Microcredit as a socio-political institution in South Africa : The complexity of rules, logic and power relations

Peer reviewe

Trade-offs, rights and responsibilities in the business of microcredit : A case study from South Africa

This PhD thesis examines the everyday politics of microcredit by drawing on a case study from Limpopo Province, South Africa. Special attention is focused on how the distribution of rights and responsibilities, together with the multifaceted struggles over authority and power, mediate the different actors social agency and opportunities to benefit from the microcredit programmes. The study rests on thematic interviews and participant observation carried out in four villages and semi-urban settlements in May-July 2007. Drawing on the theoretical ideas of Pierre Bourdieu, and considering microcredit as an arena of struggle, the thesis undertakes a critical analysis of the interpretations of social capital and the associated solidarity and reciprocity based on the conceptualisations of Robert Putnam. In the spirit of the concept of governmentality by Michel Foucault, the thesis also illustrates processes and practices of governance, and the creation of a set of rules and procedures that can govern and discipline microcredit clients to achieve selected goals. The results of this study illustrate how social relations between the members of the microcredit groups were based on ambiguous forms of co-operation and conflict around diverse interests and multifaceted power relations. There was a tension between co-operation and competition and between solidarity and the power differences in the women s everyday businesses and microcredit groups. While social networks were crucial for the establishment and maintenance of business operations, the structural conditions of poverty and marginalisation placed the women in competition with each other over limited resources and easily saturated markets. The group loan system intensified the anxieties about solidarity lending and the tensions between group members. The study explores the everyday politics, contradictions and tensions at several levels, including the clients, organisation and the wider economy and society. High repayment rates were secured through strict rules and monitoring procedures; public reprimand in the repayment meetings; extending repayment liabilities to husbands or other relatives; and refusing to let anyone leave the repayment meetings until the money was paid. Although according to the microcredit rhetoric group members take joint liability for loan repayment, in reality the centre, community and kin operate as collateral for microloans. In this kind of system, joint security is a fact only at the institutional level. In the everyday politics of the clients, business affairs and the logic of decision-making were tightly intertwined with financial, social and cultural norms and political power relations. The most successful clients were those who were able to utilise various social networks and regular household incomes, as well as take advantage of their social status to create the market. In terms of the disadvantageous ways in which people are incorporated into economic and social life, the study highlights the contradiction between the idea of a microcredit organisation operating as a linkage between formal and informal economies and borrowers considered as agents of their own empowerment, and the structural obstacles the poor encounter under systematic political inequality. The study calls more attention to the everyday struggles of these poor women caused by the distorting microcredit rules and mechanisms, the weak pillars of the society, and the vulnerability and disadvantageous power relations within which people are caught. Key words: authority and power, co-operation and conflict, everyday politics, microcredit, rules and responsibilities, social networks, solidarity, South AfricaVäitöstutkimus tarkastelee mikroluottoverkostojen arjen politiikkaa ja valtapelejä Limpopon maakunnassa, Etelä-Afrikassa. Erityinen huomio on vallan, vastuiden ja velvollisuuksien jakaantumisessa eri toimijoiden kesken. Tutkimus nojaa työntekijöiden ja asiakkaiden haastatteluihin ja havainnointiin neljässä eri Etelä-Afrikan kylässä touko-heinäkuussa 2007. Toisin kuin valtavirtaa edustava mikroluottotutkimus, joka perustuu Robert Putnamin tulkintoihin sosiaalisesta pääomasta ja ryhmäläisten välisestä solidaarisuudesta ja vastavuoroisuudesta, tämä tutkimus määrittelee mikroluototuksen Pierre Bourdieun valtateorioihin perustuen kamppailujen areenaksi . Tutkimus hyödyntää myös Michel Foucaultin hallinnan teoriaa osoittamalla, miten mikroluotto-organisaatio voi erilaisin tavoin ja säännöin ohjata asiakkaitaan toimimaan organisaation tavoitteiden mukaisesti. Tutkimus osoittaa, miten mikroluottoryhmien sosiaaliset suhteet olivat monimutkainen verkosto yhteistyötä, konflikteja, erilaisia intressejä ja monitahoisia valtasuhteita. Vaikka sosiaaliset verkostot olivat tärkeä elinkeinostrategia Limpopon naisille ja mikroluotot usein välttämätön ponnahduslauta yritysten perustamiselle, rakenteellinen köyhyys pakotti naiset kilpailemaan kyllästyneillä markkinoilla. Yhteistakaukseen perustuva ryhmälainamalli aiheutti tyytymättömyyttä tiukkoihin takaisinmaksusääntöihin sekä kitkaa ja kilpailua ryhmäläisten välille. Tutkimus tarkastelee arjen politiikkaa, ristiriitoja ja jännitteitä niin asiakkaiden, organisaation kuin laajemmin talouden ja yhteiskunnan tasolla. Mikroluottojen korkea takaisinmaksuaste perustui tiukkoihin sääntöihin ja seurantaan ja jopa julkiseen nöyryyttämiseen takaisinmaksukokouksissa. Usein työntekijät varmistivat lainojen maksun estämällä ketään lähtemästä kokouksesta ennen kuin lainat oli maksettu. Viime kädessä kaikki kokoukseen osallistuvat ryhmät, kyläyhteisö ja sukulaiset toimivat mikroluottojen takaajina. Tämä on erottamaton osa ryhmälainamallia, koska yhteisvastuu toteutuu ainoastaan organisaatioon päin. Taloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja poliittiset tavat ja normit määrittivät naisten yritystoimintoja. Parhaiten menestyivät ne, joilla oli säännöllisiä tuloja ja jotka pystyivät hyödyntämään erilaisia sosiaalisia verkostoja ja onnistuivat saavuttamaan suotuisan sosiaalisen aseman yhteisössä. Mikroluottojen ajatellaan toimivan linkkinä virallisen ja epävirallisen talouden välillä. Tässä ajattelussa ryhmiin osallistuvat naiset ovat oman kehityksensä agentteja. Ajatus on ristiriitainen, kun katsotaan millaisia rajoitteita yhteiskunnan rakenteelliset ongelmat ja järjestelmällinen poliittinen eriarvoisuus luovat naisten toiminnalle. Tutkimus perää enemmän huomiota mikroluottoryhmiin osallistuvien naisten arjen ymmärtämiselle: uhrauksille ja kompromisseille, joita naiset joutuvat tekemään pitääkseen mikroluottopyörän pyörimässä epäreiluista säännöistä, heikoista yhteiskunnan tukipilareista ja epäedullisista valtasuhteista huolimatta. Avainsanat: arjen politiikka, Etelä-Afrikka, mikroluotto, solidaarisuus, sosiaaliset suhteet, säännöt ja vastuut, valtapeli, yhteistyö ja konflikt

Heijastavatko työn ja perheen yhteensovittamisen kokemukset yksilön elämänarvoja?

Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin yksilön elämänarvojen yhteyttä työn ja perheen välisen ristiriidan ja rikastavuuden kokemuksiin. Analyysit perustuivat 50-vuotiaisiin Lapsesta aikuiseksi -pitkittäistutkimuksen osanottajiin (n = 156, 53 % miehiä). Schwartzin (1992) menetelmällä tarkastellut elämänarvot olivat hyväntahtoisuus, universalismi, turvallisuus, yhdenmukaisuus, hedonismi, itseohjautuvuus, suoriutuminen, stimulaatio, traditiot ja valta. Suoriutuminen ja universalismi olivat myönteisesti yhteydessä sekä työn ja perheen välisen ristiriidan että rikastavuuden kokemuksiin. Sen sijaan stimulaatio oli myönteisesti yhteydessä vain ristiriidan ja yhdenmukaisuus vain rikastavuuden kokemuksiin. Lisäksi havaittiin, että suoriutumisen ja stimulaation yhteys työstä perheeseen suuntautuvan ristiriidan kokemukseen välittyi korkean viikkotyötuntimäärän kautta. Tutkimuksen tarjoamaa tietoa voidaan soveltaa erilaisiin ohjaustilanteisiin. Esimerkiksi työpaikoilla ihmisiä voidaan kannustaa pohtimaan sekä työympäristön että yksilön omien elämänarvojen yhteyttä arjen valintoihin ja käyttäytymiseen. Näin on hyvä tehdä siksi, että arjen valintoja ja käyttäytymistä ohjatessaan elämänarvot voivat johtaa epäsuotuisiin seurauksiin, kuten esimerkiksi pitkiin työpäiviin ja koettuun ristiriitaan työn ja perheen välillä

Median käytön vaikutukset alle kouluikäisiin lapsiin ja mediakasvatuksen toteuttaminen lastenneuvolassa terveydenhoitajien arvioimana

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, millaisia kokemuksia terveydenhoitajilla oli median käytön vaikutuksista alle kouluikäisiin lapsiin. Tarkoituksena oli myös saada tietää, millaiset valmiudet terveydenhoitajilla on toteuttaa mediakasvatusta neuvoloissa. Tavoitteena oli tuottaa tietoa median käytön vaikutuksista alle kouluikäisten terveyteen, jotta lastenneuvoloissa pystyttäisiin toteuttamaan lapsi- ja perhelähtöistä mediakasvatusta ja ennaltaehkäisemään mediasta aiheutuvia haittoja. Mediaan tutustuminen ja sen käyttö aloitetaan jo varhain lapsuudessa. Digitaalisella medialla on tutkitusti sekä etuja että haittoja lasten terveydelle. On kuitenkin vielä epäselvää, millaisia fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia vaikutuksia digitaalisen median käytöllä on lapselle. Suomessa lähes jokainen perhe käyttää lastenneuvolan palveluja. Lastenneuvolassa työskentelevät terveydenhoitajat ovat keskeisessä asemassa antamassa mediakasvatusta jo varhaisessa vaiheessa lapsen kehitystä. Opinnäytetyö toteutettiin kvantitatiivisena poikkileikkaustutkimuksena. Aineistonkeruu toteutettiin vuoden 2020 syksyllä. Aineisto kerättiin puolistrukturoidulla kyselylomakkeella, joka lähetettiin sähköisesti kaikille Suomen Terveydenhoitajaliittoon kuuluville lastenneuvolassa työskenteleville terveydenhoitajille (N=942). Kyselyyn vastasi 116 terveydenhoitajaa. Aineisto analysoitiin tilastollisin menetelmin frekvensseinä ja prosenttilukuina. Avoimien kysymysten vastaukset analysoitiin sisällön erittelyllä. Tulosten perusteella terveydenhoitajat ovat huomanneet median käytön vaikuttavan eniten lapsen fyysiseen terveyteen passiivisuutena ja ylipainona sekä psyykkiseen ja sosiaaliseen terveyteen keskittymisvaikeuksina ja riippuvuutena. Terveydenhoitajat pitävät mediakasvatusta tärkeänä asiana. Vastaajat arvioivat alle kouluikäisten median käytön olevan haaste. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että median käyttö vaikuttaa lapsen terveyden eri osa-alueisiin. Terveydenhoitajat näkevät itsensä mediakasvattajina. He keskustelevat ja käsittelevät mediaa lastenneuvoloissa perheiden kanssa, vaikka eivät ole saaneet koulutusta mediakasvatukseen. Valtaosa vastaajista kaipaa tukea mediakasvatustyöhönsä.The purpose of this thesis was to determine what kind of experiences public health nurses had on the effects of media use on children under school age. The authors’ intention was also to find out, in what capacity public health nurses have to give media education in child health clinics. The aim was to produce information on the effects of media use on the health of those under school age in order to enable child health clinics to implement child-and family-based media education and to prevent media harm. Getting acquainted with media and using it is started early in childhood. Digital media has both advantages and disadvantages to children's health, however, it is still unclear what kind of physical, psychological and social impact the use of digital media will have on the child. In Finland, almost every family uses the services of a child health clinic. Public health nurses working in child health clinics are at the heart of giving media education early on in the child's development. The thesis was implemented as a quantitative cross-sectional study. The data collection was carried out during the fall of 2020. The data was collected through a questionnaire sent electronically to all public health nurses in The Finnish Association of Public Health Nurses. 116 public health nurses responded to the survey. The data was analysed using statistical methods as frequencies and percentages. Answers to open questions were analyzed using a breakdown of content. Based on the results of the study, public health nurses noticed media use mainly affected the child’s physical health as passivity and overweight,and social health as difficulties in concentration and addiction. Public health nurses see media education as an important issue. Public health nurses felt that media use of those under school age was a problem. As a conclusion, the use of media affects various aspects of the child's health. Public health nurses see themselves as media educators. They discuss and deal with the media in child health clinic sessions with families, even though they have not received media education training. The vast majority of respondents would like to have support for their media education work

Heijastavatko työn ja perheen yhteensovittamisen kokemukset yksilön elämänarvoja?

Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin yksilön elämänarvojen yhteyttä työn ja perheen välisen ristiriidan ja rikastavuuden kokemuksiin. Analyysit perustuivat 50-vuotiaisiin Lapsesta aikuiseksi - pitkittäistutkimuksen osanottajiin (n = 156, 53 % miehiä). Schwartzin (1992) menetelmällä tarkastellut elämänarvot olivat hyväntahtoisuus, universalismi, turvallisuus, yhdenmukaisuus, hedonismi, itseohjautuvuus, suoriutuminen, stimulaatio, traditiot ja valta. Suoriutuminen ja universalismi olivat myönteisesti yhteydessä sekä työn ja perheen välisen ristiriidan että rikastavuuden kokemuksiin. Sen sijaan stimulaatio oli myönteisesti yhteydessä vain ristiriidan ja yhdenmukaisuus vain rikastavuuden kokemuksiin. Lisäksi havaittiin, että suoriutumisen ja stimulaation yhteys työstä perheeseen suuntautuvan ristiriidan kokemukseen välittyi korkean viikkotyötuntimäärän kautta. Tutkimuksen tarjoamaa tietoa voidaan soveltaa erilaisiin ohjaustilanteisiin. Esimerkiksi työpaikoilla ihmisiä voidaan kannustaa pohtimaan sekä työympäristön että yksilön omien elämänarvojen yhteyttä arjen valintoihin ja käyttäytymiseen. Näin on hyvä tehdä siksi, että arjen valintoja ja käyttäytymistä ohjatessaan elämänarvot voivat johtaa epäsuotuisiin seurauksiin, kuten esimerkiksi pitkiin työpäiviin ja koettuun ristiriitaan työn ja perheen välillä.peerReviewe

Heijastavatko työn ja perheen yhteensovittamisen kokemukset yksilön elämänarvoja?

Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin yksilön elämänarvojen yhteyttä työn ja perheen välisen ristiriidan ja rikastavuuden kokemuksiin. Analyysit perustuivat 50-vuotiaisiin Lapsesta aikuiseksi -pitkittäistutkimuksen osanottajiin (n = 156, 53 % miehiä). Schwartzin (1992) menetelmällä tarkastellut elämänarvot olivat hyväntahtoisuus, universalismi, turvallisuus, yhdenmukaisuus, hedonismi, itseohjautuvuus, suoriutuminen, stimulaatio, traditiot ja valta. Suoriutuminen ja universalismi olivat myönteisesti yhteydessä sekä työn ja perheen välisen ristiriidan että rikastavuuden kokemuksiin. Sen sijaan stimulaatio oli myönteisesti yhteydessä vain ristiriidan ja yhdenmukaisuus vain rikastavuuden kokemuksiin. Lisäksi havaittiin, että suoriutumisen ja stimulaation yhteys työstä perheeseen suuntautuvan ristiriidan kokemukseen välittyi korkean viikkotyötuntimäärän kautta. Tutkimuksen tarjoamaa tietoa voidaan soveltaa erilaisiin ohjaustilanteisiin. Esimerkiksi työpaikoilla ihmisiä voidaan kannustaa pohtimaan sekä työympäristön että yksilön omien elämänarvojen yhteyttä arjen valintoihin ja käyttäytymiseen. Näin on hyvä tehdä siksi, että arjen valintoja ja käyttäytymistä ohjatessaan elämänarvot voivat johtaa epäsuotuisiin seurauksiin, kuten esimerkiksi pitkiin työpäiviin ja koettuun ristiriitaan työn ja perheen välillä