30 research outputs found
Motivoiva koululiikunta lapsen kasvun ja kehityksen tukena
TiivistelmÀ. TÀmÀ kandidaatin tutkielman tarkoituksena on kuvata, mistÀ eri asioista motivaatio muodostuu koululiikunnassa sekÀ miten motivoiva koululiikunta voi tukea lapsen kokonaisvaltaista kasvua ja kehitystÀ. Koululiikunnalla on merkittÀvÀ vaikutus peruskouluikÀisen lapsen elÀmÀÀn, koska jokainen lapsi osallistuu siihen peruskoulunsa aikana viikoittain yhdeksÀn vuoden ajan. Huomionarvoista on, ettÀ osalle lapsista koululiikunta voi olla ainoa ohjattu ja tavoitteellinen liikunnan muoto, jossa pÀÀsee kehittÀmÀÀn omia liikunnallisia taitojaan. Koululiikunnassa opettaja suunnittelee ja ohjaa liikuntatunnit, jotka pohjautuvat valtakunnallisen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa asetettuihin tavoitteisiin. Koululiikunnalla on kokonaisvaltainen vaikutus lapsen kasvun ja kehityksen kaikkiin osa-alueisiin, ja parhaimmillaan sen tiedetÀÀn ennustavan tervettÀ ja liikunnallista aikuisuutta.
Koululiikunnassa opettajan tÀrkeimpiin tehtÀviin kuuluu tehdÀ liikuntatunneista lapsia motivoivia, jotta liikkuminen olisi mieluisaa ja lapsi saisi onnistumisen kokemuksia. Tutkielmassani kÀsittelen lapsen liikuntamotivaation rakentumista kahden eniten liikuntatutkimuksissa kÀytetyn motivaatioteorian valossa, jotka ovat itsemÀÀrÀÀmisteoria ja tavoiteorientaatio. ItsemÀÀrÀÀmisteorian mukaan koululiikunta joko vahvistaa tai tukahduttaa lapsen psykologiset perustarpeet. Kun lapsi saa kokea liikuntatunneilla psykologisia perustarpeitaan, eli autonomian, pÀtevyyden ja yhteisöllisyyden kokemuksia, hÀnen motivaationsa voi muuttua positiiviseksi ja sisÀiseksi motivaatioksi, jolloin toiminta on omaehtoista ja omasta tahdosta kumpuavaa.
Puolestaan tavoiteorientaatio voidaan jakaa kahteen eri osaan: tehtÀvÀ- ja minÀsuuntautuneisuuteen. TehtÀvÀsuuntautunut lapsi tuntee pÀtevyyden tunnetta liikuntatunneilla, kun yrittÀÀ parhaansa ja huomaa kehittyvÀnsÀ omassa toiminnassaan. MinÀsuuntautunut lapsi puolestaan kokee pÀtevyyttÀ onnistumalla tehtÀvissÀ mieluiten paremmin kuin muut, jolloin toimintaa ohjaa kilpailu ja vertailu. TehtÀvÀsuuntautuneen tavoiteorientaation nÀhdÀÀn olevan yhteydessÀ korkeampaan viihtyvyyteen liikuntatunnilla, jonka vuoksi opettajan tulisikin korostaa liikunnantunneilla uuden oppimista ja omissa taidoissa kehittymistÀ
âSe on kaiken oppimisen edellytysâ:luokanopettajien kĂ€sityksiĂ€ hyvĂ€stĂ€ oppimisilmapiiristĂ€
TiivistelmÀ. Oppimisilmapiiri on olennainen osa kouluarkea. TÀmÀn pro gradu -tutkielman tavoitteena on selvittÀÀ, miten luokanopettajat kÀsittÀvÀt hyvÀn oppimisilmapiirin. Tarkastelun kohteena on luokanopettajien yleisten kÀsitysten ja oppimisilmapiirin merkityksellisyyden lisÀksi luokanopettajien kÀyttÀmÀt toimet hyvÀn oppimisilmapiirin saavuttamiseksi.
Tutkielman aineisto on kerÀtty sÀhköisellÀ kyselylomakkeella helmikuussa 2019 sekÀ syyskuussa 2020. Tutkielman metodologisena lÀhestymistapana on laadullisten tutkimusten piiriin kuuluva fenomenografia, jonka lÀhtökohtana ovat ihmisten kÀsitykset. Tutkielman luotettavuutta ja yleistettÀvyyttÀ lisÀÀ tutkimusprosessin vaiheiden tarkka kuvaaminen sekÀ monipuolinen ja kansainvÀlinen lÀhdekirjallisuus. TÀmÀ tutkielma on toteutettu parityönÀ.
Tutkielman teoreettinen viitekehys rakentuu hyvÀn oppimisilmapiiriin liittyvien kÀsitteiden ympÀrille, joita tarkastellaan pÀÀasiassa opettajan, vuorovaikutuksen ja turvallisuuden nÀkökulmasta. Teoreettinen viitekehys pohjautuu aiheesta tehtyyn aiempaan tutkimukseen, mutta tutkielman lopullinen teoria nousee kuitenkin aineistosta. Oppimisilmapiirin kÀsite ei ole yksiselitteinen, vaan kÀsitteen mÀÀrittelyyn vaikuttaa oppimisilmapiiriÀ arvioineen henkilön subjektiiviset kÀsitykset ja kokemukset. Oppimisilmapiiri vaikuttaa vÀistÀmÀttÀ jokaisen oppilaan ja koulussa työtÀÀn tekevÀn arkeen.
Tutkielman tulosten mukaan suurin osa luokanopettajista nÀkee hyvÀn oppimisilmapiirin oppimisen kannalta erittÀin merkittÀvÀnÀ asiana, jopa oppimisen edellytyksenÀ. Luokanopettajien kÀsityksissÀ ilmeni jonkin verran vaihtelua opettajan omista vaikutusmahdollisuuksista oppimisilmapiirin suhteen. SelvÀÀ oli kuitenkin se, ettÀ suurin osa luokanopettajista nÀki pÀÀvastuun oppimisilmapiirin laadusta ja kehittÀmisestÀ kuuluvan opettajalle. Tutkielman aineistosta tehtyjen johtopÀÀtösten perusteella luokanopettajien keinot oppimisilmapiirin kehittÀmiseksi tukevat heidÀn kÀsityksiÀÀn hyvÀstÀ oppimisilmapiiristÀ. LisÀksi oppimisilmapiiriÀ merkityksellisenÀ pitÀvÀ opettaja tekee tietoista työtÀ oppimisilmapiirin kehittÀmiseksi. Tutkielma vahvistaa omalta osaltaan kÀsitystÀ siitÀ, ettÀ oppimisilmapiiri ei synny itsestÀÀn, vaan sen eteen on tehtÀvÀ töitÀ tietoisesti. HyvÀn oppimisilmapiirin muodostuminen on jatkuva ja aikaa vaativa prosessi
Alkuopetuksen luokanopettajien kokemuksia toiminnallisten opetusmenetelmien hyödyntÀmisestÀ LeaDo-oppimiskeskuksen kÀytön yhteydessÀ
TiivistelmÀ. TÀmÀn tutkimuksen tarkoituksena oli selvittÀÀ alkuopetuksen luokanopettajien kokemuksia toiminnallisten opetusmenetelmien hyödyntÀmisestÀ LeaDo-oppimiskeskuksen kÀytön yhteydessÀ. Tutkimus perustuu kiinnostukseemme toiminnallista opetusta kohtaan, johon pÀÀsimme tutustumaan uutta pedagogista innovaatiota tutkiessamme. Tutkimuksessa haluttiin selvittÀÀ LeaDo-oppimiskeskuksen kÀytön yhteydessÀ kÀytettyjÀ toiminnallisen opetuksen menetelmiÀ, sekÀ opettajien kokemia mahdollisuuksia, vahvuuksia, heikkouksia ja uhkia. LeaDo-oppimiskeskuksen tavoitteena on parantaa peruskoulun luokkien työrauhaa sekÀ helpottaa opettajan ja oppilaiden työskentelyÀ.
KerÀsimme aineistomme haastattelemalla LeaDo-oppimiskeskuksen perustajaa Lea Tornbergia sekÀ viittÀ alkuopetuksen opettajaa. Lea Tornbergin haastattelu toteutettiin teemahaastatteluna etÀyhteyksiÀ hyödyntÀen ja alkuopetuksen opettajien aineisto kerÀttiin Webropol-lomakkeen avulla. Kaikilla viidellÀ opettajalla oli kÀytössÀ LeaDo-oppimiskeskus Ilo. Tutkimuksessamme hyödynnettiin fenomenologista lÀhestymistapaa.
Tutkimuksen tuloksia analysoitiin kahdella eri tutkimusmetodilla: sisÀllönanalyysillÀ ja SWOT-analyysillÀ. Tutkimustulokset olivat pÀÀasiassa myönteisiÀ. LeaDo-oppimiskeskuksen yhteydessÀ kÀytettiin monipuolisesti erilaisia toiminnallisen opetuksen menetelmiÀ ja niiden koettiin toiminallistavan opetusta luonnollisella tavalla. Oppimiskeskuksessa koettiin olevan mahdollisuuksia ja vahvuuksia huomattavasti enemmÀn kuin heikkouksia ja uhkia. Teoreettinen viitekehys tukee tutkimuksesta saatuja tuloksia. Tutkimuksen luotettavuudesta ja eettisyydestÀ huolehdittiin koko tutkimusprosessin ajan. Aineisto kerÀttiin anonyymisti ja sitÀ sÀilytettiin asianmukaisella tavalla
Targeting the IGF-1R signaling and mechanisms for epigenetic gene silencing in human multiple myeloma
Multiple myeloma (MM) is a B cell malignancy characterized by the expansion of clonal plasmablast/plasma cells within the bone-marrow. It is well established that the bone-marrow microenvironment has a pivotal role in providing critical cytokines and cellâcell interactions to support the growth and survival of the MM tumor clone. The pathogenesis of MM is, however, only fragmentarily understood. Detailed genomic analysis reveals a heterogeneous and complex pattern of structural and numerical chromosomal aberrations. In this review we will discuss some of the recent results on the functional role and potential clinical use of the IGF-1R, one of the major mediators of growth and survival for MM. We will also describe some of our results on epigenetic gene silencing in MM, as it may indeed constitute a novel basis for the understanding of tumor initiation and maintenance in MM and thus may change the current view on treatment strategies for MM
IL-7 Promotes CD95-Induced Apoptosis in B Cells via the IFN-Îł/STAT1 Pathway
Interleukin-7 (IL-7) concentrations are increased in the blood of CD4+ T cell depleted individuals, including HIV-1 infected patients. High IL-7 levels might stimulate T cell activation and, as we have shown earlier, IL-7 can prime resting T cell to CD95 induced apoptosis as well. HIV-1 infection leads to B cell abnormalities including increased apoptosis via the CD95 (Fas) death receptor pathway and loss of memory B cells. Peripheral B cells are not sensitive for IL-7, due to the lack of IL-7Ra expression on their surface; however, here we demonstrate that high IL-7 concentration can prime resting B cells to CD95-mediated apoptosis via an indirect mechanism. T cells cultured with IL-7 induced high CD95 expression on resting B cells together with an increased sensitivity to CD95 mediated apoptosis. As the mediator molecule responsible for B cell priming to CD95 mediated apoptosis we identified the cytokine IFN-Îł that T cells secreted in high amounts in response to IL-7. These results suggest that the lymphopenia induced cytokine IL-7 can contribute to the increased B cell apoptosis observed in HIV-1 infected individuals
Co-present and real-time interaction in virtual reality:a study of environmentally coupled gestures in explanation sequences
This thesis focuses on the interactional issues in virtual reality (VR) that are presented in Hindmarsh, Heath & Fraser (2006). These issues are fragmenting interaction, misleading avatars and disrupting a world in common, and they are examined in explanation sequences that contain environmentally coupled gestures (EnCGs). The explanation sequences can be divided into two activities: word explanations and route explanations. This thesis will examine how these issues present themselves in co-present, real-time interaction in immersive VR. The interactional problems these issues cause will also be examined. The materials used in this thesis are video recordings of naturally occurring interaction in the Rec Room virtual space. All the participants have minimal experience with immersive VR. The materials are in English, and the participants are mostly non-native English speakers from Finland. The research method is based on conversation analysis and gesture studies, and detailed transcripts were made to aid in the analysis. The materials are presented in the form of anonymised screenshots from the videos and short excerpts from the transcripts to illustrate the issues as they appear in the materials. The main finding is that the participants are mostly unaware of these interactional issues, and that the issues often lead to the failure of the explanation sequence. A lack of awareness and experience factored in almost every examined instance, causing the participants to interpret actions made in VR incorrectly or to act based on incorrect assumptions. Some of the technical features caused actions to appear different in VR or even not appear in VR at all. The avatars are simplistic and pseudo-humanoid, making interpreting the avatarsâ actions difficult at times. It is also shown in this thesis that the participants can adapt to these issues and solve them. Both activities contained one or two instances of a participant realising and then attempting to solve the issue. Further research is still needed to confirm the results of this thesis and to provide comprehensive descriptions of these issues in immersive VR.TĂ€mĂ€ tutkimus kĂ€sittelee Hindmarsh, Heath & Fraserin (2006) esittelemiĂ€ vuorovaikutuksen ongelmia virtuaalitodellisuudessa. NĂ€mĂ€ ongelmat ovat pirstoutuva vuorovaikutus, harhaanjohtavat avattaret ja yhteisen maailman hĂ€iriintyminen, ja niitĂ€ tutkitaan ympĂ€ristöön yhdistyneitĂ€ eleitĂ€ sisĂ€ltĂ€vissĂ€ selityssekvensseissĂ€. Selityssekvenssit voidaan jakaa kahteen aktiviteettiin: sanaselityssekvensseihin ja reitinselityssekvensseihin. TĂ€ssĂ€ tutkimuksessa tarkastellaan miten nĂ€mĂ€ ongelmat esiintyvĂ€t yhteislĂ€snĂ€olevassa, reaaliaikaisessa vuorovaikutuksessa immersiivisessĂ€ virtuaalitodellisuudessa. Tutkimuksessa tarkastellaan myös nĂ€iden ongelmien aiheuttamia vuorovaikutuksen vaikeuksia. Tutkimuksen materiaaleina kĂ€ytetÀÀn videonauhoitteita luonnollista Rec Room -virtuaalitilassa tapahtuvaa vuorovaikutuksesta. Kaikilla osallistujilla on vain vĂ€hĂ€istĂ€ kokemusta immersiivisestĂ€ virtuaalitodellisuudesta. Materiaalit ovat englanniksi, ja lĂ€hes kaikki osallistujat ovat suomalaisia, ei-natiiveja englannin puhujia. Tutkimusmetodi pohjaa keskusteluanalyysiin ja eletutkimukseen, ja analyysin avuksi on tehty yksityiskohtaisia litteraatteja. Anonymisoituja kuvankaappauksia ja lyhyitĂ€ katkelmia litteraateista kĂ€ytetÀÀn havainnollistamaan analyysiĂ€. Tutkimuksessa havaittiin, ettĂ€ suurimman osan ajasta osallistujat eivĂ€t tiedosta vuorovaikutuksen vaikeuksia, ja ettĂ€ nĂ€mĂ€ vaikeudet johtavat usein selityssekvenssin epĂ€onnistumiseen. LĂ€hes jokaisessa ongelmatilanteessa vaikuttivat osallistujien kokemuksen puute ja se, etteivĂ€t osallistujat tiedostaneet ongelmaa. NĂ€mĂ€ saivat osallistujat tulkitsemaan virtuaalitodellisuudessa nĂ€kyvÀÀ toimintaa virheellisesti sekĂ€ toimimaan virheellisten oletusten pohjalta. ErÀÀt tekniset ominaisuudet aiheuttivat virtuaalitodellisuudessa nĂ€kyvĂ€n toiminnan luonteen muuttumista ja myös tilanteita, joissa toiminta ei nĂ€kynyt virtuaalitodellisuudessa. Avattarien yksinkertaisuus ja pseudohumanoidi ulkonĂ€kö aiheuttivat hankaluuksia niiden toiminnan tulkitsemisessa. Tutkimuksessa havaittiin, ettĂ€ osallistujat kykenevĂ€t sekĂ€ huomaamaan ongelman, ettĂ€ yrittĂ€mÀÀn ratkaista sen vuorovaikutuksen ollessa yhĂ€ kĂ€ynnissĂ€. LisĂ€tutkimus on tarpeen, jotta tutkimuksen tulokset voidaan vahvistaa ja tuottaa kattavat kuvaukset mainituista ongelmista immersiivisessĂ€ virtuaalitodellisuudessa
Connecting iconic gestures with units of speech
The aim of this study is to look at the connections between speech and gesture at the level of iconic gestures and their lexical affiliates. The primary interest is to see if the lexical affiliates of gestures representing the four aspects of iconicity belong to any specific word class or take a specific position within clause structure. David McNeillâs theories on gestures and the growth point as well as Nick Enfieldâs idea of the composite utterance serve as the main theoretical background for this study. The findings suggest that iconic gestures connect to specific units of speech
Sosiaalisen ja psyykkisen oppimisympÀristön merkitys lapsen hyvinvoinnille
TĂ€ssĂ€ kandidaatintutkielmassa selvitĂ€mme sosiaalista ja psyykkistĂ€ oppimisympĂ€ristöÀ mÀÀrittĂ€viĂ€ tekijöitĂ€, sekĂ€ niiden merkitystĂ€ lapsen hyvinvoinnille. LisĂ€ksi tutkimme opettajan tuen nĂ€kymistĂ€ sosiaalisen ja psyykkisen oppimisympĂ€ristön luomisessa. Tutkimuskysymyksemme ovat siis âmitkĂ€ tekijĂ€t mÀÀrittĂ€vĂ€t sosiaalista ja psyykkistĂ€ oppimisympĂ€ristöÀ?â sekĂ€ âmiten opettajan tuki nĂ€kyy sosiaalisen ja psyykkisen oppimisympĂ€ristön muodostumisessa?â.
OppimisympÀristöt mielletÀÀn usein vain fyysisiksi tiloiksi, vaikka sosiaalinen ja psyykkinen oppimisympÀristö ovat vÀhintÀÀn yhtÀ merkittÀvÀssÀ asemassa erityisesti lapsen hyvinvoinnin ja oppimisen kannalta. OppimisympÀristöt voidaankin nÀhdÀ osana jokapÀivÀistÀ elÀmÀÀ. Sosiaalinen ja psyykkinen oppimisympÀristö ovat kÀsitteitÀ, jotka ovat hyvin kiinteÀssÀ suhteessa toisiinsa. Oppilaan kognitiivinen, emotionaalinen sekÀ vuorovaikutukseen ja ihmissuhteisiin liittyvÀt tekijÀt muodostavat sosiaalisen ja psyykkisen oppimisympÀristön.
Sosiaalisen ja psyykkisen oppimisympÀristön muodostumisessa avainasemassa ovat vuorovaikutus, yhteisöön kuuluminen ja sen tuki oppilaalle, toimivat vertaissuhteet sekÀ oppilaan ja opettajan sosiaalis-emotionaaliset taidot. NÀmÀ tekijÀt vaikuttavat turvallisen ja hyvinvointia tukevan ilmapiirin syntymiseen. Kouluilla on kasvatustyössÀ keskeinen tehtÀvÀ lapsen hyvinvoinnin ja oppimisen tukemisessa. Hyvinvointi vaikuttaa monella tapaa oppimiseen, sekÀ koko koulun ilmapiiriin. Oppilaat, jotka kokevat voivansa koulussa hyvin, voivat kehittÀÀ positiivisia asenteita koulua, oppimista ja tavoitteiden saavuttamista kohtaan.
HyvÀ oppimisympÀristö tukee lapsen kasvua itsenÀiseksi oppijaksi sekÀ mahdollistaa ja tukee yhteistoimintaa sekÀ vuorovaikutusta. HyvÀssÀ oppimisympÀristössÀ tulisi olla niin opettajien, vanhempien kuin oppilaidenkin mielestÀ lÀmmin, rakastava, sekÀ kunnioitusta ja turvallisuutta sisÀltÀvÀ ilmapiiri. Opettajalla on merkittÀvÀ asema niin sosiaalisen kuin psyykkisen oppimisympÀristön luomisessa. TÀstÀ huolimatta myös lasten ja nuorten osaaminen tulisi ottaa huomioon oppimisympÀristöjÀ suunniteltaessa, sillÀ he ovat oppimisympÀristöjen pÀÀasiallisia toimijoita.
Oppimisen ja suotuisten olosuhteiden tukeminen edellyttÀÀ opettajalta erityisesti yksilön sosiaalis-emotionaalisen kehityksen ja vuorovaikutukseen liittyvien seikkojen tuntemista sekÀ tervettÀ itsetuntoa ja uskoa omaan itseensÀ. HyvÀ ja lÀmmin psyykkinen ympÀristö vaikuttaa myös oppilaiden tyytyvÀisyyteen ja vapautuneisuuteen sekÀ auttaa oppilasta kehittÀmÀÀn tervettÀ kuvaa itsestÀÀn.
TÀmÀ parityönÀ tehty kandidaatintyö on toteutettu teoreettisena tutkimuksena, joka pohjautuu aihealuettamme kÀsittelevÀÀn aiempaan tutkimukseen ja kirjallisuuteen. LÀhteinÀ olemme kÀyttÀneet mahdollisimman ajankohtaisia kotimaisia sekÀ kansainvÀlisiÀ tutkimuksia, artikkeleita ja kirjoja. PÀÀlÀhteemme pohjautuvat Piispasen (2008), Iurean (2015) sekÀ Tonelsonin (1981) tutkimuksii