Money, time, or saving the world: Balancing valuations of ‘good’ interdisciplinary research

This paper analyses valuations of ‘good’ interdisciplinary research that manifest in research planning workshops. We use ethnographic case data from an interdisciplinary research project on vertical farming to build insight on how differing registers in the valuing of ‘good’ interdisciplinary research are balanced. The vertical farming project we use as a case includes researchers from sub-disciplines of the life sciences, technology, data science, and human sciences in a Finnish university of applied science (UAS). We use thematic content analysis to identify four core registers of valuing the ‘goodness’ of research and tensions between the following registers: money, sustainability, scientific value, and academic identity. These registers largely conform to a statistical-economical regime of academic evaluation, while sustainability draws on RRI principles and the interdisciplinary emphasis on societal problem-solving. The registers are balanced mainly through temporal and conceptual compartmentalisations. Throughout three workshop encounters over the course of a six-month period, a perpetual negotiation of the different registers of valuing ‘good’ research was taking place, with attempts to avoid exclusionary choices between “money, time, or saving the world”.Peer reviewe

How to digitally enhance bioeconomy collaboration:multidisciplinary research teamideation for technology innovation

Publisher Copyright: © 2020 OSA - The Optical Society. All rights reserved.In this paper we examine the potential of digital platforms for managing multidisciplinary collaboration and particularly the ideation processes of multidisciplinary research and development in the case of technology-supported vertical farming. The article draws on research data from semi-structured interviews and a collaborative workshop that was conducted with researchers representing biological, digital, and technological domains. The results of this research indicate that digital platforms may offer impactful, processaccelerating support during the kick-off phase of multidisciplinary technological innovations. A digital platform can support ideation and the prioritisation of ideas and can be especially fruitful when paired with face to face discussion and non-digital interaction.Peer reviewe

Building Quality Education and Sustainable Future in Finnish-Brazilian Teacher Education

The Finnish-Brazilian VET Teachers for the Future programme was organised at Häme (HAMK) and Tampere Universities of Ap- plied Sciences (TAMK) in 2014–2016. The goal of the programme was to coach the participants to collaboratively rethink and design education to respond better to their on-going regional and national challenges in Brazil. MSc Carolina Corado graduated from the pilot programme in 2015 and has since developed student-centered pedagogical practices having sustainability, student engagement and serving the community as her leading principles. Her latest project “#disque108” concentrates on SDG 5 “Achieve gender equality and empower all women and girls”. The pedagogical approach of the project is based on the VET Teachers for the Future programme. Transnational training initiatives like the VET Teachers for the Future may advance the knowledge and the competence for sustainable development implementation by supporting teachers to proactively develop their pedagogical practices and by strengthening the school-community collaboration.Suomalais-brasilialainen VET Teachers for the Future -koulutusohjelma järjestettiin Hämeen ja Tampereen ammattikorkeakouluissa vuosina 2014–2016. Ohjelman tavoitteena on valmentaa osallistujia tuottamaan yhteisöllisesti uudenlaisia koulutusratkaisuja Brasilian alueellisiin ja kansallisiin haasteisiin. Opettaja Carolina Corado valmistui pilottikoulutusohjelmasta vuonna 2015 ja on siitä lähtien kehittänyt oppijakeskeisiä pedagogisia menetelmiä, joissa kestävä kehitys, opiskelijoiden sitouttaminen ja yhteisön palveleminen ovat keskeisessä roolissa. Hänen viimeisin oppimisprojektinsa ”#disque108” keskittyy viidenteen kestävän kehityksen tavoitteeseen ”Sukupuolten välisen tasa-arvon saavuttaminen sekä naisten ja tyttöjen oikeuksien ja mahdollisuuksien vahvistaminen”. Projektin pedagogiset käytänteet pohjautuvat VET Teachers for the Future -ohjelmaan. Monikansalliset opettajankoulutusohjelmat voivat osaltaan edistää tietoa ja osaamista kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamiseksi tukemalla opettajia pedagogisten käytänteiden kehittämisessä ja koulun ja yhteisön yhteistyön vahvistamisessa

Sitoudun, siis opin - Miten edistää jatkuvaa oppimista työssä?

Jatkuva oppiminen työuran aikana tai työssä edellyttää usein yksilön omaa aktiivisuutta. Oppimiseen sitoutuminen tai kiinnittyminen (engagement) on moniulotteinen ilmiö, johon liittyvät kognitiivinen (motivaatio), emotionaalinen (mm. tunteet ja asenteet), toiminnallinen (osallistuminen ja oppimisen tavat) sekä toimijuutta ilmentävä (proaktiivinen toiminta oppimisen edistämiseksi) sitoutuminen. Tutkimuksemme tavoitteena on jäsentää jatkuvaan oppimiseen sitoutumista työssä sekä kuvata sitä edistäviä tekijöitä. Tutkimuksen aineistona ovat sosiaali- ja palvelualojen työntekijöiden yksilöhaastattelut (N=31). Aineiston teoriaohjaava analyysi perustuu sitoutumisen ulottuvuuksiin, joiden tarkastelua syvennämme aineistolähtöisen laadullisen sisällönanalyysin avulla. Tulokset osoittavat, että yksilön sitoutuminen jatkuvaan oppimiseen työssä rakentuu yksilön ja ympäristön vuorovaikutuksessa. Työpaikoilla onkin tärkeää tukea niin yksilön edellytyksiä sitoutua jatkuvaan oppimiseen (elämäntilanne ja hyvinvointi huomioiden) kuin myös edistää organisaation ja yhteisön kykyä tukea yksilöitä ja koko yhteisöä. Tulosten mukaan keskeiset tavat jatkuvan oppimisen edistämiseen työssä liittyvät oppimiseen motivointiin, positiivisten tunteiden ja onnistumisten edistämiseen yksilö- ja yhteisötasolla, työn ja oppimisen johtamiseen ja organisointiin sekä yksilön oman itseohjautuvuuden ja aktiivisuuden vahvistamiseen

Ammatillisen huippuosaamisen tutkimuksesta ja ammattitaitokilpailuista näkökulmia tulevaisuuden työelämän osaamisten kehittämiseen

Artikkelissa pohditaan ammatillista huippuosaamista ja sen kehittämistä sekä tutkimustiedon että ammattitaitokilpailutoiminnan tuottamien käytännön havaintojen pohjalta. Ammatillista huippuosaamistatarkastellaan tulevaisuuden työelämän kehittämishaasteiden näkökulmasta. Artikkelissa pohditaan mitä annettavaa huippuosaamisen tutkimus- ja kehittämistoiminnalla voisi olla tulevaisuuden työelämänosaamisten kartoittamiselle ja kehittämiselle, ja miten tulevaisuuden osaamisia voisi ennakoida paremmin. Yhtenä keskeisenä kehittämistehtävänä on skaalata yksilölliset huippuosaamista selittävät ominaisuudet tiimien ja yhteisöjen ominaisuuksiksi. Tärkeää on kehittää myös uudenlaisia rakenteita, yhteistyömuotoja ja menetelmiä työelämän ja koulutuksen järjestäjien väliseen yhteistyöhön

Liderando a pesquisa e o desenvolvimento de inovações na educação

this paper we present and discuss global research and development activity of the School of Professional Teacher Education at Häme University of Applied Sciences in Finland. We also reflect about the key elements in leading research and developing potential in educational innovations concerning teacher education and international partnerships.En este artículo, presentamos y discutimos las actividades de investigación y desarrollo global de la Escuela de Formación Profesional de Profesores de la Häme University of Applied Sciences, de Finlandia. También reflexionamos sobre los elementos clave en el potencial de investigación y desarrollo en innovaciones educativas en lo relativas a la formación de profesores y alianzas internacionales.Neste artigo apresentamos e discutimos atividades de pesquisa e desenvolvimento global da Escola de Formação Profissional do Docente na Häme University of Applied Sciences na Finlândia. Também refletimos sobre os elementos chave no potencial de pesquisa e desenvolvimento de inovações educacionais em relação à formação de professores e parcerias internacionais

Jaetut haasteet ja ratkaisut – opettajien digipedagogisten erikoistumiskoulutusten koulutusasteet ylittävä yhteistyöpaja

This article introduces a workshop that was shared between two teachers’ digital pedagogy specialization programs, organized by a university and a university of applied sciences. The aim was that the teachers from different educational levels would jointly reflect strengths and challenges that they have met in their work during the digitalization of educational field. The aim was also to develop together solutions for the challenges that were identified during the workshop. The participants of the workshop were 30 teachers representing different educational levels, from basic education to higher vocational education. During the workshop the teachers filled out a questionnaire related to digipedagogical development on a personal and organizational level. In addition, the learning café -type of activities of the workshop were audiotaped. The most common challenges the teachers identified were especially related to development of teachers’ skills and to systematic leading of digipedagogical change.Artikkelissa esitellään kahden opettajien digipedagogisen erikoistumiskoulutuksen yhteinen työpaja. Työpajan tavoitteena oli tuoda eri koulutusasteilla toimivia digipedagogiikkaan erikoistuvia opettajia yhteen pohtimaan vahvuuksia ja haasteita, joita koulutuksen kentällä digitalisaation myötä on esiintynyt, sekä kehittämään yhdessä ratkaisuja esiin nousseisiin haasteisiin. Työpajaan osallistui 30 opettajaa, jotka edustivat perus- ja lukioastetta sekä ammatillista toista astetta ja ammattikorkeakouluja. Työpajan aikana opettajat vastasivat kyselyyn liittyen heidän näkemyksiinsä omasta ja oman organisaationsa digipedagogisesta kehittämisestä. Lisäksi työpajan learning cafe -tyyppinen työskentely nauhoitettiin. Nauhoitettu aineisto analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin avulla. Kaikkien koulutusasteiden opettajien yhteisesti tunnistamat digipedagogisen kehittämisen haasteet liittyivät ennen kaikkea opettajien osaamisen kehittämiseen ja digipedagogisen muutoksen systemaattiseen johtamiseen. Ratkaisuiksi ehdotettiin osaamisen kehittämisen tavoitteellistamista, seurantaa ja resursointia sekä opettajien sitouttamista ja palkitsemista. Opettajat ehdottivat myös yhteistyötä yli oppilaitos- ja kuntarajojen digiratkaisuissa ja osaamisen kehittämisessä. Vahvuutena digipedagogiselle kehittämiselle opettajat kokivat kansallisten linjausten, kuten koulutusreformien ja hallitusohjelman, tuen digikehitykselle ja ”kehittämisnosteen”. Artikkelissa pohditaan lisäksi, miksi koulutusasterajat ylittävä yhteistyö on tärkeää digipedagogiselle kehittämiselle.&nbsp

Jaetut haasteet ja ratkaisut - opettajien digipedagogisten erikoistumiskoulutusten koulutusasteet ylittävä yhteistyöpaja

Artikkelissa esitellään kahden opettajien digipedagogisen erikoistusmiskoulutuksen yhteinen työpaja. Työpajan tavoitteena oli tuoda eri koulutusasteilla toimivia digipedagogiikkaan erikoistuvia opettajia yhteen pohtimaan vahvuuksia ja haasteita, joita koulutuksen kentällä digitalisaation myötä on esiintynyt, sekä kehittämään yhdessä ratkaisuja esiin nousseisiin haasteisiin. Työpajaan osallistui 30 opettajaa, jotka edustivat perus- ja lukioastetta sekä ammatillista toista astetta ja ammattikorkeakouluja. Työpajan aikana opettajat vastasivat kyselyyn liittyen heidän näkemyksiinsä omasta ja oman organisaationsa digipedagogisesta kehittämisestä. Lisäksi työpajan learning cafe -tyyppinen työskentely nauhoitettiin. Nauhoitettu aineisto analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin avulla. Kaikkien koulutusasteiden opettajien yhteisesti tunnistamat digipedagogisen kehittämisen haasteet liittyivät ennen kaikkea opettajien osaamisen kehittämiseen ja digipedagogisen muutoksen systemaattiseen johtamiseen. Ratkaisuiksi ehdotettiin osaamisen kehittämisen tavoitteellistamista, seurantaa ja resursointia sekä opettajien sitouttamista ja palkitsemista. Opettajat ehdottivat myös yhteistyötä yli oppilaitos- ja kuntarajojen digiratkaisuissa ja osaamisen kehittämisessä. Vahvuutena digipedagogiselle kehittämiselle opettajat kokivat kansallisten linjausten, kuten koulutusreformien ja hallitusohjelman, tuen digikehitykselle ja ”kehittämisnosteen”. Artikkelissa pohditaan lisäksi, miksi koulutusasterajat ylittävä yhteistyö on tärkeää digipedagogiselle kehittämiselle.   </p