Review of studies on digital transaction platforms in marketing journals

© 2019 Informa UK Limited, trading as Taylor & Francis Group. Digital transaction platforms now intermediate a large number of transactions between end-customers and independent sellers and service providers in many parts of the economy. In retail, for example, Amazon.com now intermediates transactions between end-customers and hundreds of thousands of independent sellers worldwide, while Etsy.com connects artists, crafters, and collectors with buyers of a large range of niche and rare products. The growing popularity of digital transaction platforms, therefore, has significant implications for retail, marketing and distribution scholars as the existing interaction patterns in the value-chain are increasingly replaced by new digital intermediaries. The purpose of this review is, therefore, to examine, through an extensive and rigorous review of research on digital transaction platforms in marketing journals, what we know and what opportunities lie ahead to expand the theoretical and empirical understanding of digital transaction platforms. The review shows that despite increasing multi-disciplinary and managerial interest towards digital transaction platforms and the platform economy, they remain largely unexplored in marketing journals, and the existing research and theorizing attempts remain fragmented. Therefore, there are many opportunities for marketing, retail and distribution scholars to, for example, collaborate with industry and practitioners in order to gain new perspectives and access to novel data sources, and for example, meet the emerging funding requirements of many universities and governmental funding agencies for more rigorous multi-disciplinary research on digital markets and digital business models

Metsänomistajien näkemys metsänvuokrauksesta metsäomaisuuden hoidon kokonaispalveluna

201

Multi-Sided Marketplaces and the Transformation of Retail: A Service Systems Perspective

Retail is undergoing a series of major transformations as platform-based multi-sided marketplaces, like Amazon, Alibaba, eBay, JD.com and Rakuten, are challenging incumbent retailers. From the thriving brick and mortar stores and the development of shopping centers, malls and retail chains throughout the 1900's, retail has become increasingly digital as multi-sided marketplaces are uniting the online and offline to create more sophisticated and personalized customer experiences. We assimilate these ongoing changes with a service systems perspective into a conceptual framework of how multi-sided marketplaces are integrating their front and back stage processes to create more personalized, convenient, and speedy shopping experiences

Life+ pullonkaulat: EU:n ympäristöalan rahoitusvälineen Life+ käytön esteet, haasteet ja parannusehdotukset

Euroopan ympäristöhankkeiden rahoitusväline Life rahoittaa erityisesti tutkimustiedon käytännön hyödyntämiseen tähtääviä laajoja hankkeita. Suomeen maksettava Life+ -rahoitus on suuruusluokaltaan noin 6–10 miljoonaa euroa/vuosi. Tämä ei kuitenkaan tule meille automaattisesti vaan riippuu täysin suomalaishankkeiden määrästä ja laadusta. Tässä julkaisussa identifioidaan tekijöitä, joita potentiaaliset hakijat kokevat ongelmallisiksi ja toisaalta myönteisiksi Life+ -ohjelmassa ja esitetään suosituksia rahoitusvälineen käytön kehittämiseksi maassamme

Weather and biotic interactions as determinants of seasonal shifts in abundance measured through nest-box occupancy in the Siberian flying squirrel

It is much debated whether the direct effects of weather or biotic interactions determine species’ responses to climate change. For example, an important biotic factor for herbivores in northern ecosystems is the availability of winter food. If the food availability changes because of the changing climate, it likely has major impact on the abundance of herbivores. To evaluate this, we need to know the relative roles of weather and biotic interactions, such as food availability and risk of predation, for the species. Here, we utilize long-term data on nest-box occupancy by Siberian flying squirrels (Pteromys volans) in Finland during 2002–2018. We built binary models with nest-box occupancy in different seasons as a response variable. Weather, winter food (tree mast), and predator presence (the Ural owl, Strix uralensis) modified seasonal nest-box occupancy patterns of the flying squirrel. However, the effect of weather was only important in the summer. The negative effect of predators was clear for adults but, surprisingly, not for overwinter survival of apparent juveniles. Considering the relative importance of different factors, winter food availability had a clear positive effect in each season. Our study supports the view that the effects of climate change mediate through multiple biotic interactions. In forest ecosystems, responses of masting trees to weather likely play an important role in species responses to climate change.</p

Metsänvuokraus – uusi metsäomaisuuden hoidon kokonaispalvelu : METSÄVUO-hankkeen loppuraportti

Luonnonvarakeskuksen ja Itä-Suomen yliopiston yhteistyönä toteutetussa ”Metsätilojen vuokrauksesta uusi metsäomaisuuden hoidon kokonaispalvelu” -projektissa tutkittiin ja kehitettiin metsien vuokraukseen perustuvaa verkostoituneen liiketoiminnan mallia yksityismetsiin. Tavoitteena oli jäsentää ja arvioida metsänvuokrauspalvelun ominaisuuksia sekä selvittää edellytyksiä käynnistää vuokraukseen perustuvaa uutta metsäpalveluliiketoimintaa. Projektia toteutettaessa kotimaisen puun kysynnän odotettiin lisääntyvän merkittävästi suunniteltujen investointien toteutuessa. Metsänvuokraukseen perustuva omaisuudenhoitopalvelu voisi olla yksi keino vähentää yksityismetsien puustovarantojen mobilisaatioon liittyviä epävarmuustekijöitä. Metsäomaisuuden hoitopalveluna metsänvuokraus sijoittuu luonteeltaan hoitopalvelusopimuksen ja yhteismetsän välimaastoon. Metsänvuokrauksessa tavoitellaan kokonaisvaltaista metsäomaisuuden hoitoa, josta sovittaessa metsänomistaja luovuttaa yhdellä päätöksellä metsiensä hakkuiden ja hoidon toteuttamisen määräajaksi (esim. 10 vuodeksi) vuokralaisen hoidettavaksi metsänomistajalle maksettavaa (tavallisesti vuotuista) korvausta vastaan. Vuokralainen tekee toimenpiteet itse tai teettää ne kolmansilla osapuolilla noudattaen yhdessä metsänomistajan kanssa sovittuja periaatteita ja metsänhoitomenetelmiä. Vuokralainen vastaa töiden toteutuksesta, yksittäisistä metsänkäsittelypäätöksistä, hallinnosta sekä tuloista ja menoista. Suomessa tällaista palvelua ei vielä ole, muualla maailmassakin se on harvinaista lukuun ottamatta julkishallinnon metsiä. Metsänomistajakunnan muutoksen jatkuessa ja palveluiden käytön yleistyessä kokonaisvaltaiset omaisuudenhoitopalvelut yleistynevät myös metsäalalla samalla tavalla kuin ne ovat yleistyneet pankki- ja vakuutusalalla sekä finanssivarallisuuden hoidossa. Metsänvuokraus voidaan nähdä yhtenä tapana tuottaa metsänomistajalle omaisuudenhoitopalvelua, jolloin palvelun sisällöstä vuorovaikutteisesti sopiminen ja arvon tuottaminen maanomistajalle korostuvat. Metsänvuokrauksen arvolupaukset metsänomistajalle sisältävät metsien hoidon, helppouden sekä vakaan tuoton. Palveluntarjoajille ja vuokralaisille arvolupaukset sisältävät kumppanuuden sekä luotettavan ja ammattitaitoisen yhteistyöverkon sekä mittakaavaedut. Kun vuokrametsien pinta-ala on riittävä, luo syntynyt yhteistyöverkosto aineelliseen ja aineettomaan vaihdantaan (osaamisten täydentämiseen ja vuorovaikutukseen) ja työsuorituksiin perustuvaa arvoa. Tutkimuksen kuluessa kokonaisvaltaiselle omaisuudenhoitopalvelulle tunnistettiin kolme erilaista mittakaavatasoa: paikallinen pienimuotoinen metsänvuokrauspalvelu, alueellinen hieman laajamittaisempi palvelumalli sekä valtakunnallinen malli. Paikallisessa pienimuotoisessa mallissa vuokrauspalvelu toteutuu metsänomistajan sekä tilan sijaintikunnassa toimivan toisen aktiivisen metsänomistajan tai metsäpalveluyrityksen välisenä sopimuksena. Alueellinen vuokrauspalvelu voi perustua tietyn maakunnan tai metsänhoitoyhdistyksen alueella aktiivisesti toimivan toimijan tarjoamaan palveluun, jolloin palvelua voidaan tarjota periaatteessa kaikille kyseisen alueen metsänomistajille, joiden tilat ovat kiinnostavia vuokralaiselle. Valtakunnallinen malli tarjoaa käytännössä kaikkialla Suomessa sijaitsevien metsätilojen omistajille mahdollisuuden tarjota tilojaan vuokralle. Metsänvuokraus on mahdollista toteuttaa maanvuokralain mukaisena menettelynä, ja projekti tuotti tätä varten mallisopimuspohjan, joka on toimijoiden vapaasti käytettävissä. Projektin tiivistetyt loppupäätelmät ovat: • Metsänvuokraukseen perustuva kokonaisvaltainen metsäomaisuuden hoitopalvelu voidaan toteuttaa nykyisen lainsäädännön puitteissa maanvuokralakiin tukeutuen. • Metsänvuokraukseen liittyvän kielteisen maineen vuoksi palvelulle parempi termi voisi olla esimerkiksi metsäomaisuuden hoitopalvelu. • Kokonaisvaltaisen metsäomaisuuden hoitopalvelun, jos se toteutuisi mittakaavaltaan vähänkin laajempana, vaikutukset puun mobilisaatioon, metsäyrittäjyyteen ja metsätalouden kannattavuuteen voisivat olla merkittäviä. • Monet kolmea yllä mainittua mittakaavatasoa edustavat toimijatahot ovat olleet kiinnostu-neita palvelun tarjoamista liiketoimintamahdollisuuksista, yksityismetsänomistajien aidon kiinnostuksen selvittäminen edellyttää toimivan palvelun tuomista markkinoille. • Metsävuokrauksen yleistyminen edellyttää toimijoilta yksinkertaisen ja selkeän metsänvuokrauskonseptin kehittämistä ja testaamista (pilotointia) käytännössä, joka toimisi palvelun referenssinä.201