Workplace-level interventions and trials of working time reduction: A Scoping review

The potential impact of working time reduction on well-being and productivity has been the subject of debate. The aim of this scoping literature review was to investigate the effects of workplace-level interventions and experiments in reducing working time on health, well-being at work and productivity. The results show that reduced working hours were generally associated with improved job satisfaction but also with experiences of work intensification. Reducing working hours by 20– 25% without reducing pay improved perceived sleep quality, work-life balance and reduced musculoskeletal disorders. Some trials have been able to reduce working hours without reducing productivity, but there are still very few studies focusing on sickness absence or productivity. High-quality research of the effects of reduced working hours would require a controlled follow-up study with a sufficiently large and representative sample, and the use of a wide range of measurements, including those of productivity

Upseerien työajat ja työhyvinvointi : kirjallisuuskatsaus

Puolustushallinnossa työskenteleminen asettaa erityisiä vaatimuksia henkilöstölle, jolta edellytetään 24/7 valmiutta, korkeaa suoriutumista ja joustavuutta. Työhön sitoutuminen on korkeaa ja se koetaan merkitykselliseksi, mutta työhön liittyy monia kuormittavia tekijöitä. Tässä kirjallisuuskatsauksessa tarkastellaan upseerien työaikoihin ja työhyvinvointiin liittyvää kansainvälistä tutkimustietoa rauhanajan toiminnassa. Upseerien toteutuneista kokonaistyöajoista löytyi vähän julkaistua tietoa, mutta itseraportoidut työajat ovat pitkiä etenkin Yhdysvalloissa. Upseerien univajeesta on suurelta osin yhtenevää näyttöä eri puolustushaaroista ja työkonteksteista. Työvuorojen aikana koettu voimakas väsymys on myös yleistä. Psykologiseen palautumiseen liityvää tutkimusta on vähän ja työstressin esiintyminen vaihtelee suuresti tutkimusten välillä. Työn ja muun elämän yhteensovittamisessa on erityisiä haasteita. Työuupumusta ja psyykkisiä oireita on raportoitu väestötasoa enemmän. Lisää tutkimustietoa tarvitaan erityisesti toteutuneista työajoista ja niiden yhteydestä unihäiriöihin, palautumiseen ja psyykkisen ylikuormittumisen tunnistamiseen

Työajan lyhentämisen työpaikkatason interventiot ja kokeilut : kirjallisuuskatsaus

tuottavuusvaikutukset ovat herättäneet keskustelua. Tämän kartoittavan kirjallisuuskatsauksen tavoitteena oli selvittää työpaikkatason työajan lyhentämisen interventioiden ja -kokeilujen vaikutuksia terveyteen, työhyvinvointiin ja tuottavuuteen. Tulosten mukaan lyhennetty työaika oli yleensä yhteydessä parempaan työtyytyväisyyteen mutta myös kokemuksiin työn tiivistymisestä. Työajan lyhentäminen 20–25 prosenttia ilman palkan alennusta paransi koettua unen laatua, työn ja muun elämän yhteensovittamista sekä vähensi tuki- ja liikuntaelinoireita. Joissakin kokeiluissa työajan lyhentäminen ilman tuottavuuden laskua oli mahdollista, mutta sairauspoissaolo- tai tuottavuustutkimuksia on vielä hyvin vähän. Lyhennetyn työajan vaikutusten tieteellinen selvittäminen edellyttäisi kontrolloitua seurantatutkimusta riittävän suurella ja edustavalla otoksella, sekä laaja-alaisten, myös työn tuottavuuteen kohdistuvien seurantamittareiden käyttöä

Do holidays change subjective sleep length or sleep debt in shift work disorder?

Peer reviewe

Asiantuntijatyön työajat : yhteydet työhön ja hyvinvointiin

Digitalisaatio ja mobiiliteknologian kehitys ovat muuttaneet erityisesti asiantuntijoiden työtä. Asiantuntijat työskentelevät entistä joustavammin ja ovat tavoitettavissa laajemmin myös työajan ulkopuolella. Työaika seikoittuu vapaa-aikaan ja saattaa haitata palautumista ja unta. Yhtä aikaa tämän kehityksen kanssa työaikalakia ollaan uudistamassa, joten tarvitaan tietoa työaikojen ja hyvinvoinnin välisistä yhteyksistä asiantuntijatyötä tekevillä. Tässä tutkimus- ja kehittämishankkeessa tavoitteena on tuottaa tietoa asiantuntijatyön työajoista ja palautumisesta työssä hyödyntämällä mobiilisovellusta ajankäytön arvioinnissa. Erityisesti tavoitteena on kuvata asiantuntijatyön työaikojen vaihtelua suhteessa yksilöllisiin ja työhön liittyviin taustatekijöihin, tutkia työaikoihin ja palautumiseen vaikuttavia yksilöllisiä tekijöitä, sekä selvittää asiantuntijatyön ajankäytön yhteyttä hyvinvointiin ja palautumiseen

A case-crossover study of age group differences in objective working-hour characteristics and short sickness absence

Aim: To investigate age group differences in objective working-hour characteristics and their associations with short (1–3 days) sickness absence. Background: Irregular working hours, that is shift work with non-standard schedule, may influence sickness absence rates in hospital workers. Methods: We collected daily working hours and the first incidence of short sickness absence from the employers’ electronic records from 2008 to 2017. A case-crossover study compared the characteristics of the working hours 28 days preceding the sickness absence (exposure window) and 28 days earlier (control window) across 10-year age groups (conditional logistic regression for odds ratios (OR) with 95% confidence intervals (95% CI)). Results: Younger employees had longer working hours and more night and consecutive shifts. Extended weekly working hours were associated with short sickness absence in all age groups. Age-related differences were few: extended working hours among oldest age group (OR: 1.01, 95% CI: 1.00–1.01) and daily working hours in the youngest and middle-age groups (Ors: 1.14–1.17) were associated with increased sickness absence. Conclusions: Length of working hours, and night and consecutive shifts differed between age, but the associations with short sickness absence were similar across all age groups. Implications for Nursing Management: Among older employees, the length of working hours should be paid special attention.publishedVersionPeer reviewe

Sleep duration and sleep difficulties as predictors of occupational injuries: a cohort study

STUDY OBJECTIVES: To examine the association between sleep duration and sleep difficulties with different types and causes of workplace and commuting injuries. METHODS: The data were derived from the Finnish Public Sector study including 89.543 participants (178.309 person-observations). Participants reported their sleep duration and sleep difficulties between 2000 and 2012. These were linked to occupational injury records from the national register maintained by the Federation of Accident Insurance Institutions. Risk of injuries was followed up 1 year after each study wave. Logistic regression analysis with generalised estimating equations (GEEs) was used to examine the association between sleep duration/difficulties and risk of injuries, and multinomial logistic regression with GEE was used to examine the association with injury types and causes. RESULTS: Both sleep duration and difficulties were associated with injuries. Employees with short sleep (≤6.5 hours) had 1.07-fold odds of workplace injuries (95% CI 1.00 to 1.14) and 1.14 times higher odds of commuting injuries (95% CI 1.04 to 1.26) compared with employees with normal sleep duration. For employees with disturbed sleep, the corresponding ORs were 1.09-fold (95% CI 1.02 to 1.17) and 1.14-fold (95% CI 1.04 to 1.26) compared with those without sleep difficulties, respectively. The risk of commuting injuries was higher among those who had difficulty in falling asleep (OR 1.29, 95% CI 1.07 to 1.55), woke up too early (OR 1.11, 95% CI 1.00 to 1.23) or had non-restorative sleep (OR 1.18, 95% CI 1.05 to 1.33). CONCLUSIONS: Short sleep duration and sleep difficulties are associated with slightly increased risk of workplace and commuting injuries

Kesannot kiertoon - lajiston monimuotoisuutta kesantojen avulla

Viljelykiertojen yksipuolistuminen on vähentänyt lajiston monimuotoisuutta pelloilla. Lyhytaikaiset viherkesannot tarjoavat yhden vaihtoehdon viljelykiertojen monipuolistamiseksi viljanviljelyssä. Niitä suosimalla voitaisiin lisätä lajiston monimuotoisuutta eri eliöryhmissä.vo