Consumers' choice of broiler meat in Finland: the effects of country of origin and production methods

Among consumers there is an increasing interest and concern about the ways food is produced. This calls for the poultry industry to differentiate their products and production methods to directions valued by the consumers. In this study we use choice experiment to analyse the importance of broiler production method and the country of origin for the Finnish consumers. In the experiment, we offer several alternatives for regular broiler, including products that have been produced using organic methods, as well as products produced by emphasising animal welfare or consumer health aspects. The conditional logit model of consumer preferences for broiler meat in Finland revealed the very strong positive perceptions of domestically produced broiler products. Although the effect of production method was minor it also had an impact on consumer choice behaviour, particularly emphasising animal welfare in production increased the choice probability. The latent class analysis revealed the heterogeneity of consumer preferences but did not facilitate profiling the consumer groups based on socioeconomic data.Choice experiment, latent class analysis, preference heterogenity, Demand and Price Analysis, Food Consumption/Nutrition/Food Safety,

Building the content of CSR in the food chain with a stakeholder dialogue

The paper is concerned with the content of corporate social responsibility (CSR) in the food supply chains. The objective is to build the content of CSR in the food chain with a stakeholder dialogue. The research project takes an action oriented approach and is based on case studies. The project draws on three different case food products and their supply chains: rye bread, broiler chicken products and margarine. The content of CSR is constructed in interaction between researchers, consumers, companies and their interest groups. The research project combines the compilation and analysis of extensive information sources, constructive technology assessment and stakeholder workshops. The paper presents how the research process is proceeding in a dialogue with researchers, representatives of case companies, consumers and other stakeholders and provides results on important CSR issues related to the case food products and their supply chains.Corporate social responsibility, supply chain, stakeholders, Agribusiness,

Meat Consumption Patterns and Intentions for Change Among Finnish Consumers

During the past few decades, meat has increasingly become a subject of controversies relating to health and safety, environment, and animal welfare. Even though these changes in perceptions of meat are not yet visible in aggregate consumption figures, they can be observed in individual consumption patterns and as intentions to change the consumption. In this study, we examine changes in meat consumption among the Finnish consumers taking into account both stated changes in the past and intended changes in the future. Based on these changes, we identify consumer segments and investigate in which ways these segments differ from each other socio-demographically and with respect to current meat consumption and the stated reasons for the change. The latent class analysis based on representative Internet survey data revealed nine consumer clusters that formed three cluster blocks. The results showed that a large number of people, over 40%, had stabile consumption patterns. A cluster block of 14% of consumers had already shifted their consumer patterns to contain more vegetables and less meat. One third of the consumers were identified to be in the middle of the change with a general tendency to decrease the use of meat and increase the use of vegetables. Although, environmental effects of meat and animal welfare issues were important reasons for change in some clusters, healthiness was the most salient stated reason for change in consumption habits.Food Consumption/Nutrition/Food Safety, Livestock Production/Industries,

Heterogeneous Risk Perceptions : The Case of Poultry Meat Purchase Intentions in Finland

Peer reviewe

Elintarvikeketjun vastuullisuuden seitsemän ulottuvuutta

Vaikka vastuullisuus on tunnistettu keskeiseksi strategiseksi painopisteeksi elintarvikealanliiketoiminnassa, on vastuullisuus käsitteenä ja sen tarkempi sisältö tähän asti ollut jäsentymätön.MTT:n, Kuluttajatutkimuskeskuksen ja viiden elintarvikealan yrityksen yhteisessä hankkeessa(Elintarvikeketjun vastuullisuuden kehittäminen ja tuotteistaminen vuorovaikutuksessa sidosryhmienkanssa) pohdittiin konkreettisesti, mitä vastuullisuus tarkoittaa elintarvikeketjun yhteydessä. Myösvastuullisuuden mittaamista tarkasteltiin osana sisällön rakentamista ja vastuullisuudenoperationalisointia. Mittaamalla vastuullisuutta yritykset voivat kehittää, johtaa ja ohjata vastuullistatoimintaansa.Tavoitteiden ja tutkimuskysymysten konkretisoitiin kolmen esimerkkituotteen (ruisleipä,broilerituotteet ja margariini) ja niiden tuotantoketjujen avulla. Lähtökohtana oli pohtia ja arvioidavastuullisuuden sisältöä ja kriteerejä jokapäiväisten perustuotteiden näkökulmasta. Vastuullisuudensisällön rakentamisen monivaiheinen prosessi kiteytyi kolmeen päävaiheeseen. 1) Tuotantoketjujenavaaminen vastuullisuuden näkökulmasta, 2) Vuorovaikutteiset sidosryhmädialogit ja 3)Vastuullisuuden kriteerien ja mittareiden rakentaminen. oli elintarvikeketjun vastuullisuuden sisällönrakentaminen. Keskiössä ovat olleet vuorovaikutteiset ja osallistavat työpajat, joissa erilaisten ja eritahoja edustavien ihmisten näkemyksiä on voitu hyödyntää vastuullisuuden jäsentämisessä.Tutkimus kiteytti elintarvikeketjun vastuullisuuden seitsemään ulottuvuuteen: ympäristö,tuoteturvallisuus, ravitsemus, työhyvinvointi, eläinten hyvinvointi, taloudellinen vastuu japaikallisuus. Lisäksi kaikissa elintarvikeketjun vastuullisuuden ulottuvuuksissa ja niiden viestinnässäon olennaista tuotantoketjun sekä siihen liittyvän tiedon läpinäkyvyys ja avoimuus.Esimerkkituotteille ja niiden tuotantoketjuille laadittiin alustavat kriteerit ja mittarit yrityksenvastuullisen toiminnan kehittämisen näkökulmasta. Mittareiden rakentamisen periaatteina olivatelinkaariajattelu, avoimuus, tavoitteellisuus, strateginen vastuullisuus ja kestävä tuotekulttuuri.Yrityksiltä saadun palautteen mukaan hanke on auttanut vastuullisuuden jäsentämisessäyrityksissä. Vasta tulevaisuudessa on kuitenkin nähtävissä, miten esitetyt kriteerit soveltuvatkäytäntöön. Jatkotutkimusta tarvitaan muun muassa vastuullisuuden integroimisen mahdollisuuksistaosaksi liiketoimintaa ja yritysten johtamisjärjestelmää, vastuullisuuden mittaamisesta sekäelinkaarilähtöisen mittaamisen laajentamisesta osaksi sosiaalista vastuuta. Mittaamisen tulisi palvellapaitsi työkaluna vastuullisen toiminnan kehittämisessä myös vastuullisten valintojen arvioinnissa jaohjauskeinojen suuntaamisessa. Tutkimuksen tuloksia hyödynnetään ja jalostetaan eteenpäin yritystenkanssa yhteistyössä toteutettavassa Vastuullisuuden konseptointi –jatkohankkeessa

Finnish agriculture and rural industries 2007

The report consists of following topics: operating environment of agriculture, agricultural and food market, agricultural policy, economic situation of agriculture, agriculture and the environment, rural and regional policy, special topics: biogas etc

Tuottajaorganisaatioista neuvotteluvoimaa maatalousyrittäjille

Alkutuotannon neuvotteluaseman parantaminen ruokaketjussa edellyttää maatalousyrittäjien keskinäisen yhteistyön ja kaupallisen edunvalvonnan vahvistamista. EU-lainsäädäntö sallii nykyisin tuottajien kaupallisen yhteistyön ja tarjonnan keskittämisen tuottajaorganisaatiokonseptin kautta. Tuottajaorganisaatiolla tarkoitetaan tietyn maataloustuotteen tuottajien omasta aloitteesta perustamaa yhteenliittymää, jonka tarkoituksena on vahvistaa tuottajien markkina-asemaa esimerkiksi yhteisen tuotannon suunnittelun, tuotantopanosten, markkinoinnin ja myynnin kautta

Förhandlingskraft för lantbruksföretagare genom producentorganisationer

För att förbättra förhandlingspositionen för primärproduktionen i livsmedelskedjan krävs att samarbetet mellan lantbruksföretagare och den kommersiella intressebevakningen ska stärkas. I nuläget tillåter EU-lagstiftningen ett kommersiellt samarbete mellan producenter och koncentration av utbud genom producentorganisation- koncept. Med producentorganisation avses en sammanslutning som bildats på initiativ av producenter av en viss jordbruksprodukt själva och som syftar till att stärka producenternas marknadsställning, till exempel genom planering av gemensam produktion, produktionsinsatser, marknadsföring och försäljning

Kuluttajien ja kunnallisten päättäjien näkemyksiä lähi- ja luomuruoasta

Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa yleistettävää tietoa kuluttajien ja päättäjien suhtautumisesta lähi- ja luomuruokaan ja siten edesauttaa elintarvikealan pk-sektorin toimintaedellytyksiä. Tutkimuksen taustalla on keskustelu elintarvikkeiden turvallisuudesta, laadusta ja tuotantomenetelmistä sekä lähi- ja luomuruoan tarjoamista uusista mahdollisuuksista yrittäjille ja kuluttajille. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää mm. tuotekehityksessä, markkinoinnissa ja elintarviketuotannon strategioiden suunnittelussa. Hankkeen ovat toteuttaneet yhteistyössä Kuluttajatutkimuskeskus, MTT taloustutkimus ja VTT Elintarvikkeiden biotekniikka. Tutkimuksen aineistot kerättiin kolmella Internet-kyselyllä marraskuussa 2004. Kuluttaja-aineisto (N = 2 429) on edustava otos suomalaisista Internetin käyttäjistä. Päättäjäaineisto koostuu kahdesta kyselystä, jotka lähetettiin kaikkiin Suomen kuntiin. Ensimmäinen oli suunnattu kunnanjohdolle (N = 144) ja toinen suurkeittiöiden edustajille (N = 212). Kyselyissä käsiteltiin mm. lähiruoan määrittelyä, lähi- ja luomuruokaan liitettyjä mielikuvia ja ominaisuuksia, lähi- ja luomuruoan käyttöä ja siihen vaikuttavia tekijöitä sekä elintarviketalouden tulevaisuutta. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että sekä lähi- että luomuruokaan suhtaudutaan hyvin myönteisesti, joskin käsite "lähiruoka" koetaan epämääräisenä. Lähi- ja luomuruoka arvioidaan joiltakin ominaisuuksiltaan hieman tavanomaista suomalaista ruokaa paremmiksi. Lähiruokaa pidetään enemmän kotiseudun yrittäjiä tukevana ja sen raaka-aineiden jäljitettävyys koetaan helpompana. Toisaalta lähiruoka on vaikeampi tunnistaa kaupassa. Kalliimpana pidetty luomuruoka arvioidaan ympäristövaikutuksiltaan ja puhtaudeltaan lähiruokaa paremmaksi. Lähi- ja luomuruoan käyttöä rajoittavat tuotteiden korkea hinta ja saatavuus. Kunnallisissa ruokapalveluissa määrärahojen riittävyys koetaan erityisesti luomuruoan käytön esteeksi. Lähiruoan käytön edistäminen edellyttää sen napakampaa profiloimista suhteessa muuhun ruokaan. Lähiruoassa kuluttajille tärkeitä ominaisuuksia ovat hyöty itselle, hyvinvoinnille ja yhteiskunnalle. Sekä kuluttajille että päättäjille ovat merkityksellisiä myös lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja oman alueen elinvoimaisuus. Tutkimus osoittaa, että kiinnostus etenkin lähiruokaa kohtaan ei ole mikään marginaaliilmiö vaan kotimainen luomuruoka ja paikallinen lähiruoka voisivat hyvin löytää paikkansa niin kuluttajien ostoskoreissa kuin kunnallisissa ruokapalveluissa. Käsitykset elintarviketalouden tulevaisuudesta kertovat, että samat vastaajat uskovat osittain sekä globalisaation lisääntymiseen että lähi- ja luomuruokakulttuurin nousuun. Näin ollen globaali ja lokaali eivät välttämättä ole toisensa poissulkevia ilmiöitä, vaan niiden yhteensovittaminen on mahdollista. Globaalin ja lokaalin rinnakkaiselo ja vuoropuhelu on mahdollista myös Suomessa

Vastuullisuus ruokaketjussa. Eväitä johtamiseen, mittaamiseen ja viestintään

vo