helmikuussa 2019Väylävirasto TYÖN SISÄLTÖ TYÖN TOTEUTUSNykyinen toimijaverkosto ja eri toimijoiden roolit matkailun saavutettavuuden kehittämisessä ja toteuttamisessaOlemassa olevan tiedon kokoaminen Ratkaisuja ja toimintamalleja matkailun saavutettavuuden kehittämiseksiKehittämispolkujen laatiminen Toimijoiden yhteinen suunnitelma, eli kehittämispolut, miten matkailun saavutettavuutta lähdetään kehittämään. Pullonkaulat ja haasteetMatkailijalle näyttäytyvien ongelmien perimmäiset syyt4Taustakuva: Jason Charles HillHANKKEEN KYTKEYTYMINEN KEHITTÄMISEN LÄHTÖKOHTIIN501KESKEISET HAASTEET SEKÄ KEHITTÄMISPOLUT02HAASTEET JA KEHITTÄMISEN TEEMATMatkailijan matkaketjujen haasteet ryhmiteltiin työssä kolmen pääongelman alle: tarjonta, informaatio ja solmukohdat. Haasteiden perimmäisiksi syiksi tunnistettiin • toimintaympäristöön ja matkailu- ja liikennetoimialojen rakenteisiin liittyviä tekijöitä, kuten vastuutahojen, yhteistyön ja rahoituksen puuttuminen,• tiedon olemassaolon ja suunnittelukäytäntöjen puutteesta juontuvia tekijöitä, sekä• palveluiden ja osaamisen tai tietämyksen puute lähempänä matkailijarajapintaa.Ydinhaaste on se, etteivät matkailijoiden matkaketjut ole tarpeeksi kenenkään vastuulla. Näiden haasteiden pohjalta muodostettiin matkaketjujen kehittämispolun kolme kehittämisen painopistealuetta eli teemaa:• Toimintaympäristön kehittäminen – ns. mahdollistajien taso• Tieto ja suunnittelu – ns. suunnittelutaso• Palvelut ja osaaminen – ns. operointitasoToimenpiteet priorisoitiin viiden kriteerin suhteen:• Toteuttamistaso on alueiden yhteinen tai valtakunnallinen• Vastaavuus keskeisiin pullonkauloihin, ongelmien perimmäisiin syihin ja kehittämisteemoihin• Toimenpidettä on mahdollista edistää hankkeessa mukana olevien tahojen toimesta• Vaikuttavuus ja merkittävyys kehittämisen kannalta• Toimenpide on toteutettavissa lyhyellä aikavälillä matkailu- ja liikennetoimijoiden yhteistyönäKEHITTÄMISPOLUN KOLME TEEMAATOIMENPITEET JA SUOSITUKSIA ERI TOIMIJOILLE91  TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2  TIETO & SUUNNITTELU 3  PALVELUT & OSAAMINENVALTAKUNNALLINEN TASO- Mahdollistaminen ja toimintaympäristön kehittäminen• Kokonaisuuden selkeyttäminen ja eheyttäminen vastuiden, roolien, resursoinnin ja yhteistyömallien suhteen• Vaikuttaminen valtakunnallisesti ajankohtaisissa asioissa, mm. lainsäädäntö, hallitusohjelma• Tiedon jakaminen matkailun merkittävyydestä ja matkailijoiden tarpeista• Strategisten matkailukohteiden ja –alueiden määrittäminen ja kehittäminen valtakunnallisella tasolla• Informaatioprosessien parantamisen edesauttaminenALUEELLINEN JA PAIKALLINENTASO- Alueellisten toimintaedellytysten luominen ja kehittäminen• Liikennenäkökulman ja edustuksen kytkeminen kiinteästi matkailun strategisiin kehittämishankkeisiin• Matkailunäkökulman kytkeminen kiinteästi liikkumisen ja sen palveluiden kehittämiseen• Alueellisten matkailukäytävien määrittäminen• Valtakunnallinen matkailukäytävien yhteysvälien ja solmukohtien nykytilakartoitus ja kehittämissuositukset• Hyvien käytäntöjen jakaminen, hyödyntäminen ja jalostaminen eri toimijoille• Alueellisten yhteyksien brändääminen ja tuotteistaminenASIAKASRAJAPINNAN TASO- Palveluiden tarjoaminen ja kehittäminen• Liikennepalvelut: Matkailijoiden tunnistaminen tärkeänä asiakasryhmänä & yhteistyö matkailusektorin kanssa• Matkailupalvelut: Oman toimialan tärkeyden tunnistaminen liikennepalveluiden kannattavuuden kannalta & yhteistyö liikennesektorin kanssa• Palveluiden välittäjät: Toimintamallien jalostaminen ja rikastaminen erilaisten alueiden tarpeisiin & matkustajainformaation parantaminenPRIORISOIDUTTOIMENPITEETSUOSITUKSIASUOSITUKSIA1. TEEMAN TOIMENPITEET – TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN102. TEEMAN TOIMENPITEET – TIETO & SUUNNITTELU113. TEEMAN TOIMENPITEET – PALVELUT & OSAAMINEN12SUOSITUKSIA ALUEELLISILLE JA PAIKALLISILLE TOIMIJOILLE13SUOSITUKSIA ASIAKASRAJAPINNAN TOIMIJOILLE01Taustakuva: Visit Finland03MATKAILUN SAAVUTETTAVUUDEN TOIMINTAKENTTÄ1501Taustakuva: Visit FinlandTOIMIJAT MATKAILUKENTÄSSÄ16Matkailun toimijakenttä on laaja ja matkaketjujen luomiseen osallistuu suuri määrä toimijoita. Suoraan matkailijan kanssa asiakasrajapinnassa työskentelevät pääosin matkailupalveluita tarjoavat yritykset, kuten majoitus ja ohjelmapalvelupuolen toimijat, liikennepalveluita tuottavat yritykset, kuten markkinaehtoisen linja-autoliikenteen operaattorit, paikallisjoukkoliikenteen viranomaiset ja taksiyritykset sekä matkailu- ja liikennepalveluiden välittäjät. Palveluiden välittäjät voivat olla esimerkiksi taksikyytejä välittäviä taksikeskuksia, valmiita matkapaketteja tarjoavia matkanjärjestäjiä tai Informaatiopalveluita tuottavia rajapintoja hyödyntäviä yrityksiä. Asiakasrajapinnan toimijat matkanjärjestäviä lukuun ottamatta toimivat vain pienessä osassa matkaketjua, eivätkä näin ollen ole vastuussa kokonaisuudesta. Palveluita kokonaisvaltaisesti yhdistäviä toimijoita ei matkailukentälle vielä ole syntynyt.Lisäksi matkailun saavutettavuuteen liittyy useita mahdollistavia toimijoita, jotka vastaavat mm. Suomen markkinoinnista matkailumaana ja luovat edellytyksiä matkaketjuille. Tälläkään tasolla matkaketjuja ei kehitetä kokonaisuutena. Tarkemmat kuvaukset toimijoiden tehtävistä ja rooleista löytyvät liitteestä.Taustakuva: Visit FinlandONKO KOKONAISUUS HALLUSSA?17Matkailupalveluiden menestyksen takana on kolme tekijää. Näiden kaikkien tekijöiden on oltava kunnossa, jotta matkailun ’koneisto’ toimisi tehokkaasti kokonaisuutena. 1. Tuote, joka on kiinnostava ja haluttu2. Markkinointi, joka vetoaa ja tavoittaa kohderyhmät3. Saavutettavuuden palvelut, joiden avulla matkailija pääsee nauttimaan tuotteestaSuomeen on onnistuttu luomaan monia kiinnostavia matkailupalveluita ja -kohteita, jotka herättävät laajasti myös kansainvälistä kiinnostusta. Matkailumarkkinoinnissa Suomi on onnistunut luomaan hyvää ja tunnettua brändiä, ja Suomi on matkakohteena tunnettu ja haluttu. Kansainvälisen saavutettavuuden suhteen Suomi on kuin saari, riippuvainen hyvistä lentoyhteyksistä, ja alueelliset ja paikalliset yhteydet on viritetty palvelemaan paikallisia tarpeita. Matkailu jää liikenneyhteyksiä tarkasteltaessa usein muiden elinkeinojen varjoon eikä matkailijaa ole usein tunnistettu yhdeksi tärkeäksi asiakasryhmäksi.SAAVUTETTAVUUS MATKAILUN MENESTYSTEKIJÄNÄ18Matkailun saavutettavuusongelmia tarkastellaan usein vain matkailutoimijoiden ja matkailun näkökulmasta.Asukkaiden saavutettavuustarpeet liittyvät alueelliseen, valtakunnalliseen ja kansainväliseen kytkeytyvyyteen ja saavutettavuuteen.Elinkeinoelämän tarpeet liittyvät työntekijöiden ja asiakkaiden liikkumistarpeisiin sekä kuinka hyvin yritys on saavutettavissa eri markkinoilta.Liikkumispalvelujen ja matkaketjujen kehittäminen yhtenä kokonaisuutena kaikkien kohderyhmien liikkumistarpeita tasapainottaen mahdollistaa varteenotettavien, ympärivuotisesti hyvin toimivien matkaketjujen kehittämisen monille alueille – henkilöliikennejärjestelmän tulisi ottaa huomioon kokonaisuutena saavutettavuutta tarkasteltaessa.SYNERGIOITA VASTAKKAINASETTELUN JA OSAOPTIMOINNIN SIJAAN19Suomi on kuin saari, suurimmat matkailijavolyymit tulevat tänne lentäen. Mikäli alueelle ei pääse lentäen, näkyy se heti mahdollisuuksissa houkutella alueelle kansainvälistä matkailua. Lentoasema on investointi aluetalouteen ja elinkeinoihin. Säännölliset reittilennot vaativat useilla alueilla niin paikallisten asukkaiden, matkailuelinkeinon kuin muiden elinkeinojen luomaa kysyntää ja volyymia yhdessä. Kotimaan lentoliikenne, raideliikenne ja pitkämatkainen linja-autoliikenne muodostavat rungon alueiden kytkeytymiselle toisiinsa valtakunnallisesti. Joillakin yhteysväleillä runko toimii hyvin markkinaehtoisesti, toisilla tarvitaan rahallista tukea verkoston täydentämiseksi. Tuki yhteyksiin mahdollistaa monen elinkeinon olemassaolon ja kasvun, joka puolestaan voi ajan myötä johtaa tuen tarpeen vähenemiseen. Suomessa monet matkakohteet ovat verrattain pieniä ja sijaitsevat hajallaan – osin tähän perustuu niiden vetovoima. Mikäli joukkoja ei muodostu joukkoliikenteen järjestämistä varten, last-mile –yhteydet tulee ratkaista hyödyntämällä muita liikkumisen palveluita. Mikäli liikkumisen palveluita tarjoava yritys ei toimi yhteistyössä muun matkailutoimialan kanssa, matkailijat eivät välttämättä löydä palvelua – silloin voittaja on yleensä henkilöauto. Informaatio ja markkinointi ovat edellytyksiä palveluiden olemassaololle.SAAVUTETTAVUUDEN ERI TASOT2001Taustakuva: Markus KiiliLIITEKESKEISET KÄSITTEET JA TOIMIJAT01Taustakuva: Markus KiiliMATKAILIJA JA MATKAKETJU22Matkailulla (tourism) tarkoitetaan tavanomaisen elinpiirin ulkopuolelle suuntautuvaa matkustamista ja oleskelua vapaa-ajanviettoon, liikematkustamiseen tai muuhun syyhyn liittyen. (Tilastokeskus 2018)Matkailijalla tarkoitetaan siis tavanomaisen elinpiirinsä ulkopuolelle matkustavaa henkilöä. Näin ollen matkan kohde on matkailijalle jollain tapaa vieras ja matkan onnistumisen kannalta erityisesti informaation rooli korostuu. Matkailija voidaan luokitella muun muassa matkan syyn, keston, kohteen tai matkaseuran perusteella eri tavoin. Tilastointinäkökulmasta matkailija määritellään usein sen mukaan yöpyykö hän alueella.Matkaketju (tai matka- ja palveluketju) tarkoittaa matkailijan näkökulmasta matkailijan koko matkaa kaikkine kulkumuotoineen ja pysähdyksineen. Usein matkaketju määritellään alkavaksi kotoa ja päättyväksi taas kun matkailija saapuu kotiin. Myös matkaketjun eri osuuksien tarkastelu on mahdollista.Joukkoliikenteen järjestämisestä omalla toimialueellaan vastaa toimivaltainen joukkoliikenneviranomainen. Suurimmilla kaupunkiseuduilla viranomainen on yleensä seudullinen ja toimii usean kunnan alueella. Pienemmissä kaupungeissa viranomainen on yleensä kunnallinen ja vastaa oman kuntansa sisäisestä joukkoliikenteestä. Muiden kuntien alueella viranomaisen tehtäviä hoitaa tällä hetkellä ELY-keskus. Kaukojunaliikenteen toimivaltainen viranomainen on Liikenne- ja viestintäministeriö. Toimivaltaisten viranomaisten ensisijainen tehtävä on paikallisten asukkaiden liikkumistarpeisiin vastaaminen, minkä takia matkailua ei aina huomioida riittävästi.Toimivaltainen viranomainen voi päättää, että liikennettä hoidetaan markkinaehtoisesti, mikä tarkoittaa, että liikenne perustuu vapaaseen kilpailuun liikenteen harjoittajien suunnittelemana ja hinnoittelemana. Toinen vaihtoehto on hoitaa liikenne kilpailuttamalla palvelusopimusasetuksen (PSA) mukaisesti.Henkilöjunaliikennettä järjestetään toistaiseksi VR:n yksinoikeudella. Matkailun näkökulmasta joukkoliikenteen järjestäminen on siis varsin moninaista ja alalla on monia eri toimijoita. Matkailijalla ei usein ole riittävää tietoa kokonaiskuvan hahmottamiseksi, eikä matkailijaa pidä velvoittaakaan ymmärtämään joukkoliikenteen toimijakenttää. Toimijoiden välistä yhteistyötä tarvitaan yhtenäisen tiedon tuottamiseksi ja erilaisten liikkumispalveluiden esittämiseksi kokonaisuutena matkailijalle.Matkaketjujen kokonaiskuvan hahmottamista auttamaan on suunniteltu erilaisia yhdistämispalveluja. Niillä tarkoitetaan eri palveluntarjoajien liikkumispalveluiden yhdistämistä matkaketjujen ja muiden palvelukokonaisuuksien muodostamaksi kokonaisuudeksi. Liikkuminen palveluna (Mobility as a Service) tarkoittaa liikennepalveluiden yhdistämispalvelua, jossa asiakas voi ostaa omien tarpeidensa mukaan räätälöityjä liikkumispalveluita kokonaisuutena. Tämä voi tarkoittaa, että oikeus junan, paikallisjoukko-liikenteen ja vuokra-auton käyttöön ostetaan yhdeltä toimijalta, joka toimii liikkumis-operaattorina liikennepalveluita tuottavien yritysten ja käyttäjien välillä.Eri joukkoliikennetoimijat kohtaavat solmupisteissä. Joukkoliikenteessä solmupiste on vaihto- tai liityntäliikenne-pisteenä toimiva useiden pysäkkien muodostama kokonaisuus. Tarkastelutasosta riippuen solmupisteitä voi olla esimerkiksi maakuntakeskukset, asemakeskukset tai paikallisliikenteen terminaalit.JULKISEN LIIKENTEEN TOIMINTAKENTTÄLähteet: Henkilöliikenteen palveluiden sanasto 1/201, julkisen liikenteen sanasto 2013, joukkoliikennelaki, ITS Finland2301Taustakuva: Markus Kiili2401Taustakuva: Markus KiiliLIITEVALMISTUNEITA JA KÄYNNISSÄ OLEVIA HANKKEITAVALMISTUNEITA JA KÄYNNISSÄ OLEVIA HANKKEITASuomessa on tehty useita saavutettavuuteen liittyviä hankkeita, joiden tulemia matkailun matkaketjujen ja saavutettavuuden haasteista ja ratkaisumalleista kerättiin ja analysoitiin kehittämispolkujen pohjatiedoksi. Työssä keskityttiin erityisesti niihin hankkeisiin, joissa matkailu on nostettu esiin saavutettavuuden tai matkaketjujen näkökulmasta.Tehdyt hankkeet jakautuvat karkeasti neljään kategoriaan: - Kokonaiskuvaa kirkastavat hankkeet –Saavutettavuuden ja matkaketjujen tarkastelu osana liikennejärjestelmää, matkailu joko keskiössä tai merkittävänä teemana- Digitaalisiin ratkaisuihin keskittyvät hankkeet – Saavutettavuuden kehittäminen erilaisilla digitaalisilla ratkaisuilla, myyntialustoilla tai digitaalisen osaamisen kehittämisellä- Maankäytön ja aluerakenteen suunnittelu – Maakunnalliset tai alueelliset matkailun  saavutettavuusselvitykset, matkailun kytkeminen maankäytön strategiseen kehittämiseen- Solmupisteiden kehittämiseen liittyvät hankkeet.26Hankkeet koostuvat työryhmän tiedossa olevista hankkeista2701Taustakuva: Markus KiiliLIITEKOOSTE ONGELMISTA, HAASTEISTA JA TUNNISTETUISTA RATKAISUISTATARJONTA EI VASTAA TARPEITA2901Taustakuva: Markus KiiliRATKAISUJA30INFORMAATIO ON VAJAVAISTA3101Taustakuva: Markus KiiliRATKAISUJA32MATKAKETJU ON KATKONAINEN3301Taustakuva: Markus KiiliRATKAISUJA34ISSN 2490-0745ISBN 978-952-317-670-6Verkkojulkaisu pdf (www.vayla.fi)vayla.fitwitter.com/vaylafifacebook.com/vaylafiyoutube.com/vaylafiKiitos!

Matkailun saavutettavuus ja matkaketjut - kehittämispolku

https://www.doria.fi/bitstream/10024/167668/1/vj_2019-08_978-952-317-670-6.pdf

Matkailun saavutettavuus ja matkaketjut - kehittämispolku

Abstract

Similar works

Full text

Available Versions

National Library of Finland DSpace Services