Seutuyhteistyö osana uutta paikallista hallintaa : Esimerkkinä Kuuma-seutuyhteistyö

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Tutkielmassa tarkastellaan seutuyhteistyötä uuden paikallisen hallinnan osana. Kuntien välinen seudullinen yhteistyö on kunnallishallinnon keskeisimpiä kehittämisteemoja. Kuntien toimintaympäristön muutokset ja tehtävien lisääntyminen ovat pakottaneet kunnat hakemaan uusia paikallisen hallinnan tapoja. Uuden hallinta-ajattelun mukaan kuntien toiminnan ja talouden ohjaaminen perustuu yhä useammin erilaisiin tapauskohtaisesti rakentuviin yhteistyö-, kumppanuus- ja verkostosuhteisiin eri yhteistyötahojen kanssa. Tämä kehitys on lisännyt kiinnostusta seutuyhteistyöhön. Seutuyhteistyön organisoimisessa voidaan käyttää joko hierarkioita tai verkostoja, mutta käytännössä organisaatiomuodot sisältävät usein piirteitä molemmista. Tutkielmassa on tarkasteltu aikaisempia tutkimuksia uudesta paikallisesta hallinnasta, seutuyhteistyöstä, sen organisaatiomuodoista sekä sen kehittämisen esteistä ja edellytyksistä. Tutkielman tapausesimerkkinä on Kuuma-seutu, jonka muodostavat Keski-Uudellamaalla sijaitsevat Järvenpään ja Keravan kaupungit sekä Mäntsälän, Nurmijärven, Pornaisten ja Tuusulan kunnat. Tutkimusaineisto on kerätty Kuuma-seudun päättäjille suunnatulla kyselylomakkeella. Tutkimuksessa pyrittiin selvittämään, minkälainen seutuyhteistyön tilanne Kuuma-alueella on tällä hetkellä, mitä esteitä ja edellytyksiä seutuyhteistyön kehittämiselle alueella on ja mitä mahdollisuuksia seutuyhteistyöllä on eri aloilla. Tutkimusaineiston analysoinnissa käytetään ristiintaulukointia ja tilastollisia tunnuslukuja, kuten keskiarvoja. Tarkastelussa suoritettiin vertailua sekä kunnittain että vastaajan aseman mukaan. Kuuma-alueen päättäjät pitävät seutuyhteistyötä alueella hyvin tarpeellisena ja ovat sitoutuneita sen kehittämiseen. Näiltä osin seutuyhteistyön kehittämisen edellytyksien voidaan arvioida olevan hyvällä tasolla. Yhteistyöhön liittyy kuitenkin myös ongelmia. Yhteistyön organisaatiomuotoa ei pidetty tarkoituksenmukaisena ja työnjakoa sen sisällä pidettiin epäselvänä. Yhteistyön tavoitteita ja yhteistyöllä saavutettavia etuja pidettiin epäselvinä ja yhteistyön kustannuksia vaikeina hahmottaa. Seutuyhteistyön hahmottamisessa on selviä kuntakohtaisia eroja, mikä vaikeuttaa yhteistyön kehittämistä. Kunnilla on keskenään erilaisia yhteistyön tavoitteita, ja kuntien välinen kilpailuasetelma näyttää edelleen olevan olemassa. Näistä ongelmista huolimatta päättäjät pitivät seutuyhteistyön mahdollisuuksia kokonaisuudessaan melko hyvinä. Parhaat yhteistyömahdollisuudet ovat Kuuma-alueella päättäjien mielestä tietotekniikan kehittämisessä ja hankintayhteistyössä. Seuraavaksi parhaat mahdollisuudet ovat elinkeinopalveluissa ja opetus- ja kulttuuripalveluissa. Hieman huonompina nähdään yhteistyömahdollisuudet sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä yhdyskunnan ja ympäristön puolella. Huonoimpina mahdollisuuksia pidetään kuntien taloushallinnon puolella. Vaikka seutuyhteistyön mahdollisuuksia pidettiin yleisellä tasolla melko hyvinä, kuntien päättäjät eivät olleet valmiita kaikkien alojen osalta siirtämään järjestämisvastuuta seudulliselle tasolle

Bachelor\u27s Thesis Seminar In Computer Sciences And Information Technology

A Bachelor’s thesis is typically an individually written literature review on a scientifically relevant topic. Additionally, some theses also describe empirical work or report an experiment. Firstly, we introduce how Bachelor’s theses are supervised in a joint thesis seminar for Computer Sciences and Information Technology at our university. The thesis seminar is organized three times a year. It consists of six small group meetings led by a supervisor and contains compulsory pre- and post-assignments and active peer discussions. In 2022, there were in total of 187 students participating in the spring, summer and autumn seminars. Secondly, we give an overview of the 98 completed theses. We classify the theses using ACM’s Computing Classification System and analyze keywords, the number of references and some other bibliometrics to learn about the students and the potential effects of their different study orientations. We also analyze 14 theses that reported practical work, like the implementation of an algorithm or using existing software tools. The main result of our work is to give a research-based view on the supervision of Bachelor’s theses, the organisation of the thesis seminar, and the bibliometrics of the completed thesis

Estimating Currents From Argo Trajectories in the Bothnian Sea, Baltic Sea

Argo floats have been used in the environmental monitoring of the very shallow Bothnian Sea, a sub-basin of the Baltic Sea, for 5 years as part of the Finnish Euro-Argo programme. The Bothnian Sea is so far considered to be an environmentally healthy part of the Baltic Sea because the deep waters of the basin are well-ventilated by inflowing oxygen-rich saltier and heavier surface layer waters of the Baltic Sea proper. Thus the deep water flow is of interest in the Bothnian Sea. In this study, we used Argo float data from six different long-term missions, from 111 to 512 days, to analyze the deep-water flow in the Bothnian Sea where no continuous monitoring of currents exist. We estimated mainly the flow below the expected halocline from the paths of the floats. We analyzed the movements statistically and estimated the error caused by the surface drift of the floats during their stay at the surface by using 3D hydrodynamic model results as reference data. Our results show a northward flowing resultant current in the deep trench of the Bothnian Sea. There seemed to be very little exchange between coastal zone and open-sea waters in deeper layers. The drifting speed of the floats in the deep layers of Bothnian Sea generally was around 2 cm/s but instantaneous speeds of up to 30 cm/s in the middle-layer (50 dbars) were observed. In the Bothnian Sea deep, the deep trench on the Finnish side of the Bothnian Sea, the vast majority of the observations showed deep currents from south to north, with the same average speed of around 2 cm/s but the instantaneous maximum was smaller at 13 cm/s. Our study indicates that the routine Argo float observations can be used to get information on the deep currents in the basin in addition to hydrographic observations.Peer reviewe

Syysrypsin talvituhosienien torjuntakokeita käsittelemällä kasvustot fungisiideilla

Talvehtimiskaudella 1955—56, jolloin esiintyi runsaasti talvituhosienten (Typhula sp. ja Sclerotinia sclerotiorum) vaurioita, saatiin kasvustojen käsittelyllä syystalvella PCNB-valmisteilla useimmissa kokeissa (yhteensä 21 koetta) siemensadon lisäyksiä käytettäessä 20 %:sta PCNB- (pentakloorinitrobentseeni-) valmistetta 25 tai 50 kg/halle. Kolmessa kokeessa oli siemensadon lisäys yli 100 % (1060—550 kg/ha), viidessä 100 % — yli 50 % (1350—370 kg/ha), kahdeksassa 50% — yli 20 % (430—220 kg/ha) ja viidessä alle 20 % (230—0 kg/ha). Lukuisissa v. 1956—57 etelä-osissa maata suoritetuissa vastaavissa kokeissa ei esiintynyt talvituhosieniä; silloin olivat abioottiset tekijät syynä syysrypsin huonoon talvehtimiseen. V. 1957—58 suoritetuissa kokeissa ei esiintynyt paljoa talvituhosienivaurioita. Yhdessä kokeessa 100 kg/ha 20 %:sta PCNB-valmistetta marraskuussa annettuna tehosi talvituhosieniin samoin kuin 8.5 kg halle PMA-valmistetta (fenyylimerkuriasetaattia 425 g/halle) annettuna loka- tai marraskuussa. Myöhäisempi, etelä-Suomessa marraskuussa tapahtuva kasvustojen käsittely PCNB:lla antoi varmemman torjuntatuloksen kuin aikaisempi, lokakuussa suoritettu

Argo Floats as a Novel Part of the Monitoring the Hydrography of the Bothnian Sea

We made an assessment of the hydrography in the Bothnian Sea based on data collected by the Argo floats during the first 6 years of operation in the Bothnian Sea (2012-2017). We evaluated the added value of Argo data related to the pre-existing monitoring data. The optimal usage and profiling frequency of Argo floats was also evaluated and the horizontal and vertical coverage of the profiles were assessed. For now we lose 4 m of data from the surface due to sensor design and some meters from the bottom because of the low resolution of available bathymetry data that is used to avoid bottom collisions. Mean monthly temperature and salinity close to surface and below halocline from the float data were within the boundaries given in literature, although some variation was lost due to scarcity of winter profiles. The temporal coverage of the Argo data is much better than that of ship monitoring, but some spatial variability is lost since the floats are confined in the over 100 m deep area of the Bothnian Sea. The possibility to adjust the float profiling frequency according to weather forecasts was successfully demonstrated and found a feasible way to get measurements from storms and other short term phenomena unreachable with research vessels. First 6 years of operation have shown that Argo floats can be successfully operated in the challenging conditions of the Bothnian Sea and they are shown to be an excellent addition to the monitoring network there. With multiple floats spread in the basin we can increase our general knowledge of the hydrographic conditions and occasionally get interesting data related to intrusions and mixing during high wind events and other synoptic scale events.Peer reviewe

Pilaantuneet maa-alueet Suomessa – Katsaus 2013

Tämä katsaus kuvaa maaperän pilaantumiseen liittyvän ongelman laajuutta ja kohteiden tilaa Suomessa vuonna 2013 sekä vertaa tilannetta vuoden 1994 SAMASE-kartoituksen tuloksiin. Tietoja on koottu Maaperän tilan tietojärjestelmästä (MATTI), SAMASE-kartoituksen koosteista sekä pilaantuneen maa-alueen ja -ainesten kunnostamiseen ja käsittelyyn liittyvistä ympäristölupaviranomaisten päätöksistä. Suomessa maaperän pilaantumista on selvitetty 1980-luvulta lähtien. Pilaantuneeksi epäiltyjä tai todettuja taikka jo kunnostettuja maa-alueita oli MATTIssa vuoden 2013 helmikuussa noin 23 850 kpl. Maaperää mahdollisesti pilaava toiminta jatkui edelleen joka kolmannessa kohteessa ja joka kolmannessa toiminta oli päättynyt, mutta maaperän tilaa ei vielä ollut selvitetty. MATTI-kohteet painottuivat eteläiseen Suomeen ja rannikkoalueille. Noin joka viides kohde sijaitsi luokitellulla pohjavesialueella, joka kymmenes luonnonsuojelualueella ja joka viides asutusalueella. Yleisimmät toimialat olivat polttoaineen jakelu, kaatopaikat sekä moottoriajoneuvojen huolto ja korjaus. Ympäristöviranomaiset olivat tehneet vuosina 1986 - 2012 lähes 4 900 pilaantuneen maa-alueen kunnostuspäätöstä. Maankäytön muutos tai kaivu- ja rakennustyöt olivat olleet pääasialliset syyt kunnostustyöhön ryhtymiselle. Kunnostustoimet olivat kohdistuneet asutusalueille tai niiden välittömään läheisyyteen noin 3 000:ssa ja luokitelluille pohjavesialueille noin 1 000:ssa tapauksessa. Kunnostusten tavoitteet olivat lähes aina asetettu alueen nykyisen tai tulevan maankäytön perusteella joko SAMASE- tai PIMA-asetuksen ohjearvoksi. Pilaantuneiden alueiden kunnostaminen toteutettiin pääosin kaivamalla maa-ainekset ja loppusijoittamalla ne kunnostettavan alueen ulkopuolelle, lähinnä kaatopaikoille. Kaivettuja pilaantuneita maa-aineksia oli vuosittain viety käsiteltäväksi lähes 1,5 miljoonaa tonnia. Maa-ainesten hyötykäyttöaste oli ollut korkea, 70 - 80 %. Alustavan arvion mukaan noin 20 000 pilaantuneeksi epäillyn tai todetun MATTI-kohteen pilaantuneisuus olisi arvioitu ja noin 11 000 kohteen kunnostaminen toteutettu nykyisellä vauhdilla noin sadan vuoden päästä. Tutkimisesta ja kunnostamisesta arvioitiin syntyvän yhteensä jopa 4 miljardin euron kustannukset. Lisäksi 60 % kunnostuksista arvioitiin lankeavan pilaajien ja alueiden haltijoiden maksettavaksi

Suljettujen ja hylättyjen kaivosten kaivannaisjätealueiden kartoitus

Vuonna 2006 voimaan tulleen kaivannaisjätedirektiivin mukaan tulee käytöstä poistetut tai hylätyt vakavaa ympäristön pilaantumista tai ympäristölle mahdollista vaaraa aiheuttavat kaivannaisjätealueet luetteloida. Näitä alueita ovat ympäristöministeriön toimeksiannosta kartoittaneet Geologian tutkimuskeskus (GTK), Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) ja Suomen ympäristökeskus (SYKE). Alueiden luokittelussa on käytetty apuna EU:n komission kartoitusohjeessa esitettyä riskinarviointimenettelyä, minkä lisäksi tarkastelua täydennettiin Suomen olosuhteiden kannalta merkittävillä tekijöillä. Työssä käytetty aineisto koostui Geologian tutkimuskeskuksen tietokannoista, julkaisuista, raporteista, ympäristöhallinnon asiakirjoista sekä ympäristöhallinnon paikkatietoaineistoista. Kartoituksessa tunnistettiin 37 kaivokselta yhteensä 53 kaivannaisjätealuetta, jotka voivat aiheuttaa vakavaa ympäristön pilaantumista tai mahdollista vaaraa ympäristölle. Jätealueiden sijainnin lisäksi julkaistusta luettelosta löytyvät tiedot jätemääristä sekä 30 alueen jatkotutkimustarpeista. Yksikään arvioiduista alueista ei nykyisessä muodossaan aiheuta suuronnettomuuden vaaraa. Julkaisun lopussa esitetään jatkotoimenpidesuosituksia

Local treatment of a pleural mesothelioma tumor with ONCOS-102 induces a systemic antitumor CD8(+) T-cell response, prominent infiltration of CD8(+) lymphocytes and Th1 type polarization

Peer reviewe

Accuracy of echocardiographic area-length method in chronic myocardial infarction : comparison with cardiac CT in pigs

Abstract Background We evaluated echocardiographic area-length methods to measure left ventricle (LV) volumes and ejection fraction (EF) in parasternal short axis views in comparison with cardiac computed tomography (CT) in pigs with chronic myocardial infarction (MI). Methods Male farm pigs with surgical occlusion of the left anterior descending coronary artery (n = 9) or sham operation (n = 5) had transthoracic echocardiography and cardiac-CT 3 months after surgery. We measured length of the LV in parasternal long axis view, and both systolic and diastolic LV areas in parasternal short axis views at the level of mitral valve, papillary muscles and apex. Volumes and EF of the LV were calculated using Simpson’s method of discs (tri-plane area) or Cylinder-hemiellipsoid method (single plane area). Results The pigs with coronary occlusion had anterior MI scars and reduced EF (average EF 42 ± 10%) by CT. Measurements of LV volumes and EF were reproducible by echocardiography. Compared with CT, end-diastolic volume (EDV) measured by echocardiography showed good correlation and agreement using either Simpson’s method (r = 0.90; mean difference −2, 95% CI −47 to 43 mL) or Cylinder-hemiellipsoid method (r = 0.94; mean difference 3, 95% CI −44 to 49 mL). Furthermore, End-systolic volume (ESV) measured by echocardiography showed also good correlation and agreement using either Simpson’s method (r = 0.94; mean difference 12 ml, 95% CI: −16 to 40) or Cylinder-hemiellipsoid method (r = 0.97; mean difference:13 ml, 95% CI: −8 to 33). EF was underestimated using either Simpson’s method (r = 0.78; mean difference −6, 95% CI −11 to 1%) or Cylinder-hemiellipsoid method (r = 0.74; mean difference −4, 95% CI–10 to 2%). Conclusion Our results indicate that measurement of LV volumes may be accurate, but EF is underestimated using either three or single parasternal short axis planes by echocardiography in a large animal model of chronic MI