Tiivistelmä. Tämä kandidaatin tutkielman tarkoituksena on kuvata, mistä eri asioista motivaatio muodostuu koululiikunnassa sekä miten motivoiva koululiikunta voi tukea lapsen kokonaisvaltaista kasvua ja kehitystä. Koululiikunnalla on merkittävä vaikutus peruskouluikäisen lapsen elämään, koska jokainen lapsi osallistuu siihen peruskoulunsa aikana viikoittain yhdeksän vuoden ajan. Huomionarvoista on, että osalle lapsista koululiikunta voi olla ainoa ohjattu ja tavoitteellinen liikunnan muoto, jossa pääsee kehittämään omia liikunnallisia taitojaan. Koululiikunnassa opettaja suunnittelee ja ohjaa liikuntatunnit, jotka pohjautuvat valtakunnallisen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa asetettuihin tavoitteisiin. Koululiikunnalla on kokonaisvaltainen vaikutus lapsen kasvun ja kehityksen kaikkiin osa-alueisiin, ja parhaimmillaan sen tiedetään ennustavan tervettä ja liikunnallista aikuisuutta.
Koululiikunnassa opettajan tärkeimpiin tehtäviin kuuluu tehdä liikuntatunneista lapsia motivoivia, jotta liikkuminen olisi mieluisaa ja lapsi saisi onnistumisen kokemuksia. Tutkielmassani käsittelen lapsen liikuntamotivaation rakentumista kahden eniten liikuntatutkimuksissa käytetyn motivaatioteorian valossa, jotka ovat itsemääräämisteoria ja tavoiteorientaatio. Itsemääräämisteorian mukaan koululiikunta joko vahvistaa tai tukahduttaa lapsen psykologiset perustarpeet. Kun lapsi saa kokea liikuntatunneilla psykologisia perustarpeitaan, eli autonomian, pätevyyden ja yhteisöllisyyden kokemuksia, hänen motivaationsa voi muuttua positiiviseksi ja sisäiseksi motivaatioksi, jolloin toiminta on omaehtoista ja omasta tahdosta kumpuavaa.
Puolestaan tavoiteorientaatio voidaan jakaa kahteen eri osaan: tehtävä- ja minäsuuntautuneisuuteen. Tehtäväsuuntautunut lapsi tuntee pätevyyden tunnetta liikuntatunneilla, kun yrittää parhaansa ja huomaa kehittyvänsä omassa toiminnassaan. Minäsuuntautunut lapsi puolestaan kokee pätevyyttä onnistumalla tehtävissä mieluiten paremmin kuin muut, jolloin toimintaa ohjaa kilpailu ja vertailu. Tehtäväsuuntautuneen tavoiteorientaation nähdään olevan yhteydessä korkeampaan viihtyvyyteen liikuntatunnilla, jonka vuoksi opettajan tulisikin korostaa liikunnantunneilla uuden oppimista ja omissa taidoissa kehittymistä
