Toisella asteella toimien : opas oppilaitoksen opiskeluhuoltoryhmälle

Opiskeluhuoltoryhmällä on tärkeä tehtävä toisen asteen oppilaitoksen hyvinvointityössä. Opiskeluhuoltoryhmä vastaa opiskeluhuollon kokonaisuuden suunnittelusta, toteutuksesta ja arvioinnista oppilaitoksessa. Tärkeänä tavoitteena on yhteisöllisellä työllä ehkäistä opiskelijoiden hyvinvointia heikentäviä ongelmia. Tämä opas on laadittu tukemaan opiskeluhuoltoryhmien toimintaa toisen asteen oppilaitoksissa. Oppaassa esiteltävä toimintamalli yhdenmukaistaa ryhmien työskentelyä ja varmistaa yhteisöllisen opiskeluhuoltotyön toteutumisen entistä tasalaatuisempana. Toimintamallissa korostuu opiskelijoiden ja huoltajien osallisuuden lisääminen erityisesti yhteisöllisessä opiskeluhuoltotyössä. Opas on suunnattu ensisijaisesti toisen asteen oppilaitoksissa toimiville rehtoreille ja johtajille, opetushenkilöstölle ja opiskeluhuoltopalvelujen ammattilaisille sekä heidän yhteistyötahoilleen. Opas soveltuu esimerkiksi opiskeluhuoltoryhmän jäsenten perehdyttämiseen. Myös opiskelijat ja huoltajat saavat oppaasta kokonaiskuvan opiskeluhuoltoryhmän työskentelystä ja omasta roolistaan siinä

Lasten ja perheiden palvelut

Lasten ja perheiden palvelujen kokonaiskuvassa esitellään ensin äitiys- ja lastenneuvolan sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon asiakaskäyntien määriä ja niiden kehitystä. Sen jälkeen esitellään lastensuojeluilmoitusten, lastensuojelun avohuollon asiakkaiden ja oman kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrää ja määrien kehitystä. Kolmanneksi tarkastellaan perhekeskusta tapana järjestää pienten lasten ja heidän perheidensä palvelut (sisältyy pääministeri Sipilän hallituksen ohjelmaa toimeenpanevaan Lapsi- ja perhepal-velujen muutosohjelmaan)

Lasten ja perheiden palvelut

Lasten ja perheiden palvelujen kokonaiskuvassa esitellään ensin äitiys- ja lastenneuvolan sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon asiakaskäyntien määriä ja niiden kehitystä. Sen jälkeen esitellään lastensuojeluilmoitusten, lastensuojelun avohuollon asiakkaiden ja oman kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrää ja määrien kehitystä. Kolmanneksi tarkastellaan perhekeskusta tapana järjestää pienten lasten ja heidän perheidensä palvelut (sisältyy pääministeri Sipilän hallituksen ohjelmaa toimeenpanevaan Lapsi- ja perhepal-velujen muutosohjelmaan)

Uusperheen vanhemmuuden voimavarat

Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli kuvata vanhemmuuden voimavaroja uusperheessä vanhempien kokemana. Tavoitteena on tuottaa tietoa uusperheestä perhehoitotyön ja tuki-interventioiden kehittämiseen sekä tuotetun tiedon hyödyntäminen hoitotieteellisessä jatkotutkimuksessa. Tutkimuskysymykset olivat: Mitä ovat vanhemmuuden voimavarat uusperheessä, mitä ovat vanhemmuuden voimavaroja vahvistavat tekijät uusperheessä ja mitä ovat vanhemmuuden voimavaroja kuormittavat tekijät uusperheessä? Tutkimuksen osallistujina olivat uusperheessä elävät vanhemmat (n=10), jotka olivat joko biologisia tai ei-biologisia vanhempia. Osallistujien hankintaan käytettiin verkosto-otantaa. Aineisto kerättiin avoimella haastattelulla, joka rakentui tutkimuskysymyksille. Haastatteluista neljä oli parihaastatteluja ja kaksi oli yksilöhaastatteluja. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysilla. Tutkimustulosten mukaan vanhemmuuden voimavaroja uusperheessä olivat tyytyväiset uusperheen jäsenet, onnistuminen vanhempana ja tuen saaminen vanhemmuuteen. Uusperheen jäsenten tyytyväisyys näkyi uusperheen yhteisenä tekemisenä, lasten hyvinvointina, uusperheen toimivuutena ja uusperheen jäsenten yhteenkuuluvuutena. Onnistuminen vanhempana näkyi hyvänä suhteena biologiseen ja ei-biologiseen lapseen. Tukea vanhemmuuteen saatiin puolisolta ja etävanhemmalta. Vanhemmuuden voimavaroja vahvistavia tekijöitä olivat toimiva parisuhde, henkilökohtaiset positiiviset ominaisuudet, oma itsenäisyys, realistinen asennoituminen uusperhe-elämään, tieto uusperhe-elämästä, hyvät asumisolosuhteet sekä läheisiltä saatu tuki. Vanhemmuuden voimavaroja kuormittavia tekijöitä olivat uusperheen hyväksymisen vaikeus, sosiaalisen verkoston muuttuminen, uusperheen toimivaksi saamisen vaikeus, epäluottamus etävanhempaan, vanhemmuuden jakamisen vaikeus etävanhemman kanssa, biologisena ja ei-biologisena vanhempana toimimisen vaikeus, parisuhdeongelmat, vaikeudet lasten kanssa sekä elämän kiireisyys. Tutkimuksessa saatuja tuloksia voidaan hyödyntää uusperheiden ohjauksessa. Perhehoitotyössä tulisi huomioida uusperheiden erityisyys. Asiasanat: Uusperhe, vanhemmuus, vanhemmuuden voimavara