Promoting demand for organic food under preference and income heterogeneity

We examine the design of policies for promoting the consumption of green products under preference and income heterogeneity using organic products as an example. Two instruments are considered: a price subsidy for the organic products and a tax on the conventional products. Under income disparity, consumers with high income always prefer a socially optimal subsidy to a socially optimal tax, while low-income consumers prefer a tax on conventional products. When environmental policy is determined by the median voter, the policies implemented tend to be stricter than socially optimal policies if income differences are large

Voting for environmental policy under income and preference heterogeneity

We examine the design of policies for promoting the consumption of green products under preference and income heterogeneity using organic food products as an example. Two instruments are considered: a price subsidy for the organic food products and a tax on the conventional products. Under income disparity, consumers with high income always prefer a socially optimal subsidy to a socially optimal tax, while low-income consumers prefer a tax on conventional products. When environmental policy is determined by the median voter, the policies implemented tend to be stricter than socially optimal policies if income differences are large.Environmental Economics and Policy,

Promoting Demand for Organic Food Under Preference and Income Heterogeneity

We examine the design of policies for promoting the consumption of green products under preference and income heterogeneity using organic products as an example. Two instruments are considered: a price subsidy for the organic products and a tax on the conventional products. Under income disparity, consumers with high income always prefer a socially optimal subsidy to a socially optimal tax, while low-income consumers prefer a tax on conventional products. When environmental policy is determined by the median voter, the policies implemented tend to be stricter than socially optimal policies if income differences are large.taxation, preference heterogeneity, income disparity, Demand and Price Analysis, Food Consumption/Nutrition/Food Safety,

The optimal tax treatment of housing capital in the neoclassical growth model

In a dynamic setting, housing is both an asset and a consumption good. But should it be taxed like other forms of consumption or like other forms of saving? We consider the optimal taxation of the imputed rent from owner housing within a version of the neoclassical growth model. We find that the optimal tax rate on the imputed rent is quite sensitive to the constraints imposed on the other available tax rates. In general, it is not optimal to tax the imputed rent at the same rate as the business capital income.housing; capital taxation; optimal taxation

On the importance of borrowing constraints for house price dynamics

We study how a household borrowing constraint the the form of a down payment requirement affects house price dynamics in an OLG model with standard preferences. We find that in certain situations the borrowing constraint shapes house price dynamics substantially. The importance of the constraint depends very much on whether house price changes are driven by interest rate or aggregate income shocks. Moreover, because of the borrowing constraint, house price dynamics display substantial asymmetries between large positive and large negative income shocks. These results are related to the fact that the share of borrowing-constrained households is different following different shocks.house prices; dynamics; borrowing constraints; down payment constraint

Housing allowance and rents: evidence from a Stepwise Subsidy Scheme

This paper studies the effect of housing demand subsidies on rents using discontinuities in the Finnish housing allowance system as a quasi-experimental setting. The stepwise dependence of housing allowance on the floor area of the dwelling and the year of construction of the building causes economically and statistically significant discontinuities in the amount of housing allowances. However, our results show that there are no discontinuities in rents of the recipient households at these cut-offs. Instead, differences in the amount of the housing allowance are translated roughly one-to-one into differences in the rent net of housing allowanc

Essays on the design of environmental policy

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Ympäristöpolitiikan tärkein tehtävä on tuotannosta ja kulutuksesta aiheutuvien ulkoisvaikutusten korjaaminen. Julkisen vallan interventio ympäristöpolitiikan muodossa jakaa uudelleen hyvinvointia, ja on luonnollista, että ryhmät, joihin interventio kohdistuu, pyrkivät vaikuttamaan siihen. Samanlainen etujen ristiriita näkyy myös kansainvälisellä tasolla, jossa maiden kansalliset edut voivat olla ristiriidassa. Eräs etujen ristiriidan syy on ympäristön laadun julkishyödykeluonne. Väitöskirjani koostuu kolmesta esseestä, joissa tarkastelen, miten erilaisten tavoitteiden ja etujen ristiriita kansallisella ja kansainvälisellä tasolla vaikuttaa ympäristöpoliitikan muodostumiseen. Väitöskirjani ensimmäisessä esseessä tarkastelen hallituksen metsien suojelupolitiikkaa tilanteessa, jossa metsäteollisuus ja ympäristöjärjestö pyrkivät vaikuttamaan harjoitettavaan politiikkaan. Tulokseni osoittavat, että yleensä etujärjestöjen lobbaus johtaa siihen, että poliittisesti määräytyvä metsien suojelun taso poikkeaa yhteiskunnan kokonaishyvinvoinnin maksimoivasta suojelun tasosta. Näin käy erityisesti tilanteessa, jossa metsäteollisuuden tuotteet kulutetaan kotimaassa ja kohonneet tuotantokustannukset nostavat kulutuksen hintaa. Jos metsäteollisuuden tuotanto suuntautuu vientiin, kireä teollisuuden kilpailutilanne ulkomaisilla markkinoilla johtaa alhaisempaan metsien suojelun tasoon. Toinen essee käsittelee kansainvälisillä markkinoilla kilpailevien saastuttavien yritysten verotusta. Esseen ensimmäisen osan tarkastelussa on kaksi maata ja molemmissa maissa yksi saastuttava yritys. Toisessa osassa tuotanto on ylikansallista. Analyysi vahvistaa aiemmin saadut tulokset, että kansallisten saastuttavien yritysten verotus on liian löysää. Analyysin tulokset ovat kuitenkin hyvin erilaiset silloin, kun saastuttavat yritykset ovat ylikansallisia. Tällöin hallitusten harjoittama veropolitiikka on liian tiukkaa: hyvinvointi kasvaisi molemmissa maissa, jos verotusta kevennettäisiin. Tähän on kaksi syytä. Ensinnä, keskeinen syy ns. ympäristödumppaamiseen, kun yritykset ovat kansallisia, on insentiivi käyttää ympäristöpolitiikkaa myös kauppapoliittisiin tavoitteisiin. Kun yritykset ovat ylikansallisia, se ei ole mahdollista. Toiseksi, kun tuotanto on ylikansallista, hallitusten verotuksen piirissä on tuotantolaitoksia, jotka ovat ainakin osittain ulkomaisessa omistuksessa. Molemmat mainitut syyt johtavat tiukempaan ympäristöpolitiikkaan. Väitöskirjani kolmas essee käsittelee ympäristöpolitiikan vaikutusta yritysten kansainvälistymiseen tilanteessa, jossa hallitukset eivät voi kansainvälisten vapaakauppasopimusten takia käyttää perinteisiä kauppapolitiikan instrumentteja. Tämä kysymys on tärkeä mm. sen kannalta, pitäisikö kansanvälisissä sopimuksissa sopia yhtäaikaisesti sekä kauppa- että ympäristöpolitiikasta. Käytän analyysiin kahden maan mallia, jossa yritykset ovat kansallisia, hallitus verottaa ympäristölle haitallisia päästöjä ja yrityksillä on mahdollisuus sulkea tuotantolaitos kotimaassa ja investoida uuteen tuotantolaitokseen ulkomailla. Esseen päätulos on, että vapaakauppasopimukset lisäävät yritysten halukkuutta investoida ulkomaille.In the three essays of my thesis, I analyse the design of environmental policy taking into account that agents may take actions to influence policy-making. The main questions of interest are how the policy outcome is shaped by the interaction of agents and how it depends on the prevailing institutional setting. By comparing the outcome to policies that are, in some sense, socially optimal, one can then also identify the sources of inefficiencies in actual policy-making. In the first essay, I analyse the design of government forest policies under the influence of an industrial and environmental lobby. The results indicate that distortions from social optimum are large if the industrial lobby is more efficient in lobbying than the environmental lobby and the product of the forest industry is consumed domestically. Forest conservation will also be insufficient from the social point of view when the group of politically passive consumers is large even if the environmental lobby is more efficient. The design of national environmental policy in the presence of multinational firms is studied in the second essay. Existing literature shows that when firms are national, environmental policy tends to be distorted in favour of domestic producers. Extending this literature to the case of multinational production shows that this is not the case when polluting firms are multinational. The reason is two-fold: First, changes in environmental policy do not influence the market share of the domestic firm. Second, existence of foreign owned production plants creates an incentive to tax profits accruing to foreign shareholders. In the third essay, I study how international free trade agreements influence multinational production. I focus on the indirect effects of trade agreements through changes in the design of national environmental policy. The main result is that an introduction of a free trade agreement increases the attractiveness of multinational production. This result suggests that in assessing the welfare-effects of trade agreements it is important to take into account their influence on environmental policy