Integroitumista vai eriytymistä? : Maahanmuuttajalapset ja -nuoret Suomessa

Tässä tutkimuksessa tarkastellaan maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten integroitumista Suomeen. Integroitumisen onnistumisen mittareina käytämme koulutukseen, terveyteen ja rikollisuuteen liittyviä vasteita. Koulutuksellista integroitumista mitataan toisen asteen tutkinnon suorittamisella ja korkea-asteen koulutukseen hakeutumisella. Ensimmäinen terveyteen liittyvä vaste kuvaa vakavaan sairauteen määrättyjen lääkkeiden erityiskorvausoikeutta ja toinen mielenterveyslääkkeiden ostoja. Rikollisuuteen liittyvät vasteet kuvaavat alioikeuksissa annettuja rikostuomioita vakavimmista tuomioista sakkotuomioihin. Tutkimuksessamme ovat mukana vuosina 1975–1985 syntyneet maahanmuuttajien lapset. Ulkomailla syntyneet ovat tulleet Suomeen alle 15-vuotiaana. Nuorten integroitumista Suomeen seurataan 23-vuotiaaksi saakka. Tutkimus perustuu 20 prosentin väestöotokseen. Tuloksemme osoittavat, että väestötason suorissa keskiarvovertailuissa – ilman taustamuuttujien vakiointia – maahanmuuttajanuorten koulutuksellinen integroituminen vaihtelee hyvin paljon maahanmuuttajaryhmittäin. Heikointa integroituminen on ryhmässä muu eli muualta kuin OECD-maista tai lähialueilta (Venäjä, Viro, ent. Neuvostoliitto) tulleilla nuorilla. Kun vakioimme sosioekonomisen taustan, erot kantaväestöön häviävät OECD-maista tulleiden nuorten kohdalla toisen asteen tutkinnon suorittamisessa ja lähialueilta tulleet nuoret ovat suorittaneet tutkinnon jopa kantaväestöä useammin. Myös korkeakouluun hakeutuminen on yleisempää OECD-maista ja lähialueilta tulleilla nuorilla perhetaustan vakioinnin jälkeen. Ryhmässä muut erot kantaväestöön pienenevät koulutusvasteissa huomattavasti taustamuuttujien vakioinnin jälkeen, mutta erot säilyvät tilastollisesti merkitsevinä. Terveyteen liittyvät vasteet kertovat vähäisemmästä sairastavuudesta ja lääkkeiden käytöstä maahanmuuttajanuorten keskuudessa. Vakavien sairauksien diagnoosit ja mielenterveyslääkkeiden käyttö on maahanmuuttajilla vähäisempää kuin kantaväestöllä, ja tulos säilyy myös perhetaustan vakioimisen jälkeen. On mahdollista, että tämä viittaa maahanmuuttajien valikoitumiseen (ns. terve maahanmuuttaja -ilmiö). Toinen mahdollinen selitys on terveyspalveluihin hakeutumiseen ja saatavuuteen liittyvät ongelmat. Vakavaa rikollisuutta kuvataan ehdottomilla vankeustuomioilla, jotka ovat harvinaisia tapahtumia kaikissa väestöryhmissä. Sosioekonomisen taustan vakioinnin jälkeen OECD-maista tulleet nuoret ovat syyllistyneet ehdottomaan vankeuteen johtaviin rikoksiin kantaväestöä harvemmin ja ryhmä muu kantaväestöä useammin. Kolmen vakavimman tuomiotyypin yhdistelmässä eroja väestöryhmien välillä ei ole. Sakkotuomioissa ryhmän muu maahanmuuttajanuoria on tuomittu kantaväestöä useammin, mutta valtaosa erosta kantaväestöön häviää sosioekonomisen taustan vakioinnin jälkeen. Kaikissa tarkastelluissa vasteissa keskeisin tulos on sama: syntymävuoden, perheen sosioekonomisen aseman ja perherakenteen huomioiminen selittää joko kokonaan tai valtaosan erosta kantaväestön ja maahanmuuttajien välillä

Äitiyspakkaus käyttäjien puntarissa VII

0,00 euro

State-space solutions to the dynamic magnetoencephalography inverse problem using high performance computing

Determining the magnitude and location of neural sources within the brain that are responsible for generating magnetoencephalography (MEG) signals measured on the surface of the head is a challenging problem in functional neuroimaging. The number of potential sources within the brain exceeds by an order of magnitude the number of recording sites. As a consequence, the estimates for the magnitude and location of the neural sources will be ill-conditioned because of the underdetermined nature of the problem. One well-known technique designed to address this imbalance is the minimum norm estimator (MNE). This approach imposes an $L^2$ regularization constraint that serves to stabilize and condition the source parameter estimates. However, these classes of regularizer are static in time and do not consider the temporal constraints inherent to the biophysics of the MEG experiment. In this paper we propose a dynamic state-space model that accounts for both spatial and temporal correlations within and across candidate intracortical sources. In our model, the observation model is derived from the steady-state solution to Maxwell's equations while the latent model representing neural dynamics is given by a random walk process.Comment: Published in at http://dx.doi.org/10.1214/11-AOAS483 the Annals of Applied Statistics (http://www.imstat.org/aoas/) by the Institute of Mathematical Statistics (http://www.imstat.org

Lukiolaisten ja ammatillista perustutkintoa suorittavien elämäntilanne ja toimeentulo

Tutkimuksessa tarkastellaan toisen asteen opiskelijoiden elämäntilannetta ja toimeentuloa. Ikä ja asumismuoto ovat keskeisimmät heidän toimeentuloonsa vaikuttavat tekijät. Lukiolaisista noin 93 prosenttia ja samanikäisistä ammatillista perustutkintoa suorittavista nuorista noin 70 prosenttia asuu vanhempiensa taloudessa. Yli 20-vuotiaista ammatillista perustutkintoa suorittavista joka viides asuu vanhempiensa kanssa. Lukiolaisista suurin osa (80 prosenttia) kokee pienistä tuloistaan huolimatta taloudellisen asemansa vähintään kohtalaiseksi, mikä heijastelee lähinnä heidän taloudellisesti hyvin epäitsenäistä asemaansa. Huonoksi tai hyvin huonoksi oman taloudellisen asemansa kokee joka viides lukiolainen. Ammatillista tutkintoa suorittavien kokemus omasta taloudellisesta asemasta on huomattavasti negatiivisempi: 45 prosenttia ilmoittaa taloudellisen tilanteensa olevan huono tai hyvin huono. Eroa kokemuksissa eri oppilaitoksissa opiskelevien välillä selittävät ikä, itsenäisempi asuminen ja vanhempien pienemmät tulot. Toisen asteen opiskelijoiden mielestä opintotuki on riittämätön ja järjestelmä epäoikeudenmukainen. Kriittisimpiä ovat opintotukea saaneet. Toisen asteen opintotukeen liittyy olennaisesti kysymys vanhempien, yksilön itsensä ja yhteiskunnan vastuusta opintojen aikaisen toimeentulon rahoittamisessa. Alle 20-vuotiailla, asuivatpa he vanhempiensa taloudessa tai itsenäisesti, opintotukeen vaikuttaa vanhempien tuloja koskeva tiukka tarveharkinta. Lukiolaisista vain 18 prosenttia ja ammatillista perustutkintoa suorittavista noin puolet sai opintorahaa keväällä 2006. Ammatillista tutkintoa suorittavista suurempi osa kuin lukiolaisista on yli 20-vuotiaita ja saa näin ollen opintorahaa. Opintorahan saantiin vaikuttaa heillä myös vanhempien pienemmät tulot sekä yksinhuoltajavanhempien suurempi osuus. 18–19-vuotiaiden opiskelijoiden toimeentulotukiasiakkuudet ovat lisääntyneet merkittävästi 1990-luvun alun jälkeen, minkä taustalla voi olla opintorahan reaaliarvon lasku sekä toisen asteen opintotukeen oikeutettujen osuuden lasku. Heikoimmassa taloudellisessa asemassa ovat itsenäisesti asuvat, etenkin toisella paikkakunnalla opiskelevat nuoret. Itsenäisesti asuvat 16–25-vuotiaat ammatillista perustutkintoa suorittavat ilmoittavat nettokuukausituloikseen 384 euroa kuukaudessa. Itsenäisesti asuvista yli 90 prosenttia ilmoittaa vanhempiensa avustavan säännöllisesti tai satunnaisesti suoraan rahallisesti tai maksamalla asumiskuluja ja laskuja. Kokonaan ilman vanhempien taloudellista tukea on itsenäisesti asuvista alle 20-vuotiaista kahdeksan prosenttia ja noin joka viidennellä tuki on satunnaista. Vuonna 2006 korotettiin vanhempien tulorajoja 15 prosenttia ja vuonna 2007 korotetaan 30 prosenttia. Nykyistä useampi pääsee taas opintorahan piiriin ja osalla tukeen oikeutetuista tuen määrä nousee merkittävästi. Kahden elättäjän lapsiperheissä tulorajojen muutos tuo etuuden saajien joukkoon nuoria verraten läheltä mediaanituloisten ryhmää ja yksinhuoltajien lapsista vain ylimpään tulokymmenykseen kuuluvat lapset tulevat jäämään järjestelmän ulkopuolelle. Tulorajojen indeksijärjestelmä tai säännölliset tulorajojen tarkistukset estäisivät tällaiset vaivihkaa tapahtuvat tuen saatavuuden ja tuen tason laskun.9,00 euro

X-ray Raman scattering study of aligned polyfluorene

We present a non-resonant inelastic x-ray scattering study at the carbon K-edge on aligned poly[9,9-bis(2-ethylhexyl)-fluorene-2,7-diyl] and show that the x-ray Raman scattering technique can be used as a practical alternative to x-ray absorption measurements. We demonstrate that this novel method can be applied to studies on aligned $\pi$-conjugated polymers complementing diffraction and optical studies. Combining the experimental data and a very recently proposed theoretical scheme we demonstrate a unique property of x-ray Raman scattering by performing the symmetry decomposition on the density of unoccupied electronic states into $s$- and $p$-type symmetry contributions.Comment: 19 pages, 8 figure

Inelastic X-ray scattering in correlated (Mott) insulators

We calculate the inelastic light scattering from X-rays, which allows the photon to transfer both energy and momentum to the strongly correlated charge excitations. We find that the charge transfer peak and the low energy peak both broaden and disperse through the Brillouin zone similar to what is seen in experiments in materials like Ca_2 Cu O_2 Cl_2.Comment: 5 pages Revtex4, 6 figure

Pressure dependent electronic properties of MgO polymorphs: A first-principles study of Compton profiles and autocorrelation functions

The first-principles periodic linear combination of atomic orbitals method within the framework of density functional theory implemented in the CRYSTAL06 code has been applied to explore effect of pressure on the Compton profiles and autocorrelation functions of MgO. Calculations are performed for the B1, B2, B3, B4, B8_1 and h-MgO polymorphs of MgO to compute lattice constants and bulk moduli. The isothermal enthalpy calculations predict that B4 to B8_1, h-MgO to B8_1, B3 to B2, B4 to B2 and h-MgO to B2 transitions take place at 2, 9, 37, 42 and 64 GPa respectively. The high pressure transitions B8_1 to B2 and B1 to B2 are found to occur at 340 and 410 GPa respectively. The pressure dependent changes are observed largely in the valence electrons Compton profiles whereas core profiles are almost independent of the pressure in all MgO polymorphs. Increase in pressure results in broadening of the valence Compton profiles. The principal maxima in the second derivative of Compton profiles shifts towards high momentum side in all structures. Reorganization of momentum density in the B1 to B2 structural phase transition is seen in the first and second derivatives before and after the transition pressure. Features of the autocorrelation functions shift towards lower r side with increment in pressure.Comment: 19 pages, 8 figures, accepted for publication in Journal of Materials Scienc

Biochemical and morphological changes of the rat adrenal medulla induced by peroral xylitol

Peer Reviewedhttp://deepblue.lib.umich.edu/bitstream/2027.42/46155/1/204_2004_Article_BF00316333.pd

A Novel 2D Folding Technique for Enhancing Fermi Surface Signatures in the Momentum Density: Application to Compton Scattering Data from an Al-3at%Li Disordered Alloy

We present a novel technique for enhancing Fermi surface (FS) signatures in the 2D distribution obtained after the 3D momentum density in a crystal is projected along a specific direction in momentum space. These results are useful for investigating fermiology via high resolution Compton scattering and positron annihilation spectroscopies. We focus on the particular case of the (110) projection in an fcc crystal where the standard approach based on the use of the Lock-Crisp-West (LCW) folding theorem fails to give a clear FS image due to the strong overlap with FS images obtained through projection from higher Brillouin zones. We show how these superposed FS images can be disentangled by using a selected set of reciprocal lattice vectors in the folding process. The applicability of our partial folding scheme is illustrated by considering Compton spectra from an Al-3at%Li disordered alloy single crystal. For this purpose, high resolution Compton profiles along nine directions in the (110) plane were measured. Corresponding highly accurate theoretical profiles in Al-3at%Li were computed within the local density approximation (LDA)-based Korringa-Kohn-Rostoker coherent potential approximation (KKR-CPA) first-principles framework. A good level of overall accord between theory and experiment is obtained, some expected discrepancies reflecting electron correlation effects notwithstanding, and the partial folding scheme is shown to yield a clear FS image in the (110) plane in Al-3%Li.Comment: 24 pages, 8 figures, to appear in Phys. Rev.