Kohti riskiperusteista lihantarkastusta : Lihasikojen riskiperusteisen lihantarkastuksen edellytykset Suomessa

Salmonella spp., Yersinia enterocolitica, Toxoplasma gondii and Trichinella spp. are the most relevant biological hazards in the context of meat inspection of pigs in the European Union (EU). These zoonotic pathogens show no clinical symptoms or gross pathological lesions in pigs, and thus are not detectable with current meat inspection procedures, except Trichinella spp. by laboratory analysis. In this study, we analysed the serological prevalence of these pathogens in Finnish fattening pigs and evaluated serological monitoring as a control method. In total, we studied 1353 meat juice samples and 1793 serum samples of fattening pigs using commercial ELISA kits. The seroprevalence of pathogenic Yersinia spp. was the highest of the studied pathogens, and Yersinia antibodies were detected in 57% and 66% of the meat juice and serum samples at the end of the fattening period, respectively. The seroprevalences of Salmonella spp. and T. gondii were low. Salmonella antibodies were detected in 3% of the meat juice samples and in 18% of the serum samples at the end of fattening. T. gondii antibodies were detected in 3% of meat juice samples and 1% of serum samples. Trichinella spp. antibodies were not detected. The seroprevalences at the end of the fattening or at slaughter were not associated with post-mortem findings of the current batch, which was expected. This indicates that we need new tools to control these public health hazards in pork. Meat juice serology at slaughter was feasible and easy to perform. We observed huge differences between farms considering Salmonella spp., Yersinia spp. and T. gondii seroprevalences. This shows that farm-level serological data could be used as part of the food chain information (FCI) for risk-based decisions to improve food safety. Risk-based decisions include slaughtering arrangements, additional carcass processing, targeted sampling at the slaughterhouse and improved biosecurity measures at the farm. However, risk mitigation targets and procedures must be carefully adjusted for each pathogen. With targeted serological monitoring of T. gondii we could effectively target control measures and diminish the pathogen in pork. Serological monitoring of pathogenic Yersinia spp. could be the first step in the huge challenge of Y. enterocolitica in pigs, allowing for the possibility of slaughtering pigs from high-risk farms at the end of the day. Serological monitoring of Salmonella spp. would be beneficial, but would only have a limited positive impact on food safety, because the current situation is already excellent. Serosurveillance of Trichinella spp. would become meaningful, if current testing is to be diminished. In addition to food safety issues, FCI could be useful for visual-only inspection, which should be the most common inspection method. We analysed authentic FCIs and meat inspection findings of 85 slaughter batches of fattening pigs. In addition, we analysed on-farm health status indicators, assessed by a veterinarian, and the meat inspection findings of another 57 slaughter batches. The partial carcass condemnation rate of the current batch was best predicted by the partial carcass condemnation rate of the pigs from the same farm within one year. Constant coughing and tail biting at a farm were associated with partial carcass condemnations. On-farm health indicators (such as the healed tail biting rate at the end of fattening and constant coughing during fattening) together with previous meat inspection results could be used as part of the FCI to make decisions regarding the meat inspection procedure: visual-only or additional inspections. However, farmers must be properly advised to carefully report this information.Tärkeimmät sianlihan välityksellä ihmisiin tarttuvat taudinaiheuttajat EU:n alueella ovat salmonellat, Yersinia enterocolitica, Toxoplasma gondii ja trikiinit. Tyypillisesti ne eivät aiheuta sioille oireita tai näkyviä muutoksia ruhoihin tai elimiin. Tämän vuoksi näitä taudinaiheuttajia ei pystytä havaitsemaan nykyisen lihantarkastuksen yhteydessä, lukuun ottamatta trikiinejä, jotka tutkitaan toistaiseksi rutiinisti laboratoriotutkimuksin. Tässä tutkimuksessa selvitimme salmonella-, yersinia-, toksoplasma- ja trikinellavasta-aineiden esiintyvyyttä suomalaisilla lihasioilla. Lisäksi arvioimme tulosten käytettävyyttä osana riskiperusteista lihantarkastusta. Tutkimme 1353 lihasnestenäytettä ja 1793 seeruminäytettä lihasioilta. Ihmisille tautia aiheuttavien yersiniabakteerien vasta-aineita esiintyi sioilla yleisesti, 57-66 prosentilla tutkituista lihasioista. Salmonella- ja toksoplasmavasta-aineita esiintyi harvoin. Salmonellavasta-aineita todettiin 3-18 prosentilla ja toksoplasmavasta-aineita 1-3 prosentilla tutkituista lihasioista. Trikiinivasta-aineita ei todettu lainkaan. Tilojen välillä havaittiin suuria eroja salmonella-, yersinia- ja toksoplasmavasta-aineiden esiintyvyydessä. Tulokset osoittavat, että tilatason tietoa vasta-aineiden esiintyvyydestä voitaisiin käyttää lihantarkastuksessa osana elintarvikeketjutietoja. Yersiniavasta-aineiden kattava seuranta mahdollistaisi korkean riskin tiloilta peräisin olevien sikojen teurastamisen päivän viimeisenä. Toksoplasmavasta-aineita esiintyi yleisesti vain muutamalla tilalla. Riskiperusteisesti kohdennetulla vasta-aineseurannalla olisi mahdollista ohjata näiltä tiloilta peräisin oleva liha pakastukseen ja parantaa tilan tautisuojausta. Salmonellavasta-aineiden seurannasta saatava tieto olisi hyödyllinen, mutta vaikutus elintarviketurvallisuuteen olisi vähäinen, koska nykyinen tilanne on jo erittäin hyvä. Trikinellojen osalta seuranta voisi tuoda tarpeellista tietoa tulevaisuudessa, jos nykyisestä jokaiselle ruholle tehtävästä trikiinitestauksesta luovutaan. Riskinhallinnan tavoitteet ja keinot tulee tarkoin määrittää jokaiselle taudinaiheuttajalle erikseen huomioiden myös kustannus-hyöty. Elintarviketurvallisuusnäkökohtien lisäksi elintarvikeketjutietoja voitaisiin käyttää ennakoimaan sikaerien lihantarkastustuloksia. Analysoimme 85 lihasikaerän elintarvikeketjutiedot ja lihantarkastustulokset. Lisäksi vertasimme 57 lihasikaerän lihantarkastustuloksia eläinlääkärin tilalla tekemiin arvioihin eläinten terveydentilasta. Tulokset osoittivat, että indikaattoreita, kuten aiemmat lihantarkastustulokset, yskä ja hännänpurenta, voitaisiin käyttää osana elintarvikeketjutietoja. Tietojen avulla voitaisiin etukäteen jaotella sikaerät, jotka todennäköisesti soveltuvat visuaaliseen lihantarkastukseen ja sikaerät, joille tarvitaan lisätarkastuksia

Comparison of commercial ELISA tests for the detection of Toxoplasma antibodies in the meat juice of naturally infected pigs

Toxoplasmosis is a globally distributed protozoal zoonosis. Pigs are considered an important reservoir of Toxoplasma gondii and pork a major infection source of human toxoplasmosis. ELISA methods are commonly used diagnostic tools for detecting Toxoplasma infections. They are also used for slaughterhouse-based serological monitoring of toxoplasmosis in pigs to identify positive farms. The methods used are non-standardised with varying sensitivity and specificity. In our study, four commercial ELISA tests for the detection of Toxoplasma antibodies in the meat juice of slaughter pigs were compared with a modified agglutination test (MAT) as a reference. The cut-off values of the ELISA tests provided by the manufacturer varied between 0.20 and 0.50, and clearly influenced prevalence. The sensitivity of tests I, II and III varied between 96.4 and 78.6. Sensitivity was unacceptably low (3.6) for test IV (cut-off=0.30). Tests I, II and III had the highest accuracy and the best agreement with the reference test when a cut-off of 0.30 was used. Test II and III showed very good agreement (K=0.92 and 0.84, respectively) with the MAT. A very strong correlation (Pearson correlation >0.89) was observed between the S/P values of tests I, II and III. Our results demonstrate that the test and cut-off value used influence the results of the apparent seroprevalence studies. (C) 2017 Elsevier B.V. All rights reserved.Peer reviewe

Assessment of the feasibility of serological monitoring and on-farm information about health status for the future meat inspection of fattening pigs

Current macroscopic meat inspection cannot detect the most common pork-borne pathogens (Salmonella spp., Yersinia enterocolitica and Toxoplasma gondii). Furthermore, food chain information (FCI) may not provide sufficient data for visual-only inspection, which is supposed to be the common way of inspection of pigs in the European Union. Our observational study aimed to evaluate the serological monitoring and the clinical evaluation of on-farm health status of pigs and assess the feasibility of these data as part of the FCI in meat inspection. We studied the serological status of Salmonella spp., Yersinia spp. and T. gondii in pigs during the fattening period. Additionally, we evaluated the association between on-farm health status and meat inspection findings. On 57 indoor fattening pig farms in Finland, we collected blood samples (mean of 20 pigs/farm) and assessed the on-farm health (coughing, tail biting, lameness) at the end of the fattening period. We visited 34 of these farms also at the beginning of the fattening for sampling and on-farm health evaluation of the same pigs. Meat inspection results were obtained after slaughter for all 57 farms. Salmonella seroprevalence was low at the end of the fattening period: it was 17.6%, 10.6% or 1.9%, with the cut-off values of OD15% (recommended by the test manufacturer), OD20% (used by Danish monitoring programme) and OD40% (used by German monitoring programme), respectively. The overall seroprevalence of Salmonella spp. and Yersinia spp. increased significantly (P Peer reviewe

Suomessa kaupan olevien solutestien käytökelpoisuus ja luotettavuus

Solutesti (California Mastitis Test, CMT) on lehmän vierellä suoritettava pikatesti, jonka avulla maidon somaattisten solujen määrää pystytään arvioimaan nopeasti ja helposti. Suomessa on markkinoilla useiden eri valmistajien solutestiliuoksia. Kentällä on herännyt epäilyksiä, etteivät kaikki testit anna yhteneviä tuloksia. Solutestitutkimuksen tarkoitus oli selvittää Suomessa markkinoilla olevien solutestien toimintaa. Tutkittiin, kuinka hyvin eri solutestien antama solupitoisuus vastaa todellista solupitoisuutta. Lisäksi käytiin läpi eri valmistajien antamia käyttöohjeita ja arvioitiin ohjeiden selkeyttä ja käytännöllisyyttä. Tutkimuksessa selvitettiin myös, miten eri testit toimivat kaikille tutulla yksinkertaisella käyttöohjeella. Tutkimuksessa olivat mukana seuraavat solutestiliuokset: Meijerin Solu-Test (Titcare Oy), Osuuskunnan Solu-Test (Hiven Oy), Solubalans (Vitabalans Oy), Solu-Test (Hiven Oy) ja Soma-Test (FF-Chemicals Oy). Meijerin Solu-Test oli saatavuusvaikeuksien takia mukana tutkimuksessa vain viimeisenä tutkimuspäivänä. Tutkimus suoritettiin kolmena tutkimuspäivänä kesällä 2003 Helsingin yliopiston koetilalla Viikissä. Maitonäytteet kerättiin aamulypsyn yhteydessä. Solutestit tekivät kaksi kokenutta Valion tuotantoneuvojaa. He eivät tienneet, mitä solutestiä he milloinkin testasivat, eivätkä mistä lehmästä mikäkin näyte oli peräisin. Molemmat tuotantoneuvojat testasivat kaikki maitonäytteet kaikilla solutestiliuoksilla. Näytteet analysoitiin Valion laboratoriossa Fossomatic-menetelmällä todellisen soluluvun selvittämiseksi. Solutestin antama tulos katsottiin oikeaksi, jos Fossomaticin antama soluluku alitti solutestin antaman soluluokan alarajan tai ylitti sen ylärajan enintään 20 000 solua/ml. Oikeiden tulosten osuus testattiin tilastollisesti. Tilastollisesti merkitseviä eroja solutestien välillä ei havaittu, kun testit suoritettiin huolellisesti valmistajien ohjeita noudattaen. Meijerin Solu-Test antoi yksinkertaisella käyttöohjeella suoritettuna merkitsevästi (p<0,01) enemmän vääriä vastauksia kuin muut testit, mutta valmistajan ohjeella suoritettuna se toimi yhtä hyvin kuin muutkin testit. Kentällä epäillyt virheelliset tulokset johtuvat siis muista syistä kuin itse testireagenssista. Todennäköisimpiä virhelähteitä ovat käyttöohjeiden laiminlyönti, testireagenssin väärä säilytys- tai käyttölämpötila ja testireagenssin vanhentuminen. Kentällä tulee kiinnittää huomiota erityisesti solutestiliuoksen riittävään käyttömäärään ja oikeaan käyttö- ja säilytyslämpötilaan

Current food chain information provides insufficient information for modern meat inspection of pigs

Meat inspection now incorporates a more risk-based approach for protecting human health against meat-borne biological hazards. Official post-mortem meat inspection of pigs has shifted to visual meat inspection. The official veterinarian decides on additional post-mortem inspection procedures, such as incisions and palpations. The decision is based on declarations in the food chain information (FCI), antemortem inspection and post-mortem inspection. However, a smooth slaughter and inspection process is essential. Therefore, one should be able to assess prior to slaughter which pigs are suitable for visual meat inspection only, and which need more profound inspection procedures. This study evaluates the usability of the FCI provided by pig producers and considered the possibility for risk ranking of incoming slaughter batches according to the previous meat inspection data and the current FCI. Eighty-five slaughter batches comprising 8954 fattening pigs were randomly selected at a slaughterhouse that receives animals from across Finland. The mortality rate, the FCI and the meat inspection results for each batch were obtained. The current FCI alone provided insufficient and inaccurate information for risk ranking purposes for meat inspection. The partial condemnation rate for a batch was best predicted by the partial condemnation rate calculated for all the pigs sent for slaughter from the same holding in the previous year (p <0.001) and by prior information on cough declared in the current FCI (p = 0.02) statement. Training and information to producers are needed to make the FCI reporting procedures more accurate. Historical meat inspection data on pigs slaughtered from the same holdings and well-chosen symptoms/signs for reporting, should be included in the FCI to facilitate the allocation of pigs for visual inspection. The introduced simple scoring system can be easily used for additional information for directing batches to appropriate meat inspection procedures. To control the main biological public health hazards related to pork, serological surveillance should be done and the information obtained from analyses should be used as part of the FCI. (C) 2016 Elsevier B.V. All rights reserved.Peer reviewe